Pohjoinen metrolinja vs. Pisara

Taas on ihan eri logiikat käytössä. M-juna liikennöi tasaisella 10 min vuorovälillä ruuhka-aikojen lisäksi keskipäivällä ja jälleen ensi syksystä lähtien myös lauantaisin. Vaikkei se vielä ylläkään metron vuoroväliin, niin se on kuitenkin jo ihan hyvä.
Lisäksi klo 19-21 vuoroväli on 15 minuuttia, eli neljä junaa tunnissa. Samoin lauantaisin menee tällä hetkellä 4 junaa tunnissa klo 7:28 - 18:58 (Helsingin lähtöaikojen mukaan) ja sunnuntaisinkin 11:13-17:58.
Ainakaan minulla ei ole tarvetta tuon tiheämpään vuoroväliin, vaikka kyllä se lauantain 10 minuutin vuorovälikin kelpaa (enkä toki tiheämmästäkään valittaisi).
 
Pelkästään Kehäradan uusille asuinalueille on tulossa lähes 50 000 asukkaan kaupunginosat.

Suunnitelmien mukaan Marja-Vantaalle tulisi noin 27 000 asukasta ja Leinelään noin 3000 asukasta. Minneköhän nuo loput 20 000 asukasta tulisivat?
 
Suunnitelmien mukaan Marja-Vantaalle tulisi noin 27 000 asukasta ja Leinelään noin 3000 asukasta. Minneköhän nuo loput 20 000 asukasta tulisivat?
Olisikohan Sebastin vahingossa laskenut yhteen asukkaat ja työpaikat? Vantaan kaupungin kotisivuilla näkyy mm. seuraava teksti: "17.1.2007 käynnistyneen Marja-Vantaan -projektin tavoitteena on luoda edellytykset 27 000 asukkaan ja 26 000 työpaikan muodostamalle uudelle urbaanille kotikaupungille, joka kytkeytyy raideliikenteen avulla pääkaupunkiseutuun."
 
Pääkaupunkiseutulaisten yksi suurimpia huolia tuntuu olevan lähimmälle metron tai lähijunan asemalle liikennöivät bussiliityntälinjat ja huoli riittävistä joukkoliikenneyhteyksistä muihin kaupunginosiin ympäri seutua. Laajeneva metro yhdessä lähijunien kanssa tuo tähän huomattavan parannuksen ja Jokerilinjat yhdistävät kaupunginosia entisestään. Niiden kaupunginosien linkittämiseksi joita metrot, junat tai jokerit eivät edes vaihdon tai parin kautta yhdistä on tärkeää liikennöidä bussilinjoja.

Eri alueiden välillä tulee olemaan eroja. En minä voisi kuvitellaakaan pääseväni kaupunginosastani ja osa-alueestani suoraan jokaiseen pääkaupunkiseudun kaupunginosaan ja niiden osa-alueisiin ja vielä vaihdoitta. Se on mahdollista vain fillarilla tai autolla. Lähimmäksi tällaista ihannetta päästään vain kantakaupungissa tiheän ratikkaverkoston ja lisääntyvien metroasemien sekä Pisaran vaikutuksesta. Mutta keskustan ratikkaverkko on tässä lyömätön (ei tosin nopeudessa) ja keskustan raitiovaunuverkostoa tulee kehittää ja laajentaa entisestään.

On varauduttava, että kaikille uusille ja vanhoille asuntoalueille pääkaupunkiseudulla järjestetään lähes osa-aluekohtainen, kaupunginosakohtainen tai lähialueelle sijoittuva raideliikenteen asema kaupunginosien yhdistämiseksi.
Jutuistasi puuttuu nyt sisäinen logiikka. Ymmärtäisin tuollaisen lauseen laajan ratikkaverkoston kannattajilta. Raskasraiteiden kanssa on kuitenkin hyväksyttävä, että asemaa ei millään saada kaikille asuntoalueille, vaan osa jää liityntään.
Painopiste onkin kaupunginosakohtainen kuin lähes tai edes osa-aluekohtainen. Eri alueiden välillä on ja tulee olemaan eroja. Mutta jos esimerkiksi tarkastelee Viikin tulevaa tilannetta; metron lähin raideliikenteen asema on keskellä kaupunginosaa osa-alueiden ympäröimänä. Tässä kaupunginosassa on metroaseman lisäksi n. 3-5 Jokerin pysäkkiä, yksi niistä on aivan Viikin metroaseman vieressä ja Jokerilla pääsee myös Oulunkylän ja Itäkeskuksen suuntiin. On totta että monet osa-alueet jäävät bussiliitynnän varaan. Pääasia onkin että useampaan kaupunginosaan saadaan raideliikenteen asema kuin mitä pääkaupunkiseudulla nyt on.

Taas on ihan eri logiikat käytössä. M-juna liikennöi tasaisella 10 min vuorovälillä ruuhka-aikojen lisäksi keskipäivällä ja jälleen ensi syksystä lähtien myös lauantaisin. Vaikkei se vielä ylläkään metron vuoroväliin, niin se on kuitenkin jo ihan hyvä.

Metrolle saa 30 lähtöä tunnissa laskemalla yhteen vain molempiin suuntiin kulkevat junat. Samalla logiikalla M-juna menisi siis 12 kertaa tunnissa.

Laskin metron automatisoinnin vaikutukset vuoroväliin. Kiitoksia Kuukanko ja Jussi M-junan aikataulutietojen korjaamisesta. Metron vuoroväli on silti lyömätön.

Olisikohan Sebastin vahingossa laskenut yhteen asukkaat ja työpaikat? Vantaan kaupungin kotisivuilla näkyy mm. seuraava teksti: "17.1.2007 käynnistyneen Marja-Vantaan -projektin tavoitteena on luoda edellytykset 27 000 asukkaan ja 26 000 työpaikan muodostamalle uudelle urbaanille kotikaupungille, joka kytkeytyy raideliikenteen avulla pääkaupunkiseutuun."
Marja-Vantaa kehäratoineen mahdollistaa yhteensä 40 000 - 50 000 asukkaan kaupunginosien rakentamisen ja lähes 60 000 työpaikan arvellaan kerääntyvän alueelle. Ensimmäisissä rakennusvaiheissa Marja-Vantaan luvut ovat toki Miskan ja Rattivaunun kertomat. Täysin marjainenhan tuo alue ei muuten ole kun siellä on sitä lentomelua.

Tässä aloittamassani keskustelussa voisi keskittyä pohjoiseen metrolinjaan, Viikin suunnan metroon ja Pisaraan.

Pääkaupunkiseudun asukkaille yhteiseen asiaan eli metron ja junien bussi- ja raidejokeriliityntäliikenteeseen siirtymiseen liittyvää keskustelua bussien vuoroväleistä ja laajempien bussilinjojen säilyttämisestä tai niiden lisäämisestä tulisi käydä toisessa viestiketjussa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Metron vuoroväli on silti lyömätön.

Metron vuoroväli on suunnitelmissasi myös pitkälti hyödytön, koska nimenomaisesti vaadit metroasemia muualle kuin asuinalueille. Käytännössä suunnitelmissasi suurin osa käyttäjistä käyttää siis liityntäliikennettä, jolla vuoroja tuskin on enempää kuin 6 tunnissa.

Viikin tiedekeskuksen kuvitteleminen keskelle kaupunginosaa vaatii jo melkoista itsepetosta. Käytännössä tiedekeskus on asukkaiden kannalta useamman kaupunginosan välimaastossa eikä helposti tavoitettavissa mistään niistä.
 
Täysin marjainenhan tuo alue ei muuten ole kun siellä on sitä lentomelua.

Kyllä ne omakotitalotkin vaan kaupaksi käyvät moottoritien vierestä... Vakavasti puhuen, muuttaminen tai muuttamatta jääminen on aina ihmisen oma valinta. Tietysti Vantaa haluaa kuoria kermat päältä houkuttelemalla asujiksi hyviä asukkaita. Jos asuntopulaa kerran on, parempi ne asunnot on tehdä sinne lentomelualueelle, kuin jättää tekemättä.

Pääkaupunkiseudulla ei pitkään aikaan tule sellaista tilannetta, että vapaaseen asuntoon ei olisi halukasta tulijaa, oli se sitten miten huono hyvänsä. Jos parempituloisempi väki muuttaa uusiin kerros- ja pientaloihin Kehäradan varteen, vapautuu pääradan sekä Vantaankosken radan varsilta 1970-luvun betonikolosseista asuntoja pienituloisille. En minä näe tässä mitään ongelmaa.

Kyllä Keravallakin osataan asua, vaikka lasit helisevät lentokoneiden kiitäessä minuutin välein siitä yli. Asuin siellä pari vuotta sitten ja lähinnä ongelma oli, että 1970-luvun rakennustaso arava-taloissa oli ihan kelvoton, kun lentomelu täristi jopa talon rakenteita. Parempi äänieristys olisi poistanut ongelman. Ennen sitä naureskelin puheille neukkukuutioista, mutta ne jutut olivat siis totta, laatukin on noissa 1970-luvun kerrostaloissa neukkutasoa!
 
Pohjoisesta metrolinjasta tässä päivitettyä tietoa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan metro Kampista Töölön ja Meilahden(Tullinpuomi) kautta Pasilaan. Toisessa vaiheessa rakennetaan joko väliasemallinen tai väliasematon metrorata Pasilasta lentokentälle. Toisen vaiheen väliasemat ovat Maunulassa, Vantaanportilla, Aviapoliksessa ja lentokentällä.

Lentokenttä:
-matkustajat pääosin lentoliikenteestä sekä kehäradalta että bussilinjoilta.
-25 000 matkustajaa vrk
-lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvanut räjähdysmäisesti samoin on ennusteen laita

Aviapolis:
-pääosa matkoista lähialueen työpaikkaliikennettä. Asemalta tai asemalle vaihtajia on iso osa bussiliikenteestä ja kehäradalta.
-23 000 matkustajaa vrk

Vantaanportti:
-pääosa matkustajista on vaihtanut/vaihtaa tiheään bussiliikenteeseen. Vantaanportilta on kattavat jatkoyhteydet eri puolille Vantaata
-noin 21 000 matkustajaa vrk

Maunula:
-noin puolet matkustajista vaihtaa jokerilinjalta, muilta poikittaislinjoilta tai liityntäliikenteestä
-20 000 matkustajaa vrk
Mutta siis yhteensä 89000 matkustajaa vuorokaudessa, Kehäradan lisäksi!? Miksi juuri kukaan vaihtaisi kehäradalta metroon kun se ei vaihtoaikoineen edes säästä matka-aikaa, vaivasta puhumattakaan? Mitkä kattavat yhteydet Vantaanportilta? Ehkä Ylästöä lukuunottamatta, kaikki osat Vantaata on lähempänä junarataa. Miksi Maunulassa vaihdetaan Jokerilta metroon sen sijaan, että vaihdettaisiin junaan Leppävaarassa tai Huopalahdessa/Oulunkylässä ilman että tarvitsee ravata maan alle?

Muuten, 24 junaa tunnissa (viiden minuutin vuoroväli) x 18 tuntia x 287 matkustajaa per metrojuna (yksi vaunupari) x 75% käyttöaste = 93 000 matkustajaa vuorokaudessa. Sattuipa näppärästi.

Toisen vaiheen investointikustannukset on väliasematon 219milj€ ja väliasemallinen 279milj€.
Ja maanalaiset asemat (3kpl lisää väliin) maksavat 20 miljoonaa euroa kappale? Siis saman verran kuin Kalasataman pinta-asema?
 
Jos Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila-Kenttä väliin ei rakenneta juuri muita asemia tässä vaiheessa kuin Maunula ja Aviapolis. On hinta tuo väliasemallinen.
Ei varmasti ole alle 300 miljoonaa euroa ilman että ratkaisu on teknisesti jotain ihan muuta kuin nykymetro. Jos Ruoholahti - Matinkylä (7 asemaa, 13,4km) maksaa 800 miljoonaa, niin Kamppi - Lentokenttä (7 asemaa, 20km?) maksanee miljardin.
 
Länsimetron ja Helsingin metrojen rakentajilla on eri työnantaja. Sillä voi olla vaikutusta kustannuksiin. Myöskin sekä Viikin että Maunulan metrolinjoilla voidaan suosia pinta-rataa siellä missä mahdollista. Espoo rakentaa kokonaan tunneliin, ja hulppeilla asemilla. Länsimetron kustannuksista ei saa kovin hyvää ohjenuoraa muille metrolinjoille.
 
Länsimetron ja Helsingin metrojen rakentajilla on eri työnantaja. Sillä voi olla vaikutusta kustannuksiin.
En oikein usko, että espoolaiset ihan piruuttaan keksi lisäkustannuksia.

Myöskin sekä Viikin että Maunulan metrolinjoilla voidaan suosia pinta-rataa siellä missä mahdollista.
Viikkiin päin mentäessä olisi ehkä mahdollista mennä viimeiset pari kilometriä Lahden moottoritien väylässä, Käpylästä aina Vantaanjoen tuolle puolen voi metro kuitenkin mennä vain tunnelissa. Lentoasemalle päin, varmaan Tuusulanväylän vartta voi mennä jonkun matkaa. Tosin pinta-asemat olisi sitten täysin syrjässä asutuksesta jos ne olisi moottoritien vieressä.

Espoo rakentaa kokonaan tunneliin, ja hulppeilla asemilla. Länsimetron kustannuksista ei saa kovin hyvää ohjenuoraa muille metrolinjoille.
Ei kai niissä Espoon asemissa muuta kovin kummallista ole kuin kaksi sisäänkäyntiä laiturille.

Joukkoliikennelautakunta muuten arvioi pelkän Kamppi - Töölö - Meilahti - Pasila metron hinnaksi 250 miljoonaa lausunnossa Keskustatunnelista, http://haltia.blogspot.com/2007/11/kokouskuulumiset-29112007.html
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Joukkoliikennelautakunta muuten arvioi pelkän Kamppi - Töölö - Meilahti - Pasila metron hinnaksi 250 miljoonaa lausunnossa Keskustatunnelista, http://haltia.blogspot.com/2007/11/kokouskuulumiset-29112007.html
Tämän arvion olen itsekin esittänyt tällä foorumilla.

Ja tähän väliin kuvaa lähivuosien Pasilasta:

Mediatalo Alman pääkonttorista rakennetaan Keski-Pasilaan konepaja-alueen nurkkaan:
1135230601973.jpeg


almabuilding.jpg


Tämä on vain alku Pasilan uudelle menestykselle (ja joukkoliikenteen tarpeelle)

Tässä Messukeskuksen laajennus:
1135227625792.jpeg


Hotelli Messukeskuksen viereen:
1135227623465.jpeg


Länsi-Pasilaan Ylen viereen rakennetaan tämä, 16 000 neliötä toimistotilaa. Pasilasta ja Ilmalasta on muodostumassa Helsingin ja koko Suomen 'media district'.
kartta3dvisio.jpg
 
Pohjoinen metro voitaisiin toteuttaa myös ns. puolikaspisaralla. Eli nykyinen metro käännettäisiin Rautatientorin jälkeen Töölön kautta Pasilaan. Pasilasta puolestaan linja jatkuisi nykyistä rataa pitkin Huopalahteen, josta joka toinen "metro" jatkaisi Martinlaakson radalle ja joka toinen Leppävaaraan ja Edelleen Espooseen, josta puolestaan "metrot" voisivat vuorotellen jatkaa Kauklahteen ja Histaan.

Martinlaakson radalla "metrot" voisivat puolestaan vuorotellen jatkaa Klaukkalaan ja Kehäradalle (mikäli tämä järjetön kehäratahanke toteutetaan).

KHO:n siunaaman Sipoon ryöstöretken seurauksena myös metron itälaajennus on myös tapetilla. Jo tässä vaiheessa olisi varmasti järkevää suunnitella jatkoa siitä näkökulmasta, että rata tulee jatkossa ulottumaan ainakin Porvooseen saakka. Tämä edellyttää luonnollisesti "pikametroja" ja lisää raiteita nykyisten metrokiskojen rinnalle tietyissä kohdissa, jotta Porvoosta tuleva juna ei joudu pysähtymään jokaisella väliasemalla.

Edellä esitetty vaihtoehto tosin edellyttää sitä, että nykyinen metro muutetaan yhteensopivaksi rautateiden kanssa. Muutostöiden kustannukset + puolipisaran lenkki tuskin tulee sen kalliimmaksi kuin länsimetron Helsingin osuuden rakentaminen. Ongelmaksi sattaa muodostua se, että kenelle vanhat metrovaunut saadaan myytyä, mutta eikohän idästä löydy entisia neuvostometrokaupunkeja, joilla on käytössään yhtä mahtipontisen kokoisia ja kapasiteetiltaan tarpeettoman suuria vaunuja metroverkoistoillaan.

Metrotunneli Ruoholahti-Rautatientori puolestaan hyödynnettäisiin osana Espoosta tulevaa pikaratikkaa, joka Rautatientorin jälkeen jatkaisi Laajasalon suuntaan.
 
Ratahallintokeskuksen Pisaralla on ennen kaikkea tarkoitus:
- Parantaa lähijunaliikenteen jakelua Helsingin niemellä. Uudet asemat Töölöön ja Hakaniemeen.
- Vapauttaa kapasiteettia ahtaalla keskustan ratapihalla. Ratapihan kuormitus säteilee ongelmia koko Etelä-Suomen radoille.
- Välttää uuden lähiliikenteen terminaalin rakennustarvetta Pasilaan. Lähes kaikki lähiliikenne jouduttaisiin päättämään Pasilaan.
- Kehittää kaukojunaliikenteen palvelua sekä kaupunkiratoja pidemmälle menevien lähijunien palveluja.

Ratapiha on tukossa.

Yhteys itämetrosta Pasilaan on tärkeä. Esimerkiksi se onnistuu Pisaan vaihtamalla Hakaniemestä. Mutta metroyhteys Sörnäisistä/Kalasatamasta Pasilaan, uskoisin että se selvitetään, sillä on vankka kannatus joukkoliikenteen käyttäjien keskuudessa.

Kehärata ei ole laisinkaan järjetön hanke, mutta jos sitä lykättäisiin on silloin pohjoisen metrolinjan toista vaihetta, eli väliä Maunula-Lentokenttä kiirehdittävä.
 
Takaisin
Ylös