Histan suunnittelu ja joukkoliikenneyhteydet

Histan joukkoliikenen pystyttäisiin kohtuukustannuksin ja kelvollisin tavoin jörjestämään syöttöbussilla joka veisi Tuomarilan tai Koivuhovin asemalle, jotka ovat ihan moottoritien vieressä. Vain rampit moottoritiellä länsisuunnasta tultaessa puuttuvat. Tällä tavalla kulkeminen Helsingin keskustaan olisi nopeampaa kuin millään suoralla bussilla joka juuttuu liikennevaloihin n 20 kertaa matkallaan Munkkivuoresta Elielinaukiolle.

Aivan, tämä lienee ollut myös Espoon näkemys asiasta. Se ei vaan vaikuta olevan juridisesti mahdollinen ratkaisu.

Jos rakennetaan rautatie Histaan nin se olisi ehdottomati jatkettava Veikkolaan ja sieltä joko Lohjalle tai Nummelaan koska sieltä suurin osa autoilijoista tulee. Mutta kuka maksaa, kuka maksaa?

Jos Histaan raideyhteys rakennetaan se tulee joka tapauksessa olemaan osa ELSAa. Tässä tapauksessa on luonnollista, että valtion osuus investoinnista on merkittävä. Ongelma tässä on se, että ELSAa tuskin on ihan vähään aikaan tulossa, joten jos Espoo haluaa kiskot edes Histaan asti niin sen pitäisi tässä vaiheessa ottaa iso osa kustannuksista kontolleen, jotka sille sitten mahdollisesti hyvitettäisiin kun ELSA joskus kaukana tulevaisuudessa rakennetaan kokonaisuudessaan. Sama pätee Vihtiin/Lohjaan jos kiskot sinne tässä vaiheessa halutaan. Toisaalta loogista olisi että Histaan toistaiseksi päättyvää ELSAa rahoitettaisiin valtion taholta samalla tyylillä kuin kaupunkiraiteita.

Mikähän mahtaa olla ELSAn kustannusarvio Histaan asti, lieneekö minkään selvityksen yhteydessä koskaan arvioitu? Hinta ei välttämättä ole mikään päätähuimaava kun puskiin rakennetaan.
 
Parempi että jätetään koko Hista odottamaan ja keskitytään rantaradan varren Espoon ja Kirkkonummen välisten taajamien kehittämiseen. Tilaa on nimittäin.

Samaa mieltä tästä. Espoolla on yllin kyllin töitä metron varteen kaavoittamisessa ja jos Louko aikoo puskea toteutukseen vielä Kivenlahden metronkin, niin rakennettavaa riittää 2030-luvulle asti.
 
Toisaalta loogista olisi että Histaan toistaiseksi päättyvää ELSAa rahoitettaisiin valtion taholta samalla tyylillä kuin kaupunkiraiteita.
Ongelma on juuri siinä että ei ole olemassa mitään "kaupunkia" Espoon keskuksen ja Histan välillä. On vain pikkukyliä kuten Gumböle, Karhusuo, Nupurila ja sitten ei mitään. Toisaalta ELSA joka on suunniteltu suurnopeusjunille ei kulje edes niiden kylien kautta.

Mikähän mahtaa olla ELSAn kustannusarvio Histaan asti, lieneekö minkään selvityksen yhteydessä koskaan arvioitu? Hinta ei välttämättä ole mikään päätähuimaava kun puskiin rakennetaan.
Maasto on aika mäkistä, pitäisi muutama mäki vetää sileäksi tai tehdä tunneleita.

t. Rainer
 
Jos rakennetaan rautatie Histaan nin se olisi ehdottomati jatkettava Veikkolaan ja sieltä joko Lohjalle tai Nummelaan koska sieltä suurin osa autoilijoista tulee.
Eikö samalla logiikalla ole niin, että jos Histaan tarvitaan bussilinja, sen pitää jatkua ehdottomasti Veikkolaan, Lohjalle ja Nummelaan. Eihän bussilinjaa muuten kannata tehdä, koska Veikkolan, Lohjan ja Nummelan autoilijat eivät silloin pääsisi Histan busseihin tekemään Histan bussilinjaa kannattavaksi. ;)

Juuri tällä ajattelulla Espoo ja Histan pellot omistava suku on omat mahdollisuutensa alueen kanssa tärvinyt. Kun tarvitaan liikenneyhteys, jonka arvo alueen kiinteistöjen myyntiarvossa on luokkaa prosentti, tämän kustantaminen ei tule kysymykseen ja sitten aletaan selittää, että jonkun muun (valtion) pitää panna rahaa 10-30 kertaa niin paljon kuin mitä oikeasti tarvitaan. Kun sitä rahaa ei sitten tule, niin aletaan parkua! Ymmärrettävää tietenkin sikäli, että valtio on juuri avokätisesti rahoittanut tällä nurinkurisella logiikalla maankäyttöhankkeen Vantaalla. Joten onhan se niin väärin, kun samaa ei saada omaksi hyväksi. Tosin Espoolta unohtuu, että valtio on jo rahoittamassa espoolaista maankäyttöhanketta 200 miljoonalla.

Sami Koskiselle: Jos on 8 km:n rata ilman kohtauspaikkoja, sen yhden suunnan vuoroväli on radan ajoaika + kulkutien varmistamisen aika rataosan päässä kertaa 2. Linjanopeudella 70 km/h ajoaika on 7 minuuttia ja otetaan siihen kulkutien varmistamiseen vielä minuutti, saadaan kokonaisajaksi suuntaan 8 min. Se kertaa 2 on 16 minuuttia. 20 minuutin vuoroväliin on 4 minuutin pelivara. Suomessakin on aikataululiikenteessä käytössä kääntöaikoja, joilla tämä hoituu. Mikä tässä on liian vaikeata? Sekö, ettei tämä maksa kylliksi, jotta se kiinnostaa poliitikkoja ja maanrakentajia?

Vuorovälin tuplaaminen edellyttää puolimatkaan ohituraiteen. Sellaiseen soveltuu luontevasti pysäkki, jolla kumpaankin suuntaan kulkevat junat pysähtyvät joka tapauksessa. Kustannukset eivät ole kymmeniä miljoonia, vaan käytännössä kahden vaihteen hinta. Tällaista yksiraiteista tiheää raideliikennettä on käytössä jatkuvasti ympäri maailman. Miksi se ei onnistuisi Suomessa?

Keskeistä minusta tässä asiassa on se, että Histan omistajien pitäisi ymmärtää, että on niiden oma etu sijoittaa se prosentti tai pari rakentamisbudjetistaan rataan. Se nostaa myyntiarvoja enemmän kuin maksaa. Tai, kuten tässä tapauksessa näyttää olevan, on kynnyskysymys koko hankkeen toteutumiselle. Yleensä sijoittajat osaavat laskea panostuksia ja tuottoja. Siten nyt pitäisi vain keskustella siitä, että Histan sijoittajat saavat rakentaa heitä hyödyttävän radan osittain siihen paikkaan, mikä on varattu ehkä joskus rakennettavalle ELSA-radalle.

Antero
 
Eikö samalla logiikalla ole niin, että jos Histaan tarvitaan bussilinja, sen pitää jatkua ehdottomasti Veikkolaan, Lohjalle ja Nummelaan. Eihän bussilinjaa muuten kannata tehdä, koska Veikkolan, Lohjan ja Nummelan autoilijat eivät silloin pääsisi Histan busseihin tekemään Histan bussilinjaa kannattavaksi. ;)
No niihän se kärjistäen menee. Kaikki Veikkolan bussit jatkavat ymmärtääkseni Lohjalle tai Nummelaan juuri siistä syystä.

---------- Post Merged at 13:57 ----------

Juuri tällä ajattelulla Espoo ja Histan pellot omistava suku on omat mahdollisuutensa alueen kanssa tärvinyt. Kun tarvitaan liikenneyhteys, jonka arvo alueen kiinteistöjen myyntiarvossa on luokkaa prosentti, tämän kustantaminen ei tule kysymykseen ja sitten aletaan selittää, että jonkun muun (valtion) pitää panna rahaa 10-30 kertaa niin paljon kuin mitä oikeasti tarvitaan. Kun sitä rahaa ei sitten tule, niin aletaan parkua! Ymmärrettävää tietenkin sikäli, että valtio on juuri avokätisesti rahoittanut tällä nurinkurisella logiikalla maankäyttöhankkeen Vantaalla. Joten onhan se niin väärin, kun samaa ei saada omaksi hyväksi. Tosin Espoolta unohtuu, että valtio on jo rahoittamassa espoolaista maankäyttöhanketta 200 miljoonalla.

Silloin kun joku suku tai yksityishenkilö omistaa maita jonne haluttaisiin rakentaa niin yritetään mennä aidan yli siitä mistä se on matalin ja jos osapuolina on valtio tai kunta niin yritetään lypsää siitä mahdollisimman paljon jos he tietävät että ne maat ovat kunnalle välttämättömiä.

Sama on toistunut mm Tuusulassa jossa eräs nimeltä mainitsematon pohatta pyrkii lypsämään

Vantaalla valtio omisti maat alunperin ja myi ne ylihintaan kaupungille. Olisi ollut samantekevää jos valtio olisi rakentanut itse mailleensa kaupunginosan (ja sen rautatien) mutta nyt tehtiin diili että kaupunki toimii välikätenä.

t. Rainer
 
Silloin kun joku suku tai yksityishenkilö omistaa maita jonne haluttaisiin rakentaa niin yritetään mennä aidan yli siitä mistä se on matalin ja jos osapuolina on valtio tai kunta niin yritetään lypsää siitä mahdollisimman paljon jos he tietävät että ne maat ovat kunnalle välttämättömiä.

Sama on toistunut mm Tuusulassa jossa eräs nimeltä mainitsematon pohatta pyrkii lypsämään
Hassu juttu, että 100 vuotta sitten kiinteistökeinottelijat olivat viisaampia ja rakensivat itse huvilakaupunkiosakeyhtiöihinsä esikaupunkiradat Munkkiniemeen, Haagaan ja Kulosaareen.
 
Siten nyt pitäisi vain keskustella siitä, että Histan sijoittajat saavat rakentaa heitä hyödyttävän radan osittain siihen paikkaan, mikä on varattu ehkä joskus rakennettavalle ELSA-radalle.

Espoon suunnitelmat ja Liikenneviraston ELSA-visiot ovat ratalinjauksen osalta täysin yhteneväiset, eli sen puolesta tuskin ongelmia juurikaan on. Rahoitushan tuossa tuntuu mättävän. Espoo kun kuvitteli että viiva viraston visiopaperissa riittää. Tuskin sillä itsellään mitään suuria intohimoja Histan raideyhteyteen on koskaan ollutkaan, vaan tarkoitus lähinnä rakentaa sellaista perinteistä "espoolaista" Espoota.
 
Hassu juttu, että 100 vuotta sitten kiinteistökeinottelijat olivat viisaampia ja rakensivat itse huvilakaupunkiosakeyhtiöihinsä esikaupunkiradat Munkkiniemeen, Haagaan ja Kulosaareen.

Eiköhän se johdu siitä että 100 vuotta sitten ei ollut autoja.

Kiinteistökeinottelijat kuvitelevat aina että heidän maa-alueensa ovat parasta mitä löytyy ja että heidän alueilleen muuttaa vain sellasita väkeä joilla on citymaasturi, ja volvo tai bemari kauppakassina ja kaikilla muksuilla mopoautot tai Segwayt.

t. Rainer
 
Eiköhän se johdu siitä että 100 vuotta sitten ei ollut autoja.

Kiinteistökeinottelijat kuvitelevat aina että heidän maa-alueensa ovat parasta mitä löytyy ja että heidän alueilleen muuttaa vain sellasita väkeä joilla on citymaasturi, ja volvo tai bemari kauppakassina ja kaikilla muksuilla mopoautot tai Segwayt.

t. Rainer

Kyllähän tuollaisia harhoja pitää mielummin tyhmyytenä kuin mielenterveyden ongelmana. Kiinteistökehittäjää pitäisi kiinnostaa myynti- ja vuokrahinnat, jotka löytyvät yllättäen kaupungista.

Jos oletetaan että kiinteistökehittäjät ovat älykkäitä, järkeviä sijoittajia jää periferiakylälle yksi selitys: kaupunkikiinteistöjä ei saa tuottaa. Kaavoitusprosessia ja erityisesti autopaikkanormia katsoen tämä vaikuttaisi johdonmukaiselta. Autopaikkanormi pakottaa kaiken kiinteistökehityksen periferiakylän muottiin, koska autopaikat ovat niin paljon halvempia avokentällä. Myös hiukkaspäästönormit muovaavat kiinteistöjen perustusten paikkaa poispäin optimaalisesta kaupunkikiinteistöstä, joka sijaitsee kadunmyötäisesti.
 
->Nämä Histat ja Östersundomit ovat hankkeita sarjassa: Kun mahdollisimman vähällä vaivalla yritetään saada mahdollisimman paljon maata kaavoitettua ja tontteja myytyä mahdollisimman helposti. Otetaan jokunen kymmenen hehtaaria peltoa keskellä ei mitään, kaavoitetaan sinne sitä mitä grynderit haluavat, visioidaan ympäristönormien vuoksi raskasraide joka mahdollisesti ehkä joskus saattaa toteutua ja toivotaan parasta.

Tavallaan tämän ymmärtää, kun kuntien sosiaalimenot kasvaa, resursseja kaupunkisuunnitteluun on rajallisesti ja täydennyskaavoittaminen on kuulemis- ja valitusprosesseineen hidasta ja työlästä.

Siksi kuntien kaavoitusmonopoli pitäisi purkaa. Se tuottaa huonoa yhdyskuntarakennetta, eikä vastaa kysyntään.
 
Rakennuslautakunnan esityslistalta: http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2013282887-4.PDF. Tässä haetaan rakennuslupia rivitalolle, seitsemälle erillistalolle ja neljälle kytketylle paritalolle osoitteeseen Nupurinjärventie 2. Esityslistan seuraavassa kohdassa haetaan rakennuslupaa rivitalolle puolestaan osoitteeseen Nupurinjärventie 4. Nupurinjärventie tulee kartalle merkattuun kohtaan: http://kartat.espoo.fi/IMS/?layers=Opaskartta&cp=6680778,25477486&z=0.25&title=Nupurinj%C3%A4rventie. Tämä on Nupurinkartanon aluetta aivan Nupurintien ja Brobackantien risteyksen luona eli aivan Histan alueen itäreunan läheisyydessä. Hiljalleen Nupurintien varteen Brobackantien risteyksen itäpuolelle nousee pientaloja ja parinkymmenen vuoden päästä yhtenäinen rakennettu alue ulottuu jo varmasti Histaan saakka ja ehkä tällöin Histankin alue tulee jo rakenteille tai ainakin sen kaavoitus vauhdittuu.
 
Takaisin
Ylös