Visio: Helsingin seudun raideliikenneverkoston integraatio

LÄHIJUNAT
(P) Kauklahti-Pisara-Hakaniemi-(Herttoniemi)-Itäkeskus-Mellunmäki-Porvoo
(O) Lohja-Muijala-Kauniainen-Pasila-Helsinki
(E) Nummela-Muijala-Kauniainen-Pasila-Helsinki
(K) Leppävaara-Pisara-Kerava-(Kellokoski/Nikkilä)
(I) Klaukkala-Pisara-Tikkurila
(A) Helsinki-Pasila-Maunula-Vantaanportti-Aviapolis-Lentoasema-Kerava
Muut lähijunat ajetaan nykyisiä reittejä Helsinkiin (ei Pisaraan)

KAUKOJUNAT
Pääradan ja oikoradan kaukojunat (poislukien taajamajunat ja Venäjän junat) reittiä:
Kerava-Lentoasema-Pasila-Helsinki

Turun suunnan kaukojunat reittiä: Helsinki-Pasila-Kauniainen-Muijala-Salo-...

PIKARAITIOTIET
Tapiola-Leppävaara-Huopalahti-Maunula-Oulunkylä-Viikki-Itäkeskus

Leppävaara-Lintuvaara-Myyrmäki-Martinlaakso-Vantaanportti-Tikkurila-Hakunila-
Mellunmäki

METRO
Kivenlahti-Vuosaaren satama/Mellunmäki

RAITIOTIET
(1) jatkuu Oulunkylän asemalle
(4) Munkkiniemi-Katajanokka-Laajasalo-Santahamina
(5) Kirurgi-Kalasatama-Kumpula
(6) Jätkäsaari-Viikki
(8) Jätkäsaari-Arabia
(9) Hernesaari-Kallio-Ilmalantori
(10) Huopalahden asema-Herttoniemi[M]
 
KAUKOJUNAT
Pääradan ja oikoradan kaukojunat (poislukien taajamajunat ja Venäjän junat) reittiä:
Kerava-Lentoasema-Pasila-Helsinki

Miksi poislukien Venäjän junat? Eikö tästä saataisi lisäbisnestä, jos Pietarista tultaisiin junalla Vantaalle ja vaihdettaisiin esim. Aasian-lennoille?
 
siis tässä keskustelussa ei ollut tarkoitus suunnitella linjoja eikä puhua lentokenttämetrosta, vaan siitä miten raideliikenne integroidaan. Tässä keskustelussa oli tarkoitus miettiä:

- miten raitiovaunut voisivat käyttää metro- ja junaratoja
- miten metro voisi käyttää junaratoja
- miten juna voisi käyttää metroratoja

kuulostaa melko utopistiselta, vai mitä integroija?
 
kuulostaa melko utopistiselta, vai mitä integroija?
Poliittisesti aihe on varmasti hankala, mutta fyysisiä täysin ohittamattomia esteitä ei näyttäisi olevan olemassa.

Mikko Laaksosen listassa tuolla edellä esitettiin useita esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa siitä, miten integrointia on toteutettu. Esim. Oslossa metro ja stadtbahn-tyypin paikallisratoja on menestyksellä liitetty yhteen. Pian kaikki paikallisraideliikenne Holmenkollenin rataa lukuun ottamatta siellä perustuu sivuvirtakiskometroon. Kolsåsin radan muuttaminen metroksi on nyt työn alla.

Raitiotiet jatkavat edelleen raitioteinä. Tosin metron kaikista ensimmäiset haarat Bergkrystallenin ja Bølerin suuntaan muutettiin aikanaan raitiotiestä metroksi. Sellaista kehitystä Oslossa ei kuitenkaan enää näyttäisi olevan näköpiirissä.
 
siis tässä keskustelussa ei ollut tarkoitus suunnitella linjoja eikä puhua lentokenttämetrosta

Foorumin yleisen käytännön mukaan on voinut käyttää konkreettisia tapauksia kuvaamaan eri asioita.

Lentokenttämetro on hyvä tapaus, koska se osoittaa helposti, että on järkevää rakentaa Pasilan tasalta lentokentän kautta Keravalle rata, joka soveltuu sekä kaukojunille että paikallisjunille joita voidaan liikennöidä mahdollisesti metron kanssa yhteensopivalla kalustolla.

Ateenassa metron lentokenttäyhteys on toteutettu siten, että linjan 3 metrojunat jatkavat Doukississis Plakentias- asemalta Eleftherios Venizelos - lentokentälle rautatietä pitkin.

http://www.urbanrail.net/eu/ath/athens.htm

Pelkästään nykyisen metron kanssa yhteensopivan linjan rakentaminen lentokentälle on hyödytöntä.

kuulostaa melko utopistiselta, vai mitä integroija?

Toki voi lähteä siitä, että se, mikä on esimerkiksi Oslossa, Ateenassa, Lontoossa ja Tokiossa on arkipäivää, on mahdotonta Helsingissä.

Integraatiota pohdittaessa on selvää, että Helsingin nykyisistä raideliikennejärjestelmistä metro ja paikallisjuna ovat integroitavissa toisiinsa ja tästä saavutettaisiin erittäin suuria hyötyjä, esimerkiksi:

- Nk. Töölön metro ja Pisara voitaisiin yhdistää yhdeksi hankkeeksi
- Pisaralle ei tarvitse Helsingin ydinkeskustassa välillä Kamppi - Hakaniemi tehdä uutta tunnelia, vaan voidaan hyödyntää nykyistä tunnelia
- Nykyistä metrorataa hyödyntävät junat voivat jatkaa suoraan esim. lentoasemalle joko Kehärataa tai suoraa lentokenttäyhteyttä pitkin.

Teknisenä kysymyksenä integraatio on ratkaistavissa. Suurin kysymys lienee sellaisen kaluston hankinta, jolla saavutetaan järkevä integrointiratkaisu. 750 kV DC virtakiskoa ja 25 kV 50 Hz AC ilmajohtoa hyödyntävät junat ovat täysin arkipäivää esim. Ateenassa. Oleellisempia kysymyksiä ovat laiturikorkeus ja tunnelin ulottuma. Voi olla, että helpoin ratkaisu on käyttää metron kanssa yhteensopivia kaksivirtajunia niillä paikallisjunareiteillä, joilla on omat laiturit paikallisjunille eli linjoilla, jotka hyödyntävät Martinlaakson rataa, Leppävaaran ja Tikkurilan kaupunkiratoja, mahdollista Espoon kaupunkirataa, Kehärataa ja suoraa lentorkenttärataa ja korottaa näiden ratojen laiturit. Poikkeustilanteissa voitaneen hyväksyä 55 cm laiturien käyttö kun junat varustetaan taittuvilla portailla ja yhdellä invanostimella / vaunu.

Helsingin nykyisen 1000 mm - raitiotien integroiminen metroon tai paikallisjuniin taas ei ole järkevää. On toinen asia, jos paikallisjunien ääripäissä on syytä hyödyntää duoraitiotieratkaisua 1524 mm raideleveydellä. 1524 mm raideleveyttä käyttävien raitiovaunujen ajaminen tarvittaessa samalla radalla 1000 mm vaunujen kanssa ei ole vaikeaa kun tehdään kolmikisko- tai nelikiskorataa, joka on täysin arkipäiväinen tekninen ratkaisu monissa kaupungeissa.

Raitioteiden ja metron yhdistäminen on helpompaa kaupungeissa, joissa niillä on yhteinen raideleveys (esim. Rotterdam ja Den Haag) tai metro on kehitetty raitiotiestä lisäämällä tunneliosuuksia ja eristettyjä ratoja (esim. Oslo, Tukholma, Bryssel).
 
Koska vaikuttaa siltä, että lainaamani kirjoittaja yrittää vain provosoida, vastaan lyhyesti ja selkeästi eli kuvin.

- miten metro voisi käyttää junaratoja

Esimerkiksi asentamalla sivuvirtakisko radan viereen, jolloin se näyttäisi tältä.

- miten juna voisi käyttää metroratoja

Vaikka näin.

kuulostaa melko utopistiselta, vai mitä integroija?

Lyhyesti sanottuna: Ei yhtään!
 
Poliittisesti aihe on varmasti hankala, mutta fyysisiä täysin ohittamattomia esteitä ei näyttäisi olevan olemassa.

Mikko Laaksosen listassa tuolla edellä esitettiin useita esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa siitä, miten integrointia on toteutettu. Esim. Oslossa metro ja stadtbahn-tyypin paikallisratoja on menestyksellä liitetty yhteen. Pian kaikki paikallisraideliikenne Holmenkollenin rataa lukuun ottamatta siellä perustuu sivuvirtakiskometroon. Kolsåsin radan muuttaminen metroksi on nyt työn alla.

Raitiotiet jatkavat edelleen raitioteinä. Tosin metron kaikista ensimmäiset haarat Bergkrystallenin ja Bølerin suuntaan muutettiin aikanaan raitiotiestä metroksi. Sellaista kehitystä Oslossa ei kuitenkaan enää näyttäisi olevan näköpiirissä.
Itse asiassa muutama vuosi sitten Oslon raitioteiden ollessa lakkautussuunnitelmien kohteena, nousi esiin ajatus Holmenkollenin radan muuttamisesta raitiotieksi. Hyvä muistutus siitä, ettei metron ja raitiotien ero aina ole kovinkaan yksiselitteinen. Nykyisten suunnitelmien mukaan myös Holmenkollenin radalla saatetaan tulevaisuudessa siirtyä sivukiskoon, mutta tätä muutostyötä tuskin toteutetaan lähivuosina.
 
Itse asiassa muutama vuosi sitten Oslon raitioteiden ollessa lakkautussuunnitelmien kohteena, nousi esiin ajatus Holmenkollenin radan muuttamisesta raitiotieksi. Hyvä muistutus siitä, ettei metron ja raitiotien ero aina ole kovinkaan yksiselitteinen. Nykyisten suunnitelmien mukaan myös Holmenkollenin radalla saatetaan tulevaisuudessa siirtyä sivukiskoon, mutta tätä muutostyötä tuskin toteutetaan lähivuosina.
Näin todellakin on. Holmenkollenin radan muuttaminen sivukiskovirroitetuksi on ymmärtääkseni aika vaativa asia. Pidän hanketta liki "mahdottomuutena". Kolsåsin radan tulevaisuudesta esitettiin aikanaan myös monenlaisia näkemyksiä, mutta nyt sitä sitten ihan tosissaan muutetaan sivukiskovirroitukseen. Tällä hetkellä osalla sitä rataa liikkuvat linjan 13 raitiovaunut (Jarin ja Bekkestuan välillä).
 
Itse asiassa muutama vuosi sitten Oslon raitioteiden ollessa lakkautussuunnitelmien kohteena, nousi esiin ajatus Holmenkollenin radan muuttamisesta raitiotieksi.

Ei tätäkään vaihtoehtoa minun tietojeni mukaan ole hylätty. Tältä tai viime kesältä löytyy työpaikalta jonkin pohjoismaisen konferenssin esityksiä, joissa Holmenkollenin radan tulevaisuuden vaihtoehdot ovat auki. Näissä mainitaan myös ratikkavaihtoehto, joskaan ei välttämättä ensisijaisena.
 
Joo, ei mitään vaihtoehtoa varmaan olekaan lopullisesti haudattu. Ilmeisesti metroratkaisun puolesta puhuu nyt se, että Holmenkollenin seudun urheilukeskuksia ollaan voimakkaasti laajentamassa ja radan matkustajamäärien oletetaan kasvavan voimakkaasti. Sinänsä sivukiskovirroitus tuskin mikään iso asia on, kyllähän esimerkiksi Berliinin S-Bahnilla on jonkin verran sivukiskosta huolimatta jopa tasoristeyksiä. Jos tasoristeyksistä halutaan eroon, projektista tulee perin hinnakas. Norjalaisilla toisaalta varmaan riittää rahaa siihenkin.

Holmenkollenin linjaa aiotaan toki vielä 2010-luvun puolivälin tienoille liikennöidä sarjojen T5, T6 ja T2000 kaksijärjestelmäisillä metrojunilla. Muutospaine syntyy sitä kautta, että T5 ja T6 alkavat silloin tulla käyttöikänsä päähän (ovat kai jostain 1980-luvulta), T2000 taas ei ilmeisestikään ole täysin onnistunut teknisenä ratkaisuna, ja OS puolestaan on haluton hankkimaan enää uusia kaksijärjestelmäjunia. Mutta, koska kyse joka tapauksessa on vasta ensi vuosikymmenellä toteutettavista muutoksista, suunnitelmat ehtinevät vielä elää.
 
Olen tutustunut muun muassa linkkeihin ja tietoihin joita annoitte, ja erityisesti tähän sivuvirta- ja ylävirta kombinaatioihin ja myöskin 3 raiteen raidepariin. Helsingin Metrothan on valittu ja valmistettu siten, että niihin on mahdollisuus liittää juuri esim. ylävirta.

Helsingissä kuitenkin on fundamentaalisia, perustavaa laatua olevia ongelmia, joihin ratkaisua tulisi pohtia ensin ennen kuin raiteet ja virroitus voidaan integroida. Nimittäin junien ja metrojunien koko sekä tunneleiden koko. Lähijunat eivät korkeudeltaan mahdu metrotunneleihin, eikä metro mahdu (kori)leveydeltään junaradoille. Eli mahdollinen integrointi tulisi ajoittaa suuren kalustoremontin yhteyteen.

Selvää on, ettei lähijunia viedä metrotunneleihin sillä metrotunneleita ei tosta vain louhita isommiksi. Myöskin metron vieminen junaradoille tarkoittaa, että kaikkialla raideparit tulisi siirtää kauemmaksi toisistaan, jotta ohittavat junat/metrot eivät kolhisi toisiaan.

Melkoinen remontti olisi tosiaan. Veikkaankin, ettei Pisaralla ole mitään mahdollisuuksia käyttää HKL:n metrotunnelia. Ja ehkä se tiedetäänkin, ja sen takia Pisaralle ollaan tekemässä omaa tunnelia.
 
Takaisin
Ylös