Raideliikenteeseen liittyvä lainsäädäntö Suomessa

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Vs: Varion suurin nopeus

Mutta kun sitä rataa jolla sillä saisi ajaa yli 60 km/h (tai matkustajia kuljettavilla vakiovuoroilla yli 50 km/h) ei koko valtakunnasta löydy. Eihän meidän lainsäädäntömme edes tunne käsitettä pikaraitiotie.

Rainer, se mitä ei ole laissa erikseen kielletty on sallittua.

Suomessa raitiotien ja metron lainsäädännöllinen asema perustuu siihen, että niitä on vain yhdessä kaupungissa (Helsinki) jonka on katsottu itse voivan huolehtia siitä, että niiden liikenne on turvallista.

Tämän vuoksi laissa ja asetuksissa on määritelty ja rajoitettu sekä raitiotie- että metroliikennettä hyvin vähän. Sellaisia lakeja ja asetuksia, jotka mitenkään estäisivät toteuttamasta pikaraitioteitä tai ylipäätään raitiotieosuuksia, joilla nopeus on yli 50 km/h ei ole.

Jos väität näitä lakeja olevan, voitko kaivaa lait Finlexistä, www.finlex.fi.

On eri asia, että kun raitioteitä ja metroa on useammassa kun yhdessä kunnassa, asiasta todennäköisesti tarvitaan lainsäädäntöä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Varion suurin nopeus

Jos väität näitä lakeja olevan, voitko kaivaa lait Finlexistä, www.finlex.fi.

On eri asia, että kun raitioteitä ja metroa on useammassa kun yhdessä kunnassa, asiasta todennäköisesti tarvitaan lainsäädäntöä.

Enhän minä väitä että olisi mitään lakeja vaan nimenomaan sitä että lakeja raitioteistä ei ole. Ainoat pykälät tai momentit mitä löytyy koskee väistämissääntöjä, joitakin liikennemerkkejä ja raitiovaunujen varustelua.

Yleinen tieliikennelaki kieltää korkeammat nopeudet kuin 60 km/h liikennevaloilla ohjatuilla kaduilla, ja raitiovaunujahan ohjataan nimenomaan liikennevaloilla.

Jos halutaan ajaa nopeammin, jouduttaisiin varustaa rata rautatien tai metron kaltaisin turvalaittein ja eristää se kokonaan katualueesta.

Huomautettakoot vielä että missään koko Skandinaviassa eivät raitiovaunut aja 60 km/h nopeammin,vaikka Tukholmasta ja Göteborgista löytyy ratoja jotka ovat kieltämättä vähän kehittyneemät kuin Helsingin.

t. Rainer
 
Vs: Varion suurin nopeus

On eri asia, että kun raitioteitä ja metroa on useammassa kun yhdessä kunnassa, asiasta todennäköisesti tarvitaan lainsäädäntöä.
Koko lailla sujuvasti Mellunmäen haaran metrojunat käyvät päivittäin kääntymässä Vantaa-nimisen kunnan puolella ihan nykyisenkin lainsäädännön puitteissa. Ihan nyt vain kuriositeetin vuoksi tämä erikoistapaus.
 
Vs: Varion suurin nopeus

Koko lailla sujuvasti Mellunmäen haaran metrojunat käyvät päivittäin kääntymässä Vantaa-nimisen kunnan puolella ihan nykyisenkin lainsäädännön puitteissa. Ihan nyt vain kuriositeetin vuoksi tämä erikoistapaus.

Ratkaisevaa kai tässä on se, että matkustajia ei saa olla kyydissä silloin kun metrojuna käy Vantaan puolella kääntymässä.

Muuten Mikko: Minkä valtakunnan lain mukaan teillä Turussa hanskattiin raitioteiden liikennesäännöt, kun teillä vielä niiitä oli? Oliko mitään eroja Helsingin sääntöihin verrattuna?

Länsimetron ja Jokerin myötä pitää joka tapauksessa lainsäädäntö pistää kuntoon. Pahimmassa tapauksessa hankkeet voivat viivästyä jos ei ole.

Vielä yksi OT-kysymys: Joissakin suomalaisissa kaupungeissa ja ruukkiyhdyskunnissa on ollut kapearaiteisia konevoimalla toimivia tavarankuljetusratoja jotka ovat kulkeneet osittain myös katuverkolla. Onko näiden juridinen status ollut raitiotie vai rautatie? Osaako kukaan sanoa? Olen kuullut että ainakin Tampereen sähkörataa kutsuttiin "raitiotieksi".

t. Rainer
 
Vs: Varion suurin nopeus

Jos olisi, niin olisi ilmeisesti tarkempaa lainsäädäntöäkin metrosta.

Tämähän nähdään, kun metro laajenee Espooseen. Minä näkisin, että niin kauan kun kyse on kuitenkin vain yhdestä järjestelmästä, joka on vielä eristetty muusta liikenteestä, ei lainsäädännöllisiä tarpeita ole sen enempää kuin nykyäänkään.
 
Lakeja säädetään tarpeen mukaan. Tuskin kukaan perustellusti vastustaa sitä, että sähkömoottorivaunulla ajetaan suurempaa nopeutta kuin 60 km/h.

Kaikessa liikenteessä sallittu nopeus määräytyy liikenneympäristön mukaan. Tieliikenteessä määräykset ovat tarkemmat, koska tieliikenne on julkista ja ajoneuvojen käyttäjien kontrolli lähes olematonta. Raideliikenteessä operaattoreita sitovat monet yleiset vastuut turvallisuudesta. Mikko Laaksosen kirjoittaman mukaan voidaan luottaa siihen, että operaattori kykenee järjestämään olosuhteet asiallisiksi ilman atuoilijoiden kohdalla välttämätöntä holhoamista ja rajoittamista.

Teknisessä mielessä raideliikenteessä on hyvä siirtyä näkemäperustaisesta liikennöinnistä tekniseen liikenteen ohjaukseen noin 80 km/h nopeuksilla. Tämä tule yksinkertaisesti siitä, että turvallinen etäisyys edellä kulkevaan vaunuun alkaa olla niin pitkä, että havainnointiin pelkästään kuljettajan silmin ei voida enää luottaa. Tähän ei vaikuta se, onko raiteella liikkuvan välineen nimi raitiovaunu, metrojuna, sähköjuna vai Pendolino.

Se seikka, että moottoritiellä autot ajavat 120 km/h muutaman metrin etäisyydellä toisistaan, ei tarkoita että tieliikenne olisi raideliikennettä turvallisempaa. Päin vastoin. Teliikenteessä vain hyväksytään erittäin suuret turvallisuusriskit, koska ei ole teknisiä keinoja kontrolloida autonkuljettajien toimintaa.

TV-uutisissa muuten esiteltiin pari päivää sitten autoa, jossa oli etäisyystutka ja jonkinlainen kaistallapysymisautomaatti. Toivon, etteivät tallaiset yleisty tai ne peräti kielletään. Sillä tällaiset turvallisuusjärjestelyt voivat johtaa entistä suurempiin riskeihin kuljettajien luottaessa itsestään ajavaan autoon. Autopilotti toimii vedessä, ilmassa tai raiteilla, joissa on liikenteenohjaus eli ulkoinen kontrolli automaattisesti kulkevaan välineeseen. Tieliikenteessä tällaista liikenteenohjausta ei ole. Voisi tietenkin olla, mutta vapaan autoilun puolustajat vastustavat sellaista viimeiseen asti kuten kaikkea muutakin vaatimatonta liikenteen ohjausta rajoittavista liikennemerkeistä ja liikennevaloista lähtien.

Antero
 
Metroa koskevista laeista

Tarkoitin sitä että Vantaan puolella ei ole kaupalliseen liikenteeseen avattua metroasemaa. Jos olisi, niin olisi ilmeisesti tarkempaa lainsäädäntöäkin metrosta.
Tällä hetkellä Henkilöliikennelaki koskee metroliikennettä kunnan rajan yli. Eikä se määrää muuta kuin että liikenteestä vastaa YTV. Eli YTV tilaa liikenteen, todennäköisesti HKL:ltä.

Metro jätettiin esim. rautatielain ulkopuolelle. Toisin sanoen rautateitä valvovat viranomaiset eivät valvo metroa. Metro on kuitenkin julkinen tila, jota koskevat monet turvallisuus- ja pelastusmääräykset. Mutta radasta ja kalustotekniikasta HKL vastaa ihan itse.

En muuten tiedä mikä on tilanne nykyään, mutta aikanaan HKL vastasi myös bussien turvallisuudesta ihan itse. HKL:n busseja ei tarvinnut katsastaa. HKL sai ostaa myös verotonta polttoainetta busseihin ja maksoi polttoaineveron erikseen. Melkoinen valtio valtiossa siis.

Antero
 
TV-uutisissa muuten esiteltiin pari päivää sitten autoa, jossa oli etäisyystutka ja jonkinlainen kaistallapysymisautomaatti. Toivon, etteivät tallaiset yleisty tai ne peräti kielletään. Sillä tällaiset turvallisuusjärjestelyt voivat johtaa entistä suurempiin riskeihin kuljettajien luottaessa itsestään ajavaan autoon.


Minusta myös tieliikenteessä kuljettajaa auttavat tietotekniset järjestelmät ovat erittäin tervetulleita. Ei ole mitään syytä, että auton pitää antaa siirtyä vastaantulevalle kaistalle ilman selkeää syytä tai esimerkiksi ajaa edellä ajavan perään, jos se voidaan estää. Peräänajoista ehkä 80 % on estettävissä elektronisilla laitteille, samoin suuri osa tieltä- ja kaistaltasuistumisista, jotka johtuvat kuljettajan nukahtamisesta tai keskittymisen herpaantumisesta.

Jo nyt ESP säätää auton käyttäytymistä. Minusta on vain pieni aste-ero, että jarrut ja ohjauskin toimivat osittain tietokoneen avustuksella. Miksi kuljettajan nukahtaessa tai sairaskohtauksen sattuessa auton pitäisi kolaroida ja ihmisten luokkaantua tai kuolla, kun tietokone voi tulevaisuudessa pysäköidä sen siististi tien laitaan?

Ja ainakin lähivuosikymmeninä elektroniikka on suurelta osain kuskin apuna eikä varsinaista autopilottia ole. Vaikka elektroninen etäisyyden huomioiva vakionopeudensäädin ja puoliautomaattinen kaistavahti on kyllä aika lähellä tuollaista moottoritiellä.

Ihminen tekee niin paljon virheitä, että jos nykyään keksittäisiin juna, metro, raitiovaunu tai auto, ei ihmistä sen puikkoihin päästettäisi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Teknisessä mielessä raideliikenteessä on hyvä siirtyä näkemäperustaisesta liikennöinnistä tekniseen liikenteen ohjaukseen noin 80 km/h nopeuksilla. Tämä tule yksinkertaisesti siitä, että turvallinen etäisyys edellä kulkevaan vaunuun alkaa olla niin pitkä, että havainnointiin pelkästään kuljettajan silmin ei voida enää luottaa. Tähän ei vaikuta se, onko raiteella liikkuvan välineen nimi raitiovaunu, metrojuna, sähköjuna vai Pendolino.
Osaako kukaan sanoa miksi esim Göteborgissa Angeredin pikaraitiotiellä on suurin sallittu nopeus vain 60 km/h, vaikka rata on rautatie/metrotasoinen, pysäkkiväli pitkä, vaunut suht nykyaikaisia ja järeitä jne. Vaatiiko Ruotsin raideliikennelainsäädäntö jotain ylimääräisiä kalliita kulunvalvontalaitteita jos halutaan päästä nopeammin? Samasta syystä Tukholman Tvärbananinkin vaunutkaan ei kulje 50 km/h:ta nopeamin. Miten kuvittelisitte asioiden olevan Suomessa, saataisiinko raitiotiellä jolla ei ole kulunvalvontaa ajaa 60 km/h nopeammin, jos joku pystyttäisi sellaisen ja aloittaisi matkustajien kuljetuksen?

t. Rainer
 
Miten kuvittelisitte asioiden olevan Suomessa, saataisiinko raitiotiellä jolla ei ole kulunvalvontaa ajaa 60 km/h nopeammin?
Miksi ei saisi? Mikään laki ei tuollaista kiellä. Ja raitiotieturvallisuusvirastoa ei vielä ole perustettu.

Vertaus rautateihin: Laki ei muistaakseni sano mitään junien kulunvalvontalaitteista (lue: laki, eduskunta tai ministeriö ei kiellä junilla ajamista yli 200 km/h ilman JKV:tä), joten miksi laki sanoisi mitään raitioteidenkään kulunvalvonnasta.

Minun mielipiteeni on, ettei raitiotielainsäädäntöä tarvita. Rautatielainsäädäntö voidaan soveltuvin osin (hukatuista matkatavaroista maksettavat korvaukset yms.) laajentaa koskemaan metroja ja raitioteitä.

Lyoniin on rakenteilla raitiotie, jossa nopeat vaunut ajavat nopeutta 100 km/h. Pysäkeillä on ohitusraiteet nopeita junia varten! Ja nuo raitiovaunut eivät kulje junaradalla! Nopea raitiotieliikenne on siis mahdollista. Mutta tarvitaanko Lyonissa kulunvalvontalaitteistoa?
 
Miksi ei saisi? Mikään laki ei tuollaista kiellä. Ja raitiotieturvallisuusvirastoa ei vielä ole perustettu.

Vertaus rautateihin: Laki ei muistaakseni sano mitään junien kulunvalvontalaitteista (lue: laki, eduskunta tai ministeriö ei kiellä junilla ajamista yli 200 km/h ilman JKV:tä), joten miksi laki sanoisi mitään raitioteidenkään kulunvalvonnasta.
EU ja/tai kansaiväline rautatiejärejestö UIC on laatinut normeja joita on enemmän tai vähemmän pakko noudattaa näissä asioissa.

Minun mielipiteeni on, ettei raitiotielainsäädäntöä tarvita. Rautatielainsäädäntö voidaan soveltuvin osin (hukatuista matkatavaroista maksettavat korvaukset yms.) laajentaa koskemaan metroja ja raitioteitä.

Lyoniin on rakenteilla raitiotie, jossa nopeat vaunut ajavat nopeutta 100 km/h. Pysäkeillä on ohitusraiteet nopeita junia varten! Ja nuo raitiovaunut eivät kulje junaradalla! Nopea raitiotieliikenne on siis mahdollista. Mutta tarvitaanko Lyonissa kulunvalvontalaitteistoa?

Varmasti tarvtaan jonkinlaista kulunvalvontaa. Tuskin Ranskassakaan annettaisiin 100km/h kulkevan maksavia matkustajia kuljettavan raitiotien toimia ilman minkäänlaista linjasuojausta pelkkiin tieliikennelakin pykälien nojalla. Ellei sitten koko radalla liiku vain yksi vaunu.

t. Rainer
 
Vs: Metroa koskevista laeista

En muuten tiedä mikä on tilanne nykyään, mutta aikanaan HKL vastasi myös bussien turvallisuudesta ihan itse. HKL:n busseja ei tarvinnut katsastaa.
Kuinkahan monta vuosikymmentä sitten asianlaita on ollut tuolla tavoin?
Ollessani HKL:n autoliikenneosaston palveluksessa vajaa 20 vuotta sitten autojen vuosikatsastukset järjestettiin pääosin toki liikennelaitoksen varikoilla, mutta valtion virkamiesten toimesta. Katsastusviranomaiset saapuivat aamulla sovittuun aikaan linja-autovarikolle ja katsastaminen aloitettiin. Jarrut tutkittiin varikolla olevan jarrudynamometrin avulla ja alusta tarkistettiin varikon oman huoltomontun yms. laitteiden avulla. Ajokoe tehtiin varikon pihalla. Ulkopuoliselle saattoi helposti syntyä käsitys, että liikennelaitos olisi katsastanut linja-autonsa itse. Kyllä katsastuksen ainakin tuolloin suoritti katsastusviranomainen. Mitä sitten on tapahtunut joskus 1940-luvulla, siihen en tässä tohdi ottaa kantaa.
 
Lyoniin on rakenteilla raitiotie, jossa nopeat vaunut ajavat nopeutta 100 km/h. Pysäkeillä on ohitusraiteet nopeita junia varten! Ja nuo raitiovaunut eivät kulje junaradalla! Nopea raitiotieliikenne on siis mahdollista. Mutta tarvitaanko Lyonissa kulunvalvontalaitteistoa?

Esikaupunkijunan, metron ja pikaraitiovaunun tekniset erot ovat usein aika pieniä. Ratkaisun nimellä ei ole merkitystä, vaan sillä minkälaisia joukkoliikenneratkaisuja tuotetaan.
 
Takaisin
Ylös