Lainsäädäntö
Suomessa kaikki raitioteihin liittyvä käsiteistö ja lainsäädäntö on hyvin epäselvää. Mutta ei minun mielestäni esim Munkkiniemen Puistotien pätkä nyt mikään rautatiekään ole. Sanoisin että se on yleinen puisto jonka keskellä on raitiotiekiskot. Koskevathan liikennesäännöt myös kevyttä liikennettä joka käyttää samaa puistoa.
Olen insinööri, en juristi, mutta...
Tieliikennelaki (2 §) määrittelee pyöräkaistan ja pyörätien, jotka molemmat ovat tien osia tai erillisiä teitä. Puistossa oleva polku ei ole tieliikennelain mukainen tie. Tie on yleiselle liikenteelle avoin, puiston polku ei ole sitä, eikä siellä ole tieliikennelaki ja liikennesäännöt voimassa.
Tieliikennelaki ja sen voimassaolo siis lähtevät selkeästi ajoneuvoliikenteestä. Jalankulku on sallittua ja säätelemätöntä kaikkialla, ja tieliikennelaki koskee jalankulkua vain silloin, kun jalankulku tapahtuu tiellä tai sen osalla.
Polkupyörä ei ole ajoneuvo, vaan se on moottoriton ajoneuvo, joka on määritelty
Ajoneuvolaissa:
Ajoneuvolaissa 19 § sanoi:
Polkupyörällä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen valmistettua, vähintään kaksipyöräistä, polkimin tai käsikammin varustettua moottoritonta ajoneuvoa. Polkupyöräksi katsotaan myös sellainen enintään 250 W:n tehoisella sähkömoottorilla varustettu ajoneuvo, jonka moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa.
Tieliikennelaki ja liikennesäännöt taas on tehty ajoneuvoja varten.
Ja sehän jo kävi selväksi, ettei raitiovaunu ole ajoneuvo.
Ruotsissa ja Saksassa sekä muissa maissa lainsäädäntö on erilaista kuin Suomessa. EU:n myötä näitä asioita harmonisoidaan. Mutta olin esim. Amsterdamisssa kesällä museoraitiotiellä, joka siellä oli sikäläisen lainsäädännön mukaan rautatie. Siellä rautateitä koskivat tietyt liikennöintikäytännöt, joita siis noudatettiin raitiovaunujen liikennöidessä rautatietä. Sama periaate on Saksassa, jossa on muutamia meidän mielestämme raitioteitä, mutta ne ovat rautateiksi rekisteröityjä ja raitiovaunut noudattavat niillä Saksan rautatieliikenteen lainsäädäntöä.
Meillä ei kuitenkaan ole vastaavaa selkeätä lainsäädäntöä rautateille yleensä, vaan Rautatielaki koskee lähes yksinomaan RHK:n rataverkkoa. Yksityisellä rautatiellä - ja Helsingin raitiotie on "yksityinen" koska se ei ole valtion - saa toimia varsin vapaasti. Myös RHK:n säännöistä piittaamatta.
Tämä on tilanne nyt. Jos Suomeen alkaa syntyä läjäpäin raitiovaunuin liikennöitäviä yksityisiä rautateitä, tulee varmasti tarpeelliseksi säätää joitain niitä koskevia lakeja. Mutta se on sitten toinen juttu.
Antero
