Raide-Jokeri

Osaako joku asiantuntija arvioida, kauanko rakennustöihin menee aikaa?

KSV:n Heikki Hälvän mukaan varsinaisiin rakennustöihin varataan kolme vuotta. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että töitä tehdään koko reitillä koko kolme vuotta, vaan se aika on ensimmäisten töiden aloituksesta viimeisten töiden lopetukseen.

Jos ajatellaan osuuksittain, niin käsittääkseni puhe on kuukausista. Itä-Pasilassahan tehtiin nopeimmillaan 2-3 viikossa ratikkarataa: katu auki, kiskot sinne, betonin kuivumista odotellaan, katu kiinni.

Tietysti jokerin yhteydessä rakennetaan jotain katuja kokonaan uudelleen, mutta ei niilläkään osuuksilla pitäisi remontin mielestäni vuotta kauemmin kestää. Vai?
 
Pasila-Meilahti tarvitsee myös ylimääräisen ratikkalinjan, sillä kysyntä on niin paljon suurempaa, kuin mitä pitkä linja voisi tarjota. Jotta Itä-Helsingistä Meilahteen suuntaavaa kysyntää voitaisiin palvella riittävästi, olisi Sörnäisistä oltava nopea ratikkalinja Meilahteen.
Kampusratikkaa odotellessa, mitä jos jatkaisi ysin Munkkiniemeen?
 
Jos ajatellaan osuuksittain, niin käsittääkseni puhe on kuukausista.

Eniten minua mietityttää, miten Vantaanjoen sillan kanssa tehdään. Kiertääkö Jokeri sen työmaan aikana Koskelan kautta? Olisiko sittenkin parasta toteuttaa saman tien se pohjoisen sillan varaus, kun sitä voidaan rauhassa rakentaa.
 
Suurin hidastuttaja on minusta kuitenkin haluttomuus. Jokeri-rata esiteltiin 1991, ja siitä oli yleissuunnitelmakin jo silloin. Hanke oli ensimmäisten toteutettavien joukossa vuoden 1994 PLJ-suunnitelmassa. Nyt toteutuva Raidejokeri ei ole oleellisilta osin muuttunut kohta 20 vuotta vanhasta suunnitelmasta. Sitä vaan ei ole haluttu tehdä aikaisemmin.

Jokerin kohdalla arvioisisin että viivästyminen johtuu seuraavista seikoista:
1) 1990-luvun alun lama. Silloin työmatkaliikenne ei juuri kasvanut, ei ollut tarvetta eikä rahaakaan toteuttaa.
2) 1990-luvun lopulla hankitut epäonniset Variotram-ratikat. Ote lipsui jotenkin HKL:llä uudenmallisten raitiovaunujen teknisen osaamisen kanssa, ja haluttiin ottaa aikalisä asiassa. Hätäratkaisuna tilatut vanhat saksalaisratikat juoruaa siitä että koko ongelma on haluttu peitellä.
3) 2000-luvulla käynnistyneet muut infra- ja maankäyttöhankkeet. Esim Vuosaaren satama vaati paljon resursseja ja satamien alta vapautuvien alueiden kaavoitus haluttiin käyntiin, menivät ikävästi jokerin ohi
4) Nimbyily joka myöhästytti bussi-jokerin rakentamista. Esim Haagasa ja Oulunkylässä vastustettiin bussi-jokerin vaatimia katujärjestelyjä.
5) Bussi-jokerin onnistuminen. Skeptikot tyrmäsivät bussi-jokerin heti alkuun, toiset heistä odottivat vesi kielellä raitiovaunujokeria, toiset koko jokeri-hankkeen kuoppaamista. Koska bussi-jokeri onnistui yli odotusten, päätettiin jatkaa sellaisenaan.
6) Espoon rooli. Espoossa koko raide-jokeri oli tavalla tai toisella kytköksissä länsimetropäätökseen. Kesti kauan hieroa päätöksiä näistä.

Nyt vaikuttaa joka tapauksessa siltä että asian kanssa alkaa tapahtua jotain. Mitä muiden kaupunkien pikaraitiotiehankkeisiin tulee, niin osa on toteutettu nopeasti, osa taas ei. Suomen lähialueilla oikeastaan vain Tukholman Tvärbananin ensimmäinen vaihe on toteutettu nopeasti.

t. Rainer
 
Kampusratikkaa odotellessa, mitä jos jatkaisi ysin Munkkiniemeen?
Tällä hetkellä ei taida päästä kääntymään Mannerheimintielle pohjoissuuntaan.
Oopperan kohdalla pitää kiertää hallireittiä ja Nordensköldinkatukin olisi liian jyrkkä käännös.
Vaatii joka tapauksessa joko Reijolankadulle radan tai sitten suoraan Nordensköldiä Manskun yli aina Topeliuksenkadulle ja sieltä suunta Meilahteen.
Kyllä olisi ahtaalla Meikun pihallakin käyttöä duovaunuille, toivottavasti tilaavat niitä lyhyempinäkin Jokeri-vaunujen lisäksi.
 
Usein radan rakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta, ja se on suhteellisen pitkäveteinen prosessi. Ennätys asemakaava-asiassa lienee Hartwall-Areena, jonka kaavaprosessi taidettiin hoitaa muutamassa kuukaudessa. En ole tutustunut siihen, miten se oli mahdollista. Mutta nykyään menee lyhimmilläänkin pari vuotta.
En toki tunne asiaa tarkemmin, mutta kun karttaa katsoo niin luulisi että nimby-ilmiöstä johtuvia valituksia ainakin olisi ollut melko vähän, ja muutenkin vastustusta kun naapurissa ei juuri ole asutusta. En tosin muista mitä tuolla alueella oli aikaisemmin (oliko mitään?).

Muutenkin tietysti Suomessa suurten urheilutapahtumien varjolla tuntuu onnistuvan asiat helpommin. Otaniemen teekkarikylänkin uusien asuintalojen rakentaminen vauhdittui kummasti kun niitä ei tarvinnutkaan rakentaa opiskelijoille vaan huippu-urheilijoille...
 
En toki tunne asiaa tarkemmin, mutta kun karttaa katsoo niin luulisi että nimby-ilmiöstä johtuvia valituksia ainakin olisi ollut melko vähän, ja muutenkin vastustusta kun naapurissa ei juuri ole asutusta. En tosin muista mitä tuolla alueella oli aikaisemmin (oliko mitään?).

Hallin paikalla olevan mäen päällä seisoi vuosikaudet Fredriksbergin tilan tyhillään oleva päärakennus. Olisikohan aikoinaan valitettu joko liikennehaitoista, tai siitä että halli tulee liian korkeaksi ja pilaa maisemat, ja sen takia jouduttu hallia madaltamaan niin että sen alta räjäytettiin valtavat määrät kalliota pois?

Muutenkin tietysti Suomessa suurten urheilutapahtumien varjolla tuntuu onnistuvan asiat helpommin. Otaniemen teekkarikylänkin uusien asuintalojen rakentaminen vauhdittui kummasti kun niitä ei tarvinnutkaan rakentaa opiskelijoille vaan huippu-urheilijoille...

Ja muualla maailmassa lähes jokainen olympialaisten- tai jalkapallon arvokisaturnauksen isäntäkaupungiksi nimetty kaupunki on rakentanut kaupan päälle paljon uutta joukkoliikenneinfraa, joko metrolinjoja tai pikaraitiotieyhteyksiä. Eikö jonkun tarinan mukaan HKL:n "arkut" eli ASEA:n rakentamat telivaunut vuodelta 1940 hankittu nimenomaan olympialaisia varten?

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Jos ajatellaan osuuksittain, niin käsittääkseni puhe on kuukausista. Itä-Pasilassahan tehtiin nopeimmillaan 2-3 viikossa ratikkarataa: katu auki, kiskot sinne, betonin kuivumista odotellaan, katu kiinni.
Toivotaan nyt kuitenkin, että Jokerirata tehdään hieman edistyksellisemmin.
 
Eikö jonkun tarinan mukaan HKL:n "arkut" eli ASEA:n rakentamat telivaunut vuodelta 1940 hankittu nimenomaan olympialaisia varten?
Tiedä hankittiinko niitä Olympialaisia varten, mutta:
Raitio 3-2001 sanoi:
Helsingin Raitiotie ja Omnibus Osakeyhtiön johtokunta päätti 11.3.1939 hankkia tarjoukset kuudesta entistä suurempaan tyyppiin kuuluvasta neliakselisesta telimoottorivaunusta.
...
Vaunut tilattiin suomalaisen yhtiön Oy ASEA Ab:n välityksellä 4.5.1939. Vaunutoimitukset oli luvattu hoidettavaksi ennen toukokuun loppua 1940, jolloin näiden vaunujen uskottiin ehtivän liikenteeseen hyvissä ajoin ennen samana kesänä pidettäviä kesäolympialaisia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jokerin kohdalla arvioisisin että viivästyminen johtuu seuraavista seikoista:
En haluaisi olla negatiivinen, mutta en oikein voi yhtyä arviointiisi. Sivusta aikalaisena seuranneena löytyy aika lailla ristiriitaisuutta:
1) 1990-luvun alun lama. Silloin työmatkaliikenne ei juuri kasvanut, ei ollut tarvetta eikä rahaakaan toteuttaa.
Oli rahaa rakentaa metro Vuosaareen, vaikka se oli kannattamatonta verrattuna busseihin.
2) 1990-luvun lopulla hankitut epäonniset Variotram-ratikat. Ote lipsui jotenkin HKL:llä uudenmallisten raitiovaunujen teknisen osaamisen kanssa, ja haluttiin ottaa aikalisä asiassa. Hätäratkaisuna tilatut vanhat saksalaisratikat juoruaa siitä että koko ongelma on haluttu peitellä.
Ei nämä asiat tainneet ihan 1990-luvun alussa vielä vaikuttaa. Jokerirata viskattiin käytännössä romukoppaan kun se siirrettiin epämääräiseen tulevaisuuteen 10 vuotta ennen Vario-ongelman leviämistä käsiin. Raidejokeri on vihdoin saatu käyntiin samaan aikaan kun tilanne Varioiden kanssa on pahimmillaan ja Manneja on hankittu lisää.
3) 2000-luvulla käynnistyneet muut infra- ja maankäyttöhankkeet. Esim Vuosaaren satama vaati paljon resursseja ja satamien alta vapautuvien alueiden kaavoitus haluttiin käyntiin, menivät ikävästi jokerin ohi
Satama on kyllä aivan eri luokan hanke kuin Jokeri, joten eivät ne keskenään ole kilpailleet.
4) Nimbyily joka myöhästytti bussi-jokerin rakentamista. Esim Haagasa ja Oulunkylässä vastustettiin bussi-jokerin vaatimia katujärjestelyjä.
Sitten vastustettiin, kun Bussijokerista ensin oli saatu jonkinlainen päätös. Ei Raidejokerin yleissuunnitelmaa kukaan 1991 vastustanut. Eikä luultavasti Eliel Saarien tien paikalle rakennettavaa raitiotierataa olisikaan vastustettu, koska ei olisi tarvinnut pelätä, että siinä ajetaan henkilöautoilla.
6) Espoon rooli. Espoossa koko raide-jokeri oli tavalla tai toisella kytköksissä länsimetropäätökseen. Kesti kauan hieroa päätöksiä näistä.
Eiköhän kytkös ollut täällä Helsingin puolella. Espoo suunnitteli 1990-luvun pikaratikkaverkkoa ja Helsinki Espoon metroa. Poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisen vastustaminen YTV:ssä ja HKL:ssä sopi hyvin tähän, koska eihän poikittaista joukkoliikennettä tarvita, kun metrolla pääsee keskustankin kautta.
Nyt vaikuttaa joka tapauksessa siltä että asian kanssa alkaa tapahtua jotain.
Onneksi niin. Mutta hankkeen viivästyttämisestä ei ole ollut ainakaan hyötyä joukkoliikenteen kehittämiselle. Että siitä vaan kiitosta kaikille jotka kiitokset ansaitsevat. :cool:

Antero
 
Oli rahaa rakentaa metro Vuosaareen, vaikka se oli kannattamatonta verrattuna busseihin.
Mun ymmärtääkseni Vuosaaren metro rakennettiin koska koko etelä-Vuosaaren (Rastila + Kallahti + Aurinkolahti) uusi kaupunginosakeskittymä rakennettiin saman aikaan, ja se on ollut kannattava hanke. Jokerin varrella ei ole rakennettu mitään sellaista uutta suurta kaupunginosaa, joka olisi ollut ilman toimivaa joukkoliikennettä ilman jokeria. Etelä-Leppävaara ja Viikki lienevät suurimpia jokerin varrelle syntyneitä kaupunginosahankkeita. Leppävaaran joukkoliikennetilanne on rantaradan ja kehäykköstä pitkin kulkevien bussien ansiosta aina ollut erinomainen. Viikki on ehkä se kaupunginosa joka on eniten hyötynyt Jokerista.

Mitä omilla kommenteilla ajoin, oli se, että tarvittiin bussi-jokeri -vaihe todistamaan jokerin tarpeellisuus tämäntyyppisen kehämaisen suoran joukkoliikenneyhteyden tarvetta, ja se on tullut nyt todistettua.

Ei nämä asiat tainneet ihan 1990-luvun alussa vielä vaikuttaa. Jokerirata viskattiin käytännössä romukoppaan kun se siirrettiin epämääräiseen tulevaisuuteen 10 vuotta ennen Vario-ongelman leviämistä käsiin. Raidejokeri on vihdoin saatu käyntiin samaan aikaan kun tilanne Varioiden kanssa on pahimmillaan ja Manneja on hankittu lisää.
Varoista piti tulla Helsingin raitioteiden uusi standardivaunu jolla tultaisiin liikennöimään kaikkia eniten kuormitettuja linjoja jokeri mukaanlukien, ja joiden piti vähitellen korvata kaikki vanhat vaunut. Jo 1990-luvun lopussa huomattiin että kaikki ei ollut kohdallaan niiden kanssa. Virallista totuutta vaikuttiko Varioiden ongelmat raide-jokeriin emme taida tulla koskaan saada tietää.

Sitten vastustettiin, kun Bussijokerista ensin oli saatu jonkinlainen päätös. Ei Raidejokerin yleissuunnitelmaa kukaan 1991 vastustanut. Eikä luultavasti Eliel Saarien tien paikalle rakennettavaa raitiotierataa olisikaan vastustettu, koska ei olisi tarvinnut pelätä, että siinä ajetaan henkilöautoilla.
Bussijokerista päätettäessä Eliel Saarisentien vastustajat tiesivät koko ajan että sen rakentamisella varaudutaan myös raide-jokeria varten. Haagassa E-S -tietä vastustivat kaksi tahoa vastakkaisin argumentein: Ne jotka eivät halunneet puiston halki mitään tietä ja ne jotka vastustivat sitä nimenomaan joukkoliikenneväyläksi toteutetavaksi, koska olisivat halunneet sen myös henkilöautoliikennettä varten, vedoten siihen että se vähentäisi läpiajoliikennettä Haagan kapeilla asuntokaduillla. Ne jotka vastustivat nimenomaan E-S -tietä kaikissa muodoissaan pitivät rantaradan alittavaa tunnelia ja leikkausta haitallisina ennenkaikkea yliopiston Haagan rhododendron-puiston pohjavesilähteitä varten.

Epäselvyys lopullisesta toteutustavassa piti tunteet kuumina kummassakin leirissä. Mahdollinen raide-jokeri päätös ja tien ja tunnelin rakentaminen pelkästään raitiovaunuja varten olisi ehkä rauhoittanut tilannetta, mutta haittana olisi ollut se, että nykyisiä Pohjois-Haagan bussilinjoja ja poikittaislinjaa 52 ei olisi voitu Eliel Saarisentietä pitkin ajaa, toisalta Pohjois-Haagan bussit olisi voitu heti korvata keskustaan kulkevilla raitiolinjoilla rakentamalla puuttuva kilometrin pätkä kiskoa Haagasta Piku-Huopalahteen.

Nimbyn vaikutus viivästymiseen jäi onneksi vähäiseksi, ja osapuolet lienevät rauhoittuneen, mutta nimbyn merkitystä ei kannata väheksyä tällaisissa hankkeissa, kuten on nähty Kumpulan joukkoliikennekadun kohdalla. Muuten nimby raide-jokeria vastaan on jo virallisesti käynnistynyt Espoon Laajalahdessa. Ks: länsiväylän näköislehti 11.3.2008. On toinen asia että lehdistö repostelee vähän liikaa nimbyn hampaisiin joutuneita hankkeita, ja kuuntelee liikaa vastustajia, ja jättää kertomatta päätöksiin vaikuttavia muita seikkoja.

Eiköhän kytkös ollut täällä Helsingin puolella. Espoo suunnitteli 1990-luvun pikaratikkaverkkoa ja Helsinki Espoon metroa. Poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisen vastustaminen YTV:ssä ja HKL:ssä sopi hyvin tähän, koska eihän poikittaista joukkoliikennettä tarvita, kun metrolla pääsee keskustankin kautta.
Kuten jo aiemmin keskusteltiin Espoon varhaisista pikaraitiotiesuunnitelmista, niin ne tehtiin aika lailla "olisi kiva olla" -pohjalla, ei toteutettaviksi asti, koska kaupungin päättäjät olivat vahvasti bussiliikenteen puolella siihen aikaan. Vasta 2000-luvun alussa otettiin uudestaan raideliikenneyhteyksien suunnittelu työn alle, ja priorisoitiin ensiksi keskustan suuntaisia yhteyksiä jolla liikennemäärät ovat suurimmat.

t. Rainer
 
Oli rahaa rakentaa metro Vuosaareen, vaikka se oli kannattamatonta verrattuna busseihin.

Olen erittäin vahvasti eri mieltä siitä, että Vuosaaren metro olisi ollut huono hanke. Metron myötä Vuosaareen saatiin toteutettua joukkoliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta, jota ei ollut pääkaupunkiseudulla uusille alueille toteutettu sitten Martinlaakson radan rakentamisen. Metron jatko Vuosaareen oli erittäin onnistunut hanke.
 
Olen erittäin vahvasti eri mieltä siitä, että Vuosaaren metro olisi ollut huono hanke. Metron myötä Vuosaareen saatiin toteutettua joukkoliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta, jota ei ollut pääkaupunkiseudulla uusille alueille toteutettu sitten Martinlaakson radan rakentamisen. Metron jatko Vuosaareen oli erittäin onnistunut hanke.
Kannattamattomuuden on myöntänyt HKL itse. Investointi oli niin kallis, ettei ollut liikennetaloudellisesti kannattavaa rakentaa metroa korvaamaan busseja. Etenkin nyt, kun Raidejokeri vihdoin tehdään, olisi paljon fiksumpaa, että Vuosaareen olisi tehty ratikka, joka olisi voinut korvata Vuosaaren sisäisen bussiliikenteen ja ulottua myös satamaan asti. Mutta juuri tämän estäminen taisi olla 1990-luvun joukkoliikennepolitiikkaa. Siksi 21 km:n Jokeriraide haudattiin ja samalla hinnalla tehtiin 4 km:n pätkä metroa.

Vuosaaren haara tehtiin kyllä samaan aikaan kuin Meri-Rastila ja muu eteläinen Vuosaari. Mutta valitettavasti konsepti oli sama kuin aikaisempi: rata tehdään samaan uraan moottorikadun kanssa, eli etäälle asutuksesta. Valtaosa uudesta asutuksesta ja koko vanha Vuosaari on kävelyetäisyyden ulkopuolella. Toteutus on aivan toinen kuin 20 vuotta aikaisemmin suunniteltu ja tehty Martinlaakson rata, jossa rata kulkee asutuksen keskellä ja autoliikenne ulkopuolella.

Strategisesti (siis ei suoraan kannattavasti, mutta verkon kokonaisuuden kannalta) Vuosaaren haara toki sopii systeemiin. Mutta edelleen sopisi myös Raidejokerin jatkaminen Vuosaareen, jotta sieltä muualle suuntautuvalle autoliikenteelle olisi joukkoliikennevaihtoehto. Jatko syntyisi Itäväylän ja Kehä 1:n risteyksen uusimisen hinnalla. Itse olen ehdottanut, että metro tulisi heti jatkaa Vuosaaren sataman portille. Vastaus on ollut, ettei kannata.

Antero
 
Mun ymmärtääkseni Vuosaaren metro rakennettiin koska koko etelä-Vuosaaren (Rastila + Kallahti + Aurinkolahti) uusi kaupunginosakeskittymä rakennettiin saman aikaan, ja se on ollut kannattava hanke. Jokerin varrella ei ole rakennettu mitään sellaista uutta suurta kaupunginosaa, joka olisi ollut ilman toimivaa joukkoliikennettä ilman jokeria.
Ei ole tarvinnut, kun Jokerin kohdalla on kyse ollut verkoston täydentämisestä puuttuvalta osalta. Ja onhan nähty, että matkustajia riittää, vaikka ei ole rakennettu mitään sitä varten, että saataisiin Jokeri näyttämään kannattavalta.

Mitä omilla kommenteilla ajoin, oli se, että tarvittiin bussi-jokeri -vaihe todistamaan jokerin tarpeellisuus tämäntyyppisen kehämaisen suoran joukkoliikenneyhteyden tarvetta, ja se on tullut nyt todistettua.
Näinhän se näyttä olevan, valitettavasti. Kun siitä vielä opittaisiin jotain myös. Sillä edelleen uskotaan enemmän siihen, että kun ei jossain ole joukkoliikennettä, sitä ei sinne kannata tehdäkään, kun siellä ei ole ollenkaan joukkoliikenteen käyttäjiä.

Virallista totuutta vaikuttiko Varioiden ongelmat raide-jokeriin emme taida tulla koskaan saada tietää.
En ole virallinen totuus, mutta olen sen verran läheltä voinut seurata Raidejokerin renessanssia, että ei Varioilla asian kanssa mitään tekemistä ole. Joidenkin mielessä Variot jopa ovat voineet edistää ajatusta, koska Varioiden vuoksi on voinut perustella, että tehdään Raidejokerista ihan muuta kuin keskustan ratikat.

Kuten jo aiemmin keskusteltiin Espoon varhaisista pikaraitiotiesuunnitelmista, niin ne tehtiin aika lailla "olisi kiva olla" -pohjalla, ei toteutettaviksi asti...
En nyt ihan sanoisi näin. 1990-luvun alusta jo Espoossa satsattiin raitiotiesuunnitteluun sillä vakavuudella kuin sitä pystyttiin täkäläisessä ilmapiirissä tekemään. Eri henkilöiden vaikuttimet varmasti ovat vaihdelleet. Ja on ollut myös niitä, joille ratikka on ollut vain keino vastustaa metroa ja Helsinkiä. Jos tarkoitat päättäjillä poliitikkoja, niin niillä tuskin riitti asiantuntemusta ja haluakaan ymmärtää, että Espoo ei voi kasvaa henkilöautoilun varassa. Mutta kyllä se asia on ymmärretty asiantuntijapuolella – mikä ei tarkoita sitä, että kaikki ovat ymmärtäneet.

Antero
 
Kannattamattomuuden on myöntänyt HKL itse. Investointi oli niin kallis, ettei ollut liikennetaloudellisesti kannattavaa rakentaa metroa korvaamaan busseja. Etenkin nyt, kun Raidejokeri vihdoin tehdään, olisi paljon fiksumpaa, että Vuosaareen olisi tehty ratikka, joka olisi voinut korvata Vuosaaren sisäisen bussiliikenteen ja ulottua myös satamaan asti. Mutta juuri tämän estäminen taisi olla 1990-luvun joukkoliikennepolitiikkaa. Siksi 21 km:n Jokeriraide haudattiin ja samalla hinnalla tehtiin 4 km:n pätkä metroa.
Sinä siis tarkoitat, että jos Jokeri olisi alettu rakentaa jo 1990-luvulla, se olisi kannattanut rakentaa Vuosaareen asti metron sijaan.

Siinä on tietty perä että olisihan asiat niinkin voitu tehdä, mutta en muista että mitään sellaisia suunnitelmia olisi koskaan ollut. Toisalta en seurannut itä-Helsingin tilannetta 1990-luvun alussa niin tarkkaan koska asuin ja tein töitä lännessä.

1990-luvun puolivälissä tuli ajankohtaiseksi hankkia ensimäinen yhteinen koti nykyisen rouvan kanssa, ja kävimme katsomassa Vuosaarta kanssa sillä silmällä. Alue vaikutti suurelta rakennustyömaalta, osa Kallahdesta oli jo valmiina, niinikään myös uusi ostoskeskus. Emme toki muuttaneet Vuosaareen, mutta pidimme sitä vartenotettavana vaihtoehtona siksi että palvelut olivat hyvät ja metro oli rakenteilla, eli korkeintaan pari vuotta olisi jouduttu kärsiä tilapäisistä bussiyhteyksistä. Jos Vuosaareen ei olisi oltu rakennettu metroa eikä muuta raideyhteyttä emme olisi olleet koko paikasta lainkaan kiinostuneita. Jos olisi rakennettu jokeri niin ehkä, ehkä ei, mutta ei missään nimessä jos olisi ollut vain tyhjiä lupauksia että joskus tulee jokin raideliikenne.

Kävimme katsomassa kämppiä myös Matinkylästä, ja silloin oli tapetilla joko metro tai pikaraitiotie sinne, mutta koska kumpikin vaikutti siihen aikaan epävarmalta, hylättiin se.

Kuvittelen että moni muu siihen aikaan Vuosaaressa ja muissa vastaavissa uusissa kaupunginosissa kämppiä katselemassa käynyt ajatteli samalla tavalla, että jos on olemassa tai rakenteilla raideliikenneyhteys, niin se helpottaa elämää monella tavalla, ja sellaiset kohteet joihon ei oltu rakentamassa kelpaavat enemmän sellaisille varakkaille perheille joilla on varaa pitää kahta autoa.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös