Raide-Jokeri

SD202 sanoi:
Sinällään hyvä, että esittelijät käyttivät Tukholman Tvärbanania paljolti esimerkkinä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Täysin oikeutetusti. Tvärbanan toimii a) samassa käyttötarkoituksessa (poikittaisliikenne) kuin Jokeri b) samankaltaisissa olosuhteissa sekä ilmastollisesti, kulttuurillisesti että poliittisesti. Suur-Tukholman yhdyskuntarakenne on myös huomattavan samankaltainen kuin Helsingin kaupunkirakenne toisin kuin usein täällä esitetyt keskieurooppalaiset sinänsä huomattavan esimerkilliset kevytraidekaupungit tai kaupunkiseudut.
 
Rattivaunu sanoi:
Täysin oikeutetusti. Tvärbanan toimii a) samassa käyttötarkoituksessa (poikittaisliikenne) kuin Jokeri b) samankaltaisissa olosuhteissa sekä ilmastollisesti, kulttuurillisesti että poliittisesti. Suur-Tukholman yhdyskuntarakenne on myös huomattavan samankaltainen kuin Helsingin kaupunkirakenne toisin kuin usein täällä esitetyt keskieurooppalaiset sinänsä huomattavan esimerkilliset kevytraidekaupungit tai kaupunkiseudut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Oliko tilaisuudessa mitään puhetta mitä Raide-Jokeri karkeasti tulisi maksamaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? Tukholmassahan Tvärbanannin pidennys Solnaan tulee maksamaan 3-4 miljardia kruunua.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Oliko tilaisuudessa mitään puhetta mitä Raide-Jokeri karkeasti tulisi maksamaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? Tukholmassahan Tvärbanannin pidennys Solnaan tulee maksamaan 3-4 miljardia kruunua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olin itse maanantaina Oulunkylässä järjestetyssä tilaisuudessa. Mielestäni siellä ei annettu kovinkaan täsmällistä hinta-arviota. Todettiin toki se, että kilometrikustannuksiltaan R-J (käytän Raide-Jokerista tuota lyhennettä) tulee merkittävästi halvemmaksi kuin esim. metron rakentaminen.

Monta asiaa on vielä auki. Pitäjänmäellä esimerkiksi on kallio, joka voidaan kiertää, tai sen läpi voidaan mennä lyhyttä tunnelia tai pitkää tunnelia. Tiettyihin kohtiin reittiä voidaan tehdä joko kokonaan uusi silta, tai leventää nykyistä siltaa tai sitten käyttää nykyistä siltaa sellaisenaan. Useat yksittäiset ratkaisut vaikuttavat aikanaan lopulliseen hintaan. Niiden täsmentymiseen menee vielä aikaa. Sitten kun päästään hankesuunnitelmaan asti, silloin viimeistään voidaan puhua tarkemmista hinnoista. Nythän on tekeillä vasta alustava yleissuunnitelma.
 
Mielestäni on ihan hyvä, ettei tilaisuuksissa lähdetty arvailemaan hintoja. Näissä hatustaveto-hinnoissa on aina se ongelma, että ne saattavat vaikka tuplaantua tarkemmassa suunnittelussa. Kun alustava yleissuunnitelma ensi keväänä on valmis, niin sitten saadaan myös perusteltu hinta-arvio.
 
339-DF sanoi:
Mielestäni on ihan hyvä, ettei tilaisuuksissa lähdetty arvailemaan hintoja. Näissä hatustaveto-hinnoissa on aina se ongelma, että ne saattavat vaikka tuplaantua tarkemmassa suunnittelussa. Kun alustava yleissuunnitelma ensi keväänä on valmis, niin sitten saadaan myös perusteltu hinta-arvio.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hintojen arvailu on ilman tarkempaa yleissuunnitelmaa on todellakin aika turhaa, kun raide-jokerin hintahaarukka on 10-30 Me/km ja todennäköisemmin 12-20 Me/km. Mitä arvoa on arviolla, että raide-jokeri maksaa ehkä 300 - 500 Me, ei paljon mitään.

(Tvärbanan Nord maksaa 40 Me/km, Bergenin ratikka 28 Me/km ja Ysin pidennys 5,5 Me/km.)
 
Mielenkiintoisa yleisönosastokirjoitus Länsiväylässä:

Katsokaa linkistä avautuvan näköislehden sivusta 12: http://www.epaper.fi/reader/?issue=4539;3842c03f86791311cbc114719d93b3b7

Huomiotaherättävää kirjoituksessa on, ettei kirjoittaja ole kukaan märkäkorvainen autohullu vaan eräs johtavia energia-alan asiantuntijoita ja monta kautta Kokoomuksen kansanedustajana toiminut emeritusprofessori Martti Tiuri. Muistan että hänen teeseihin sähköllä ja muiden "ympäristöystävällisten" autojen autuudesta uskottiin jo 1980-luvulla vakavasti Espoossa, mikä osittain edesvaikutti että länsimetron yli vedettiin henkselit monet kerrat, ja levenettiin vain länsiväylää. Nyt kun ei länsimetroa voi enää pysäyttää ovat hampaankoloihin joutuneet pikaraitiotiet. Vaikka professorin mielipiteet tuntuvat aika hassuilta, niin valitettavasti sellaiset uppoavat moneen espoolaiseen kuin kuuma veitsi voihin.

t. Rainer
 
Sama kirjoitus julkaisiin konsernin Helsingin Uutiset-lehdessä. Tässä on vähän samaa kuin sähköautossa ja puutarhakaupungissa: kumpaakaan ei ole olemassa ja toinen on takuulla vasta suunnittelupöydällä. Silti prof. Tiuri tarjoaa sellaisia ratkaisuksi. Mielenkiintoisinta on, että hän ei esitä julkiseen liikenteeseen parannuksia, vaan katsoo, että keskustatunneli on ratkaisu. Mitenkähän keskustatunneli ja suunnittelupöydällä oleva sähköauto parantavat poikittaista liikkumista pk-seudulla?

Toisekseen, vaikka tulisi millainen sähköauto, ei niitäkään mahdu joka paikkaan ja ruuhkaa niistäkin tulee. Ehkä ruuhkat sitten ratkaisee sähköparkkipaikka ja sähkölisäkaista....:smile:
 
R.Silfverberg sanoi:
Huomiotaherättävää kirjoituksessa on, ettei kirjoittaja ole kukaan märkäkorvainen autohullu vaan eräs johtavia energia-alan asiantuntijoita ja monta kautta Kokoomuksen kansanedustajana toiminut emeritusprofessori Martti Tiuri. Muistan että hänen teeseihin sähköllä ja muiden "ympäristöystävällisten" autojen autuudesta uskottiin jo 1980-luvulla vakavasti Espoossa, mikä osittain edesvaikutti että länsimetron yli vedettiin henkselit monet kerrat, ja levenettiin vain länsiväylää. Nyt kun ei länsimetroa voi enää pysäyttää ovat hampaankoloihin joutuneet pikaraitiotiet. Vaikka professorin mielipiteet tuntuvat aika hassuilta, niin valitettavasti sellaiset uppoavat moneen espoolaiseen kuin kuuma veitsi voihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tiuri tuntuu olevan pitkän linjan sähköautoilija, blogasin aiheesta lyhyen koosteen http://tolkku.blogspot.com/2008/11/kiihtyv-emeritus-ja-lopullinen-ratkaisu.html
 
R.Silfverberg sanoi:
Huomiotaherättävää kirjoituksessa on, ettei kirjoittaja ole kukaan märkäkorvainen autohullu vaan eräs johtavia energia-alan asiantuntijoita ja monta kautta Kokoomuksen kansanedustajana toiminut emeritusprofessori Martti Tiuri.
Klikkaa laajentaaksesi...

Henkilökohtaisesti otan silti vapauden luokitella Tiurin teknokraatiksi, jota ikäkin jo painaa. Tiuri myös kommentoi tässä oman eritysasiantuntemuksensa ulkopuolelta ja ehkä juuri siksi näkee vain osan kokonaisuudesta. Valitettavasti sitä tulee itsekin kommentoitua aika kärkkäästi paljon sellaista, josta ei tiedä tarpeeksi tai tietää vain tietyn osan, mutta niinhän se aina menee.

Sinänsä Tiurin argumentaatiossa on tietty totuuskin. Autoilun välittömät päästöt yksin ovat ongelmallinen argumentti, koska autoilun ne todennäköisesti vähenevät tai jopa poistuvat tulevaisuudessa. Kaikkeen argumentointiin pitäisi väärinkäsitysten välttämiseksi yrittää saada mukaan myös autojen valmistukseen kuluvat luonnonvarat ja autoilun varsinaiset haitat kaupungeille. Kaupunkihaittoja yllä viitattu blogimerkintä havainnollistaa todella oivaltavasti :)

Autoilun energiankulutuksestakaan en tosin ole samaa mieltä Tiurin kanssa, koska ilmaista ja rajatonta energian lähdettä ei ole meillä tällä hetkellä varmasti tiedossa tulevaisuudessakaan, joten energiaa ei todellakaan ole tuhlattavaksi asti vaikka sen tuotanto olisikin päästötöntä.
 
Autoilun polttavin ja kouriintuntuvin ongelma on kuitenkin sen vaatima tila, jota sähkövetoisuus ei paranna tippaakaan. Autoilijoiden mekat, automarketit ja kauppakeskukset, perustuvat jalankulkuun juuri tästä syystä: viihtyisään tilaan ei mahdu autoilemaan.
 
hylje sanoi:
Autoilun polttavin ja kouriintuntuvin ongelma on kuitenkin sen vaatima tila, jota sähkövetoisuus ei paranna tippaakaan. Autoilijoiden mekat, automarketit ja kauppakeskukset, perustuvat jalankulkuun juuri tästä syystä: viihtyisään tilaan ei mahdu autoilemaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri näin. Helsingissä on ihmisille tilaa 34 m2/hlö ja autopaikka tarvitsee 35 m2 pysäköintilaitoksessa. Yksi auton kotona ja toinen auton työpaikalla. 3,5 metriä leveällä kaistalla voi kuljettaa 2000 autoa tunnissa, mutta 72.000 joukkoliikennematkustajaa tunnissa. Hyvin järjestetyssä joukkoliikenteessä energiaa kuluu vain viides osa sähköautonkaan energiankulutuksesta matkustajakilometriä kohden, joten ei tämä asia sähköllä ratkea. Eikä tässä tarvitse pohtia edes sähköntuotannon päästöjä. Samaa sähköä voi käyttää joukkoliikenteessä tai sähköautoissa.

Lähetin jo vastauskirjoituksen Lehtiyhtymään, saas nähdä, julkaisevatko.

Antero
 
hylje sanoi:
Autoilun polttavin ja kouriintuntuvin ongelma on kuitenkin sen vaatima tila, jota sähkövetoisuus ei paranna tippaakaan. Autoilijoiden mekat, automarketit ja kauppakeskukset, perustuvat jalankulkuun juuri tästä syystä: viihtyisään tilaan ei mahdu autoilemaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Käytännönläheisenä joukkoliikenteen ja autoilun sekakäyttäjänä kommentoisin vielä, että tilantarpeen lisäksi sähköautojen suurin ongelma on hinta/laatusuhde. Sähköautot ovat yksinkertaisesti liian kallita tavallisen ihmisten kukkarolle. Tavallisen keskikokoisen bensakäyttöisen perheauton hinnalla saa juuri ja juuri pikkuisen 2-paikkaisen mopoauton kokoluokkaa olevan sähköauton, ilman veroja. Sähköauton akutkin maksavat enemmän kuin itse auto. Muutkin tekniset ominaisuudet kuten lyhyt toimintasäde eivät myöskään vielä puolla niiden invaasiota.

Parhaimmillaan näkisin sähköautojen soveltuvan vuokrakäyttöön, eli kaupungeissa olisi vuokrauspisteitä pienille sähköautoille, ja muovikorttia vinguttamalla saisi sen käyttöönsä. Tämä ei tietenkään riitä korvaamaan joukkoliikennetä kaupungeissa, vaan lähinnä taksin korvikkeeksi tai siinä tilanteessa yksityisautojen korvikkeeksi kun öljy alkaa tosissaan loppua.

Pitkien etäisyyksien maissa kuten Suomessa en näe että sähköautoilla olisi käyttöä kaupunkien ulkopuolella, eli Nurmijärvi-tyyppisten puutarhataajamien ja muiden maalla asuvien liikkumisongelmien ratkaisijoiksi niistä ei ole. Hybridiautot, vaikka niissä olisi mahdollisuus ladata töpselistä, taas kuluttavat pitkillä matkoilla yhtä paljon kuin bensa- tai diesel-autot. Niistä tulee todennäköisesti vain varakkaiden leluja.

t. Rainer
 
Vs: Bussi-Jokeri

Pikaratikan tosiaan pitäisi toimia paremmin lumikelillä, koska raitioliikenteen pahimpia ongelmapaikkoja, vaihteita, ei pitäisi jokeri-radalla olla aluksi montaakaan. Toinen ongelma, teiden lumien auraaminen ratikkaväylälle sekä sen johdannainen, väärin pysäköidyt autot, tulevat luultavasti myös olemaan Jokerille vähäinen kiusa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Bussi-Jokeri

risukasa sanoi:
Pikaratikan tosiaan pitäisi toimia paremmin lumikelillä, koska raitioliikenteen pahimpia ongelmapaikkoja, vaihteita, ei pitäisi jokeri-radalla olla aluksi montaakaan. Toinen ongelma, teiden lumien auraaminen ratikkaväylälle sekä sen johdannainen, väärin pysäköidyt autot, tulevat luultavasti myös olemaan Jokerille vähäinen kiusa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuosta tulikin mieleeni, että maanantaina taisi ratikkaliikennekkin olla melko sekaisin, mutta mistä syystä? Oliko pääosa ongelmista vaihteissa?

Sitten toinen juttu. Jos Jokerille ei tule montaakaan vaihdetta, niin eikö ole olemassa jopa ilmeinen vaara, että yksikin vaihdevika voi halvaannuttaa koko liikenteen?

Eipä sen puoleen. Jokerin pitäisi olla ratikka, vieläpä mielummin linjoja pitäisi olla kaksi. Sisempi ja ulompi. Sisempi voisi kulkeä esim. Latokartanosta Viikkiin ja sieltä edelleen Kosken ohi Pasilan pohjoispuolelta ruskeasuonvarikon editse Munkkiniemeen. Pohjoisempi Itäksekuksesta Myllupuron itäpuolitse Latokartanon ohi/läpi (esim. Latokartanonkaarta) Viikkiin, josta edelleen nykylinjausta.
 
Vs: Bussi-Jokeri

Kyllähän raidejokerillekin tulisi useita vaihteita, ainakin toivottavasti siis. Olisi hyvä että reitin varrella olisi ainakin neljä paikkaa missä kääntyä ympäri molemmissa suunnissa poikkeustilanteita ja myöhästymisiä varten.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös