Raide-Jokeri

Tuo Espoon osuus taitaa ollakin aivan turha. Kuten se lienee on bussilnjalla 550; turhia kilometrejä lähes tyhjjällä kalustolla, olen ymmärtänyt.
Matkustajia on Helsingissä ja enemmän kuin riittävästi.
Eli tehdään Helsingin sisäinen raide-jokeri (plus tietullit). Eipä tarvitsisi jäädä vuosikymmeneksi odottamaan Espoon kaavoituspäätöksiä.

Voi sentään. Kylläpä hän hermostui. Anteeksi nyt mielipahan aiheuttamisesta. Mutta fiktiot kirjoitetaan OT -osioon.

Arvoisa Hyvä Toveri JLF-kirjoittaja Albert:

Mutta kuten te jo itse olette kirjoittanut, niin esim. kaikki tuollaiset perättömät fiktionne ”turhista” runkolinjan 550 linja-autoista tai RaideJokerista Espoon puolella voisitte todellakin pikemmin tallentaa johonkin tämän foorumin OffTopic-huuhaa kirjoituksiin (tai vielä parempi olisi, ettette tuollaisia perättömyyksiä edes julkaisisi).

Sillä kyllä ainaski meidzin kaltaista Rööperissä, Puotilassa etc. kasvanutta pulibläägäistä Stadin kundia nappaa tosi dorkasti skupoliin, kun tollasia typeriä pikkuskidien ”munhelsinki/sunespoo”-trolleja heitellään esteiksi meille kaikille yhteisten hyvien ja todella tarpeellisten joukkoliikenteen kehityshankkeiden etenemiselle.

Jollaiset asenteet nimenomaan ovat suurimpia ongelmia yhteisen hyvän joukkoliikenteemme kehittämiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Toki korvattaessa ylikuormitettu bussilinja ratikalla joukkoliikennepalvelun luotettavuus paranee, joka on iso etu. Luotettavuus aikaansaadaan kyllä osin nopeuden kustannuksella.

Helsinkiläinen ongelma on se, että tuijotetaan sokeasti linjanopeuksia ja suunnitellaan (joukko)liikennettä irrallaan muusta kaupunkirakenteesta. Jokerin tapauksessa raitiovaunu todennäköisesti lyhentää seudulla tehdyn keskimääräisen matkan pituutta, mutta vasta linjan varrella tapahtuvan lisärakentamisen, kaupunkirakenteen tiivistämisen myötä. Tiivistäminen ei ole mahdollista ilman bussia suurempaa kapasiteettia.
 
Raide-jokeri on aika halvalla merkittäviltä pätkiltä kaduille suunniteltu ratikka, jonka rakenteellinen nopeus ei ole ainakaan merkittävästi bussi-Jokeria korkeampi, itse asiassa raide-jokeri taitaa olla pikemminkin bussi-Jokeria rakenteellisestikin hitaampi, koska osa reitistä on hitaammassa käytävässä.


Jos nyt otetaan tarkasteluun Itäkeskuksen ja Leppävaaran välinen osuus, toisin sanoen se osuus jolla linjaus lienee aika lailla lyöty lukkoon, niin millä osuuksilla Raide-Jokeri olisi sinun mielestäsi bussia hitaampi?

Minä puolestani uskallan väittää, että Raide-Jokeri tulee olemaan nykyistä Bussi-Jokeria nopeampi ja luotettavampi osuuksilla Itäkeskus-Viikki (hevossairaala), Viikki-Oulunkylä ja Patola (Norrtäljentie) - Leppävaaran asema.

Johtuen koko matkalla olevasta omasta radasta (Eliel Saarisen tie Ilkantieltä Isonnevankujalle kysymysmerkki), loivemmista kaarteissa, puuttuvasta autojonoissa seisomisesta liikennevaloissa ja siitä, että raideliikenteelle on helpompi sallia muusta autoliikenteestä poikkeava nopeusrajoitus.
 
Isomman joukkoliikennevälineen ominaisuuksiin kuuluu, että se pysähtyy todennäköisemmin millä vaan pysäkillä kuin pienempi yksikkö.

Bussin-Jokerin kuormituksella eli täysin bussein se todennäköisyys on joka tapauksessa niin iso, että ero pysähtymistiheydessä ratikkaan on marginaalinen. Vastapainona kuitenkin ratikan pysähdykset pysäkeillä ovat huomattavasti ripeämpiä. Hiljaisempaan aikaan eroa bussin eduksi voi olla vähän enemmän, mutta silloin puhutaan taas hyvin pientä osaa matkustajista koskettavaa asiaa.
 
Jaha, eli paras joukkoliikennelinja on sellainen, jolla ei ole matkustajia eikä siten pysäkkipysähdyksiäkään? No, niitä on kyllä HSL-alue pullollaan. Sieltä vaan valitsemaan. Mainio trolli taas Petskulta.

Jokerin kanssa olisi todennäköisesti paikallaan luotettavuuden nimissä aloittaa käytäntö, jossa pysähdytään aina kaikilla pysäkeillä. Riippumatta siitä, onko kulkuneuvo bussi vai ratikka.

Sillä kyllä ainaski meidzin kaltaista Rööperissä, Puotilassa etc. kasvanutta pulibläägäistä Stadin kundia nappaa tosi dorkasti skupoliin, kun tollasia typeriä pikkuskidien ”munhelsinki/sunespoo”-trolleja heitellään esteiksi meille kaikille yhteisten hyvien ja todella tarpeellisten joukkoliikenteen kehityshankkeiden etenemiselle.

Jollaiset asenteet nimenomaan ovat suurimpia ongelmia yhteisen hyvän joukkoliikenteemme kehittämiseksi.

Ei sitä Espoo-Helsinki-kitkaa tarvitse Albertin heittää, kyllä se on olemassa ihan ilman jlf:ääkin. Viimeisimpänä Loukon esikunta vaatii raideleveysselvitystä, eikä maksa kuin 20 000. Saadaanhan silläkin pieni viivästys aikaiseksi.

Jos "On Sovittu" oikeasti haluaisi tehdä Jokerin, olisi päivänselvää, että työt olisi jo aloitettu Helsingin sisäisenä linjana Pitäjänmäentieltä Itikseen. Espoo jatkaisi siitä sitten länteen, jos joskus jatkaisi.
 
Bussin-Jokerin kuormituksella eli täysin bussein se todennäköisyys on joka tapauksessa niin iso, että ero pysähtymistiheydessä ratikkaan on marginaalinen. Vastapainona kuitenkin ratikan pysähdykset pysäkeillä ovat huomattavasti ripeämpiä. Hiljaisempaan aikaan eroa bussin eduksi voi olla vähän enemmän, mutta silloin puhutaan taas hyvin pientä osaa matkustajista koskettavaa asiaa.

Ei ero pysähtymistodennäköisyydessä ole mitenkään marginaalinen, vaan vaikuttaa paljon mahdollisiin liikennöintikäytäntöihinkin.

Oletetaan että aika hiljaiselle pysäkille jää 1 % matkustajista ja siltä nousee kyytiin 1 % matkustajista.

Jos yhdessä vuorossa on 33 henkeä vuoron pysähtymistodennäköisyys yhdellä "1 %" pysäkillä on 100 % - (((99%)^33)^2) = 48 %. Jos taas vuorossa on 100 henkeä, pysähtymistodennäköisyys nousee 100 % - (((99%)^100)^2) = 87 % tasolle. Tuosta syystä isommat ratikat usein pysähtyvät sitten usein joka pysäkillä, kun melkein aina on tarve pysähtyä ja vain harvoin voitaisiin ajaa pysäkin ohi, pienemmät bussit taas pysähtyvät vain tarpeen mukaan, koska ihmisistä tuntuisi hullulta jos jatkuvasti pysähteltäisiin pysäkille "ilman syytä". Samaten tuosta syystä matkustajamäärältään isommat ratikat (tai tosi isot bussit) ovat usein hitaampia kuin niitä pienemmät bussit jos pysäkkiväli ja muukin liikennöintiympäristö on sama.

Tuollaisia aika hiljaisia pysäkkejä, joilla ratikka joutuisi pysähtymään lähes aina ja bussi vaan joka toinen kerta on Jokerilla paljon ja käsittääkseni ihan merkittävälle osalle pysäkeistä pysäkeistä on alle 1 % poistumis- tai kyytiinnousutodennäköisyyksiäkin.

Toki vilkkaimmilla pysäkeillä todennäköisyysero ei ole iso. Jos pysäkille jää ja siltä poistuu 10 % kuormasta, molempien kulkuneuvojen pysähtymistodennäköisyys on pyöristyksien rajoissa lähes 100 % sekä 33 hengen että 100 hengen kuormilla. Toki jos ratikassa on enemmän liikkumistilaa ja ovipintaa sekä sisäänpääsyyn että poistumiseen vilkkaimmilla pysäkeillä voi ratikalla kulua vähemmän aikaa. Kannattaa toki myös huomioida että jo nykyään Jokerilla bussi noustaan kahdesta eri ovesta ja bussista poistutaan kolmesta eri ovesta.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ero pysähtymistodennäköisyydessä ole mitenkään marginaalinen, vaan vaikuttaa paljon mahdollisiin liikennöintikäytäntöihinkin.

Oletetaan että aika hiljaiselle pysäkille jää 1 % matkustajista ja siltä nousee kyytiin 1 % matkustajista.

Jos yhdessä vuorossa on 33 henkeä vuoron pysähtymistodennäköisyys yhdellä "1 %" pysäkillä on 100 % - (((99%)^33)^2) = 48 %. Jos taas vuorossa on 100 henkeä, pysähtymistodennäköisyys nousee 100 % - (((99%)^100)^2) = 87 % tasolle.

Kuten jo sanoin aikaisemmin, puhutaan bussi-Jokerin kuormituksesta eikä mistä tahansa bussista. Jos Jokerilla on noin 25 000 nousua ja 300 lähtöä per vuorokausi, tekee se yhtä lähtöä kohti keskimäärin 83 matkustajaa. Sitten kun vielä huomioidaan, että ruuhkapainotteisuuden takia hyvin suuri osa matkustajista matkustaa todennäköisemmin bussissa, jossa on reilusti yli 83 nousijaa reitin aikana, voidaan laskea oletuksella, että yhtä vuoroa kohti tulee 100-120 nousijaa. Tällöin puhutaan siis jo 87-91 % todennäköisyydestä pysähtyä. Ja jos näitä hiljaisia pysäkkejä on jopa 15 Jokerin 40 pysäkistä, voi Jokeri matkan aikana ohittaa siis noin 1-2 tällaista pysäkkiä. Korotetaan 2:een, niin saadaan niiden vähemmän hiljaistenkin vielä epätodennäköisemmät ohitukset mukaan. Eli täysin marginaalisen määrän.
 
Kuten jo sanoin aikaisemmin, puhutaan bussi-Jokerin kuormituksesta eikä mistä tahansa bussista. Jos Jokerilla on noin 25 000 nousua ja 300 lähtöä per vuorokausi, tekee se yhtä lähtöä kohti keskimäärin 83 matkustajaa. Sitten kun vielä huomioidaan, että ruuhkapainotteisuuden takia hyvin suuri osa matkustajista matkustaa todennäköisemmin bussissa, jossa on reilusti yli 83 nousijaa reitin aikana, voidaan laskea oletuksella, että yhtä vuoroa kohti tulee 100-120 nousijaa. Tällöin puhutaan siis jo 87-91 % todennäköisyydestä pysähtyä. Ja jos näitä hiljaisia pysäkkejä on jopa 15 Jokerin 40 pysäkistä, voi Jokeri matkan aikana ohittaa siis noin 1-2 tällaista pysäkkiä. Korotetaan 2:een, niin saadaan niiden vähemmän hiljaistenkin vielä epätodennäköisemmät ohitukset mukaan. Eli täysin marginaalisen määrän.

Nyt oletat, että kaikki vuoron matkustajat ovat koko ajan bussissa, se ei pidä paikkaansa, matkustajia nousee bussiin ja poistuu siitä jatkuvasti, joten kerralla bussissa on vähemmän matkustajia kuin on vuoron nousijamäärä. Jokerilla on käsittääkseni merkittävästi pysäkkejä, joilla nousee kyytiin tai poistuu kyydistä alle 1 % linjalla ko. kohdassa olevista matkustajista ja nykyään Jokeri-bussi ohittaa ruuhka-aikaankin paljon enemmän pysäkkejä pysähtymättä kuin mainitsemasi 1-2 pysäkkiä. Jo pelkästään Otaniemen ja Huopalahden välillä jää yleensä 3-5 pysäkkiä välistä ja kyllä hiljaisia pysäkkejä muuallakin.
 
Viimeksi muokattu:
Kuten jo sanoin aikaisemmin, puhutaan bussi-Jokerin kuormituksesta eikä mistä tahansa bussista. Jos Jokerilla on noin 25 000 nousua ja 300 lähtöä per vuorokausi, tekee se yhtä lähtöä kohti keskimäärin 83 matkustajaa. Sitten kun vielä huomioidaan, että ruuhkapainotteisuuden takia hyvin suuri osa matkustajista matkustaa todennäköisemmin bussissa, jossa on reilusti yli 83 nousijaa reitin aikana, voidaan laskea oletuksella, että yhtä vuoroa kohti tulee 100-120 nousijaa. Tällöin puhutaan siis jo 87-91 % todennäköisyydestä pysähtyä. Ja jos näitä hiljaisia pysäkkejä on jopa 15 Jokerin 40 pysäkistä, voi Jokeri matkan aikana ohittaa siis noin 1-2 tällaista pysäkkiä. Korotetaan 2:een, niin saadaan niiden vähemmän hiljaistenkin vielä epätodennäköisemmät ohitukset mukaan. Eli täysin marginaalisen määrän.
Itse asiassa on turhaa pohtia sitä, pysähdytäänkö kaikilla pysäkeillä vai ei. Se on menneen maailman ajattelua joukkoliikenteen hoidossa. Ja yhdenlaista autoilun jäljittelyä kuvittelmalla, että pitää kaahata bussilla, ratikalla tai vaikka metrolla mahdollisimman nopeasti.

Joukkoliikennejärjestelmässä nopeutta tärkeämpi asia on täsmällisyys ja luotettavuus. Ja siihen ei mahdollisimman nopea kaahaaminen ja pysäkkien ohittaminen sovi. Eikä siitä ole edes mitään hyötyä matkustajalle. Kaahailuperiaatteella vain kasvaa linjan ajoajan ja pysäkeiltä lähtöajan vaihtelu. Matkustajan on tultava siksi pysäkille odottamaan nopeinta mahdollista ohitusaikaa. Ja kun matkaan kuuluu yksikin vaihto, ei ole mitään hyötyä siitä, että pääsee jonain päivänä nopeammin odottamaan seuraavaa lähtöä. Tai sitä seuraavaa, kun se jatkoyhteys kaahasi liian aikaisin ohi vaihtopysäkin.

Jokerilla vallitsee juuri nyt Petterin ihannetilanne, jossa kaikki bussit eivät ota ja jätä matkustajia kaikilla pysäkeillä. Se tapahtuu siten, että kun kuormaa on liikaa, aikataulut eivät pidä ja peräkkäiset vuorot jonoutuvat. Ensimmäinen bussi saa pysähtyä kaikilla pysäkeillä, seuraavat ajavat tyhjänä. En tiedä, saavatko nyt ohitella toisiaan, aiemmin eivät saaneet. Mikä on ymmärrettävää, koska vuorot ja aikataulut menevät vain sekaisin.

Nykyaikaisessa raitioliikenteessä (ja muussakin joukkoliikenteessä) reitit ja aikataulut suunnitellaan tehokkaan kaluston käytön ja hyvän palvelutason lähtökohdista. On luonnollista, että kaikilla pysäkeillä pysähdytään. Ja aikataulut tehdään ja ne toimivat sen mukaan. Busseilla noudatetaan samaa periaatetta, mutta usein ajetaan pysähtymättä, jos pysäkillä ei ole tulijoita tai poistujia. Mutta sillä säästetään vain turhan pysähtymisen energia ja epämukavuus. Aikataulua noudatetaan silti. Eli linjanopeuteen pysäkkien ohittelu ei vaikuta eikä saakkaan vaikuttaa.

Antero
 
Joukkoliikennejärjestelmässä nopeutta tärkeämpi asia on täsmällisyys ja luotettavuus. Ja siihen ei mahdollisimman nopea kaahaaminen ja pysäkkien ohittaminen sovi. Eikä siitä ole edes mitään hyötyä matkustajalle. Kaahailuperiaatteella vain kasvaa linjan ajoajan ja pysäkeiltä lähtöajan vaihtelu.

Luotettavuus on ilman muuta hyvin olennainen ominaisuus, mutta myös nopeudella on merkitystä, lisää nopeutta saadaan esimerkiksi pidentämällä pysäkkiväliä erityisesti kohdilla, joissa on vain vähän joukkoliikennekysyntää sekä eristyksellä että etuuksilla.

Toisaalta ei raide-Jokerin tarvitsekaan olla kovin nopea kun keskimatka on lyhyt ja monilla pidemmillä Jokerin yhteysväleillä metro-lähijuna yhdistelmä on selvästi nopeampi Länsimetron valmistuttua ja Pisara vielä parantaa tilannetta.

Jokerilla vallitsee juuri nyt Petterin ihannetilanne, jossa kaikki bussit eivät ota ja jätä matkustajia kaikilla pysäkeillä. Se tapahtuu siten, että kun kuormaa on liikaa, aikataulut eivät pidä ja peräkkäiset vuorot jonoutuvat. Ensimmäinen bussi saa pysähtyä kaikilla pysäkeillä, seuraavat ajavat tyhjänä. En tiedä, saavatko nyt ohitella toisiaan, aiemmin eivät saaneet. Mikä on ymmärrettävää, koska vuorot ja aikataulut menevät vain sekaisin.

Missäköhän olen väittänyt, että nykyinen Jokerin tilanne on hyvä tai ihanteellinen?
 
Viimeksi muokattu:
Nyt oletat, että kaikki vuoron matkustajat ovat koko ajan bussissa, se ei pidä paikkaansa, matkustajia nousee bussiin ja poistuu siitä jatkuvasti, joten kerralla bussissa on vähemmän matkustajia kuin on vuoron nousijamäärä.

Ensimmäinen osa lauseesta väärin, toinen osa oikein. En oleta, ja kyllä, bussissa on kerralla vähemmän kuin koko nousijamäärä. Nousijamäärä kuitenkin määrää, kuinka monta ihmistä bussiin tulee ja bussista poistuu eli kuinka monta kertaa bussi pysähtyy. Jos lasketaan vain bussissa kerralla olevilla matkustajilla, näiden matkustajien käyttämien pysäkkien prosentuaalinen osuus matkustajamäärästä on paljon suurempi kuin se 1 % (koska matkustajamäärä jaetaan paljon pienemmälle määrälle pysäkkejä). Jos esim. laskemme että bussissa on kerralla matkustajia 40 ja hiljaisten pysäkkien osuus 3 %, saamme tulokseksi saman noin 87 % pysähtymistodennäköisyyden.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:56 ----------

Jo pelkästään Otaniemen ja Huopalahden välillä jää yleensä 3-5 pysäkkiä välistä ja kyllä hiljaisia pysäkkejä muuallakin.

Kummallista. Minun kokemukseni mukaan ruuhkan ulkopuolellakaan harvoin on ohitettu 1-2 pysäkkiä enempää.

Lisäksi kannattaa muistaa, että Jokerilla on jo nyt ajantasauspysäkit, jotka vähentävät pysäkkiohittelun hyötyä merkittävästi. Jos tasausaika laaditaan sen perusteella, että 90 % vuoroista ehtii siihen, lasketaan enää mikä on se määrä pysäkkejä jonka 90 % vuoroista aina vähintään ohittaa eli huomattavasti pienempää määrää ohitettavia pysäkkejä, myös hiljaiseen aikaan.
 
Ensimmäinen osa lauseesta väärin, toinen osa oikein. En oleta, ja kyllä, bussissa on kerralla vähemmän kuin koko nousijamäärä. Nousijamäärä kuitenkin määrää, kuinka monta ihmistä bussiin tulee ja bussista poistuu eli kuinka monta kertaa bussi pysähtyy. Jos lasketaan vain bussissa kerralla olevilla matkustajilla, näiden matkustajien käyttämien pysäkkien prosentuaalinen osuus matkustajamäärästä on paljon suurempi kuin se 1 % (koska matkustajamäärä jaetaan paljon pienemmälle määrälle pysäkkejä). Jos esim. laskemme että bussissa on kerralla matkustajia 40 ja hiljaisten pysäkkien osuus 3 %, saamme tulokseksi saman noin 87 % pysähtymistodennäköisyyden.

Matkustetaankohan me vähän eri Jokerilla, kun sinun bussi-Jokerisi on aina ruuhka-aikaan täynnä ja pysähtyy sitten joka pysäkillä. Minun jokerini taas huristelee aika vilkkaaseenkin aikaan usein vauhdilla hiljaisten pysäkkien ohi. Minä kyllä kulkenut Jokerilla pääosin Otaniemen, Leppävaaran ja Pitäjänmäen välillä, joten se voi selittää jotain, matkustussuuntakin voi olla erilainen ja minä en matkusta Jokerilla aamuruuhkassa, iltaruuhkassa kyllä.

Otaniemen ja Huopalahden välillä en muuten enää nykyään Jokeria käytä, kun 552 pysähtelee niin vähän ja on siis paljon nopeampi.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:13 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:09 ----------

Lisäksi kannattaa muistaa, että Jokerilla on jo nyt ajantasauspysäkit, jotka vähentävät pysäkkiohittelun hyötyä merkittävästi. Jos tasausaika laaditaan sen perusteella, että 90 % vuoroista ehtii siihen, lasketaan enää mikä on se määrä pysäkkejä jonka 90 % vuoroista aina vähintään ohittaa eli huomattavasti pienempää määrää ohitettavia pysäkkejä, myös hiljaiseen aikaan.

Joo, on aika raivostuttavaa kun 550 odottelee usein pitkään Leppävaarassa.
 
Viimeksi muokattu:
Lisäksi kannattaa muistaa, että Jokerilla on jo nyt ajantasauspysäkit, jotka vähentävät pysäkkiohittelun hyötyä merkittävästi.

Yhtenä perjantai-iltana yllätin itseni ja seuralaiseni sillä, että matkustimme Tapiolasta konsertista Oulunkylään pääradan N-junayhteyksien varteen tällä nykyisellä Jokeribussilla, emmekä menneetkään normitetusti Kamppiin bussilla + kilometrin kävely tihkusateessa Helsinki-Kaisaniemen rautatieasemalla odottavaan N-junaan. No onhan toki Reittioppaan metroyhteyskin olemassa maalaisille, siis Kamppi-Rautatientori ja odotus sekä pitkät kuivinjaloin vaeltamiset maanalaisissa käytävissä.

Leppävaaran ja Huopalahden rautatieasemien Jokeripysäkeillä seistiin aivan järkyttävän pitkät minuutit "ajantasausta". Ei kai hiljaisessa iltaliikenteessä tarvitsisi moista bussiliikenteen epävarmuuden tasoitusta tehdä. Olisimme selkeästi ehtineet Oulunkylässä jo edelliseen N:ään, jos auto olisi saanut ajella muun jo hiljentyneen liikennevirran tahdissa, mutta Jokeribussilla lienee samat ruuhkavakioaikataulut aina käytössä? HSL:n kannattaisi palkata hommiin aikataulusuunnittelija, joka osaa tunnistaa tungosajan ja harvan liikenteen eron. Saisi samalla reitistä entistä houkuttelevamman keskustan ohittavan nopeamman vaihtoehdon, joka samalla saattaisi esiintyä jopa Reittioppaan valinnoissa satunnaiselle matkaajalle.
 
Käytän Jokeria paljon ja olen sitä mieltä, että tasausajoista odottamisineen voidaan luoppua. Kyllä se on pienempi paha.
 
Käytän Jokeria paljon ja olen sitä mieltä, että tasausajoista odottamisineen voidaan luoppua. Kyllä se on pienempi paha.

Onko siis minuuttikaupalla etuajassa ajaminen ja siitä seuraava epäluotettavuus ja vaihtoyhteyksien pettäminen mielestäsi parempaa joukkoliikennettä, kuin aikataulujen noudattaminen?
 
Takaisin
Ylös