Raide-Jokeri

Minusta jokerin ongelma on lähinnä se, että ratikka on oikeasti tarpeellinen ja perusteltu vain muutaman tunnin päivässä. Kyllä tuon bussilla hoitaa iltaisin, viikonloppuisin ja niin edelleen. Mutta arjen ruuhkissa ei hoida – siksi se ratikka tarvitaan.

Kiitos selvennyksestä! Lainaamaani voisi todeta, ettei raidejokerissa ole ysymys joukkoliikenteestä, vaan kaupungin laajenemisesta. Kiinteistökehittäjille on ihan eri asia, että pääsee raiteilla keskustaan ja pääsee raiteilla poikittain kuin että pääsee raiteilla keskustaan ja sitten kulkee joku bussi. Monet noista jokerinvarren lähiöistä ovat rakennuskannaltaan sen ikäisiä, että raidejokeri tarjoaisi taloudellisen kannustamisen purkaa vanhaa ja rakentaa moninkertaisesti uutta tilalle. Ilman raidejokeria kannustinta ei ole. Ei kukaan halua rakentaa toimistotaloja lähiöön, josta pääsee keskustaan ja Mäntsälään.

Joukkoliikenteessä on vähän niin, että matkustajia on, jos on kaupunkia. Mutta kaupunkia syntyy vapaassa maailmassa lähinnä kulkuyhteyksien risteyskohtiin.
 
HKL:n johtokunta 13.8.2015 sanoi:
Liikennelaitos (HKL) talousarvioehdotus 2016 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016 - 2018, Päätös Vastaehdotuksen mukaan

HKL:n johtokunta hyväksyi äänestyksen jälkeen Tuomas Rantasen vastaehdotuksen mukaisen esityksen.

Rantanen Tuomas + Simonen Riina
HKL:n johtokunta esittää, että HKL:n investointiohjelman 2016-2025 kehystä nostetaan 110 miljoonalla eurolla siten, että raidejokeri voidaan toteuttaa valtuuston esittämässä aikataulussa. Johtokunta katsoo, että koska HKL:lle asetettu investointikatto ei perustu valtuuston päätöksiin, ja koska raidejokerin siirtäminen on joukkoliikenteen kehittämisen, kaupunkirakenteen tiivistämisen ja syntyvien maankäyttötuottojen kannalta erityisen merkityksellinen asia, on raidejokerin aikatauluun vaikuttavasta investointikehyksestä syytää päättää vähintään kaupunginhallituksen tasolla. Samalla johtokunta kuitenkin tähdentää, että mikäli investointimäärärahoja ei voida esitetyssä määrin myöntää, leikkaus on silloin syytä kohdentaa juuri raidejokeriin, sillä muut esitetyt suunnitelmakauden investoinnit ovat jo tehtyjen muiden päätösten ja sujuvan joukkoliikenteen kannalta vieläkin välttämättömämpiä ja kiireellisempiä,.

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 / Rantanen Tuomas
JAA: 2, EI: 6, Tyhjiä: 0, Poissa: 1
JAA: Oka Sakari, Syrjälä Marjaana
EI: Kälviä Kari, Lehtinen Ari, Rantanen Tuomas, Simonen Riina, Tamminen Lilja, Vepsä Sinikka
Poissa: Kokkila Kimmo

Arvattava kehityspolku tässä vaiheessa. Kaupunginhallitus onkin sitten suurempi kysymysmerkki. Toivotaan, että johtokunnan jäsenet lobbaavat omiaan.
 
Kaupunginhallitus onkin sitten suurempi kysymysmerkki.

Kaupunginhallitus päätti tänään asiasta osana koko kaupungin budjettia ja Raide-Jokerin aloitus jäi 2020-luvulle niin, että se valmistuisi 2020-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Lopullisesti asiasta päättää kaupunginvaltuusto, mutta tuskin asia enää siellä muuttuu, koska budjettisovun takana on kaikki muut kaupunginhallituksen ryhmät paitsi Vasemmistoliitto.
 
Hesari on tänään valinnut positiivisemman näkökulman ja kirjoittaa, että hanke etenee ja ratikoista on määrä tulla "huippunopeita". Tässähän tavan tallaaja voisi otsikon perusteella luulla, että sinne tulee jotain Ferrarin ratikoita jotka lähtevät Itiksestä kohti Espoota kuin hauki rannasta, mutta kyse on kuitenkin ilmeisesti pääasiassa kahdesta asiasta: "Raide-Jokerin on suunniteltu kulkevan pääosin omalla väylällään erillään muusta liikenteestä, mikä estää ruuhkiin jumittumisen. Matkantekoa nopeuttaa myös se, että pysäkkejä on pikaraitiotiellä harvemmassa kuin perinteisillä raitiolinjoilla: keskimäärin 800 metrin välein." Näin pitäisi päästä 25 km/h keskinopeuteen. Kuulostaa aika kunnianhimoiselta, lieneekö tosiaan mahdollista?
 
Hesarin valoisalla jutulla on erikoinen julkaisuhetki, jos kerran juuri edellispäivänä kaupungin hallintokoneisto on tehnyt nihkeänpuoleisen linjauksen asiasta. Hankesuunnitelman pian-valmistuminen ei ole rakentamispäätös.
 
Hesari on tänään valinnut positiivisemman näkökulman ja kirjoittaa, että hanke etenee ja ratikoista on määrä tulla "huippunopeita". Tässähän tavan tallaaja voisi otsikon perusteella luulla, että sinne tulee jotain Ferrarin ratikoita jotka lähtevät Itiksestä kohti Espoota kuin hauki rannasta, mutta kyse on kuitenkin ilmeisesti pääasiassa kahdesta asiasta: "Raide-Jokerin on suunniteltu kulkevan pääosin omalla väylällään erillään muusta liikenteestä, mikä estää ruuhkiin jumittumisen. Matkantekoa nopeuttaa myös se, että pysäkkejä on pikaraitiotiellä harvemmassa kuin perinteisillä raitiolinjoilla: keskimäärin 800 metrin välein." Näin pitäisi päästä 25 km/h keskinopeuteen. Kuulostaa aika kunnianhimoiselta, lieneekö tosiaan mahdollista?

Tosin vertailu keskustaratikkaan on väärä.

Siis noin 300 miljoonan panostuksella saadaan aikaan liikennejärjestelmä, joka on vain vähän hitaampi kuin se, jonka se korvaisi.
 
Tosin vertailu keskustaratikkaan on väärä.

Siis noin 300 miljoonan panostuksella saadaan aikaan liikennejärjestelmä, joka on vain vähän hitaampi kuin se, jonka se korvaisi.

Raidejokerissa ei ole kyse liikennejärjestelmästä vaan kaupunkirakenteesta. Raiteilla saadaan aikaan kaupunkia, jossa matkat ovat lyhempiä. Kyse ei ole siitä, kuinka kauan liikennevälineellä kestää matka pysäkiltä toiselle, vaan siitä, kuinka kauan asukkaalla kestää matka töihin ja lähikauppaan.

Ihan selvää, että hesarin juttu on peräisin virkamiehiltä tai joltakulta muulta asian valmistelua tuntevalta ja ajoitus liittyy khn päätökseen. Viimeistä naulaa ei ole vielä lyöty arkkuun ja ilmeisesti halua on taistella loppuun asti.
 
Siis noin 300 miljoonan panostuksella saadaan aikaan liikennejärjestelmä, joka on vain vähän hitaampi kuin se, jonka se korvaisi.

Asian voi tietysti näinkin esittää, jos haluaa hakea dramatiikkaa. Oikeasti se ratikka taitaa olla yhtä nopea kuin bussikin. Reittiopas antaa Itäkeskus–Kemisti -välille 55 min iltaruuhkassa. Loppupätkä siihen vielä lisää.

Jokerilla kuitenkin on se ongelma, että bussijärjestelmä ei vaan toimi, kun väkeä on liikaa. Jos rakennetaan lisää, väkeä tulee vielä enemmän. Siispä tässä ei haetakaan nykyistä vauhdikkaampaa matkaa, vaan kapasiteettia ja luotettavuutta. Niitä ei busseilla saa, vaikka joku haluaisi.

Luotettavuus korreloi myös nopeuden kanssa, kun matkaa varten ei enää tarvitse varata ylimääräistä aikaa siihen, tuleeko bussi ajallaan ja seisooko se tänään ruuhkissa enemmän vai vähemmän kuin eilen. Todellinen matkaan varattava aika siis vähenee kyllä.
 
Tässä on jotain suhteellisuusteoreettista. Jännää.

J-lu:n kommentin juju on siinä, että jos/kun Helsinkiin kaavoitetaan lisää asuntoja ja työpaikkoja (ja oletetaan, että niitä myös rakennetaan) Kehä I:n sisäpuolelle, niin tämän alueen sisäpuoliselta joukkoliikennejärjestelmältä vaaditaan lisää kapasiteettia, jotta kaikki halukkaat mahtuvat kyytiin. Nostamalla bussilinjoja raiteille saadaan tätä kapasiteettia lisää, kunhan suunnittelussa myös ymmärretään raideliikenteen tuomat mahdollisuudet kapasiteetin suhteen. Samalla voidaan parantaa joukkoliikenteen matka-aikojen luotettavuutta ja tämän avulla houkutella lisää matkustajia joukkoliikenteeseen henkilöautoilusta.

Kysymys matka-ajasta ei tässä yhteydessä ole minusta erityisen kriittinen seuraavista syistä: 1) Kehä I:n sisäpuolella joukkoliikenteen matka-ajat ovat tieliikenteen ruuhkautumisesta johtuen joka tapauksessa samalla hehtaarilla henkilöautoliikenteen matka-aikojen kanssa. 2) Jos joukkoliikenteellä tavoitellaan selvästi yli 25 km/h keskinopeuksia (30 km/h tai yli), niin joko ratkaisun hinta nousee (eritasot), palvelu huononee (pysäkkien välille jää kävelyetäisyyden ulkopuolella olevia katvealueita), matkustusmukavuus huononee (tähän perustuvat osaltaan bussiliikenteen toteutuneet keskinopeudet), ajoajat ovat epäluotettavia (Bussi-Jokerin nopeus perustuu osittain tähän) tai on tyydyttävä pienempään matkustajamäärään (HSL-alueen nykyisten bussilinjojen keskinopeudet perustuvat aika pitkälle siihen, että joka pysäkillä ei pysähdytä).
 
KSV'n näyttelytila Laituri'ssa on näytteillä raide-jokerin aihesuunnitelma. tiistaina 17.11.2015 on asinatuntiaj paikalla 15.30 alkaen mahdollisia kysymyksiä varten.
 
Ja tämän linkin takaa löytyy [Raidejokerin suunnitelmat] PDF-tiedostoina.

Näyttää muuten oikein hyvältä ja ainakaan omaan silmään ei ilmennyt mitään ongelmallista. Teknisesti rata näyttää moitteettomalta: pitkälti omalla väylällä kulkeva, esikaupunkialueella runsaasti tarjolla olevaa tilaa on todella käytetty ja muutamia vähäisiä kompromisseja on tehty lähinnä siellä missä talojen seinät tulevat vastaan. Pysäkkien sijoittaminen ja liittyminen ympäristöön on tietenkin aina oma kysymyksensä, mutta sen pohtiminen vaatisi katsomaan tilannetta myös näiden suunnitelmakarttojen ulkopuolella ja sitä en ole nyt välittänyt sen kummemmin tehdä. Itse pysäkkien välitön liittyminen ympäristöön näyttäisi kuitenkin ihan hyvältä, väliin tulee vain mieleen, olisiko bussipysäkkejä paikka paikoin voitu tuoda kiinteämmin raitiotiepysäkkien yhteyteen.

Oikeastaan vain Leppävaaran pysäkki ei tunnu täysin onnistuneelta. Pysäkki jää hieman reilun sadan metrin päähän rautatieasemalta, mikä ei tietenkään ole mahdoton matka, noin minuutin kävely (keskimäärin), mutta kuitenkin jo sellainen, että sen poistaminen olisi enemmän kuin kosmeettinen parannus. Varmaan on jokin syy, miksi pysäkkiä ei ole viety Sellon koillisnurkalle? Matkan lisäksi ei myöskään ole hyvä, että pysäkki ei käyttäjille hahmotu luontevasti osaksi Leppävaaran asemaa, kun aseman ja pysäkin väliltä puuttuu näköyhteys, ja se jäisi puuttumaan sittenkin vaikka pysäkkiä siirrettäisiin pohjoisen suuntaan. Tätä ongelmaa voisi vähentää, jos tuohon Sellon koilliskulman tuntumaan saataisiin reilunkokoinen pylväs, joka näkyisi sekä asemalaitureille että raitiotiepysäkille. Pylvääseen olisi helppo laittaa näkyvät Jokerin sekä Kaupunkiradan/paikallisjunaliikenteen tunnukset ja se toimisi eräänlaisena majakkana vaihtajille. Leppävaara kaipaisi tosin oikeastaan jo jonkinlaista yleissuunnitelmaa, kun tulevaisuudessa se voi olla myös Jokeri 2:n asema ja myös Espooseen saatetaan rakentaa muitakin pikaraitioteitä, jotka kulkisivat Leppävaaraan. Eli voisi miettiä, mistä suunnasta raiteet voisivat tulla asemalle myös pohjoisesta ja lännestä ja miten koko pysäkkialue aikanaan olisi viisainta järjestellä.

Huopalahden asema taas on täsmälleen päinvastainen esimerkki: tuota paremmin tuskin on edes mahdollista yhdistää raitiotie ja rautatieasema, ellei raitiotietä pysty suorastaan tuomaan samoille laitureille junien kanssa.
 
Hankesuunnitelma on sitten valmis. http://raidejokeri.info/wp-content/uploads/2016/01/hankesuunnitelma.pdf
"Oliko tää nyt sitten tässä", että tällainen tulee, jos on tullakseen?

Mitään järisyttäväähän tässä ei ole, kun näitä luonnoksia täällä on pyörinyt koko prosessin ajan.

Oman huomion kiinnittää erityisesti se, että Espookin saa oman sivuvarikon ja Koskelaa ei näin käytettäisi normaalioloissa. Mahtaako Espoolle tulla ihan oma raitioliikenneyksikkö ja hallinto ja osa vaunuista Espoon omistukseen? Olisi kaikin tavoin hyvä tulevien raidevisioiden kannalta, kun byrokrtatia kaikelle on jo olemassa; luulisi auttavan kunnasti.

Mitoituksessa varaudutaan myös luonnollisesti 2650 cm vaunuille. Olisipa se niin, että pysäkkilaituristakin saisi poistettua sen 12.5 cm, ne saksalaiset pumpulavaunut ovat vain epäesteettisiä.

Paljon rakennetaan myös "uutta laadukasta jalankulku- ja pyörätietä". Pyöräteline = "pyörien liityntäpysäköintipaikka".
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös