Nyt rekrytoitavat kuljettajat liittyvät nimenomaan PR550:n käynnistymiseen ja siihen liittyy mahdollinen siirtyminen toiselle työnantajalle mukana. Siihen en osaa sanoa, ajavatko he jossain vaiheessa kantakaupungin ratikkaa tai toisinpäin, koulutetaanko kantakaupungin kuskeja PR550:lle.
Kiitos tiedosta. Tämä on muuttunut siitä mitä aiemmin on kerrottu, eli että "kaikki" ajaa sikinsokin molempia. Hyvä näin – pula kuljettajista on sitä luokkaa, että on syytä miettiä kaikki mahdolliset keinot houkutella kursseille riittävän korkealuokkaisia kuljettajakokelaita, ja ehkä tosiaan työn rajaaminen pelkästään jokerille voi olla vetovoimatekijä. Nythän ongelmana on se(kin), että vaikka kurssit saadaankin vielä täyteen, niin hakijamäärät ovat kaukana siitä, mitä ne liikelaitoksen aikaan olivat, eli valinnanvaraa on vähemmän.
Uudet kuljettajat toivon mukaan ovat niin valistuneita, että uskaltavat vaatia työsopimuksiinsa sitten PR550-rajauksen, jos työnantaja ei sitä automaattisesti tarjoa. Muuten ollaan äkkiä tilanteessa, jossa PSKL alkaa vaatia jokerikuljettajaa keskikaupungille ja sitten tyytymätön kuljettaja vaihtaa työpaikkaa. Se ei olisi kummankaan etu.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Iltalehti kertoo, että YIT on vetäytynyt ns. jokerikorttelihankkeesta. Tarkoitus oli rakentaa Itäkeskuksen nykyisen bussiterminaalin paikalle kompleksi, jossa olisivat bussien ja ratikan päätepysäkit sekä niiden päällä asuntoja ja liiketilaa Nykytilanteessa hanke ei ole YIT:n mielestä kannattava.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c...d-b26527536d01
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Raide-Jokeri on saanut ajojohdotuksen helmikuun kuluessa Itäkeskuksenkin päähän. Aiemmin tässä kuussa näin kyseisten töiden olevan käynnissä Varikkotien ja Raaseporintien paikkeilla. Otaniemeen ilmajohtoja lienee asennettu loppusyksystä, näin valmista ilmajohdotusta Aalto-yliopiston kohdalla joulukuun alkupuolella.
Itäkeskuksen väliaikaiseksi tarkoitetusta päätepysäkistä on muutama otos kuvastossani alkaen tästä.
Tuosta pitäisi nyt pika-aikataululla tehdä analyysi, että saadaanko sille korttelille joku rakennuttaja tai voisiko esim. kaupunki tehdä siihen vuokrakasarmin ja jos kummastakaan ei näytä tulevan mitään, niin jatkaa kiskoja nyt "tilapäisesti" siihen metroasemalle. Eihän ratikka siihen mitään uutta kerrostaloa tarvitse, joten ei ole nyt mitään erityistä syytä jättää sitä tuolle tilapäiselle päättärille. Sen infran voi siihen toki jättää ja ottaa käyttöön sitten, jos joskus rakennustyömaa käynnistyy.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Raiteiden tuominen nykyiseen terminaaliin voi osoittautua monimutkaiseksi asettelun kanssa. Kaavanmukainen ratkaisu perustui siihen, että kaikki bussiliikenne lähti vinopysäkeiltä lippuhallin eteläpuolelta, tulolaiturit ovat Turunlinnantien varressa, niiden eteläpuolella jokerin raiteet olisivat nykyisten 54, 561 ja 562 pysäkkien kohdalla sekä kääntöraide nykyisten seisontapaikkojen kohdalla. Niiden eteläpuoliset laiturit söisi lippuhallin laajennus.
Periaatteessa poistuva 550 vapauttaisi yhden nykyisistä laitureista ja eteläpuolella on tyhjä paikka toiselle laiturille, mutta nykyisten tulolaitureiden ja 94, 95 sekä sipoon linjojen liikenne risteäsisi kääntöraiteen kanssa. Hallin eteläpuolelta pitäisi siis löytää paikka neljän laiturin liikenteelle ja tulolaiturit järjestää jonnekin muualle. Tämän toteuttaminen ilman totaalista mylläystä väliaikaista ratkaisua varten tuskin onnistuu, eli joudutaan odottamaan jotain uutta lopullisempaa.
Noh, kaavanmukainen ratkaisu ei olisi kuitenkaan taipunut ilman terminaaliliikenteen kanssa risteämistä jos rataa olisi jatkettu Itäväylänbulevardille. Ehkä nyt voidaan saada sitten raitioraiteet Puotilan asemalle asti, kun sen alueen suunnittelu on käynnissä.
Sinne nykyisen bussiterminaalin pohjoispuolelle on piirretty niitä kääntöraiteita useamman iteraation verran jo 90-luvulta lähtien. En olisi ollenkaan huolissani bussilaitureista, ne dösäthän voi ajaa vaikka Puhoksen parkkipaikalle. Pitää vaan sopeuttaa bussipuolen homma siihen, että ratikka tulee. Eikä se ratikkakaan mitään megaterminaalia tarvitse, käytännössä sille riittää minimissään yksi pitkä sivulaituri ja toinen raide pidempi kuin toinen.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Helsinkiläinen megarakentamishanke tyssää, kun urakoitsija vetäytyy. Ollaan takaisin lähtötelineissä paitsi ettei olla edes lähtötelineissä, vaan housut kintuissa jossain perämetsän huussissa. Quelle suprise! ja mitäs nyt tehdään?
Jos kaupungin soisi jotain sekä Itäkeskuksen, Pasilan että Kalasataman epäonnistumisista oppivan, niin että 1000m2 tontti ja 5000 kemmiä on sopiva projekti yhdelle taholle. Ja että viereisten tonttien rakentamisessa ei saa olla riippuvuussuhteita. Rakennuttajalle tai urakoitsijalle ei pidä antaa yhtään vipuvartta mihinkään ja se tarkoittaa nolla vipuvartta. Koska jos annetaan, sitä käytetään ja se on aina kuntalaisten vahingoksi.
Nämä ovat osaamattomien, laiskojen ja sinisilmäisten virkamiesten ihan itse rakentamia ansoja. Alueet on pystyttävä kaavoittamaan, tontit luovuttamaan niin, että riskejä toteutumiselle tai hankkeiden viivästymiselle ei ole. Se voi tarkoittaa että tonteista saa vähän pienemmän hinnan ja että kaikkea höpöhöpö-yhteisöllisyys-viherkattoa ei saada ujutettua toteutettavaksi, mutta se myös tarkoittaa, että paraatipaikoille ei jää vuosikausiksi jotain joutomaahetteikköjä ja asfalttikenttiä loskassa satoja metrejä tarpovaa joukkoliikennevaihtajaa ihmetyttämään.
Saattaa kuitenkin olla kevyesti haastavaa löytää urakoitsijaa, joka suostuu laittamaan nimet alle soppariin, jossa kaikki oikeudet ovat kaupungilla ja kaikki velvollisuudet urakoitsijalla. Tästä on kaupungilla viime aikojen kokemusta työterveyshuollon tontilla.
Noin geneerisesti: Sopimus syntyy vain, kun kumpikin osapuoli näkee hinnat ja ehdot sellaisiksi, että niihin kannattaa suostua.