Raide-Jokeri

Jokerin porukalla on vielä paljon opeteltavaa raideliikenteestä. Nyt kävi niin, että Mäksy jäi pysäkille odottamaan vaunua, joka ei koskaan tullut.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5748643

Tarkoitus oli siis ajeluttaa Espoon kaupunginjohtajaa Perkkaalta Leppävaaraan, mutta huurteenpoisto jäi puolitiehen.

Helsingissä ajettiin vielä 90-luvulla erillisiä huurteenpoistoajoja aamuisin ja nimenomaan neliakselisilla vaunuilla, koska ne olivat huomattavasti vähemmän herkkiä huurteen aiheuttamille virtakatkoksille kuin nivelvaunut. En tiedä, miten tämä nykyään hoidetaan kantakaupungin verkossa, mutta muistelen, että työvaunuissa on erillinen huurteenpoistovirroitin, eli kaiketi sitten sillä. Jokerin työvaunutarpeeseen havahduttiin niin myöhään, että vaunua ei vielä ole, onkohan sitä vielä tilattukaan.
 
Jokerin porukalla on vielä paljon opeteltavaa raideliikenteestä. Nyt kävi niin, että Mäksy jäi pysäkille odottamaan vaunua, joka ei koskaan tullut.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5748643

Tarkoitus oli siis ajeluttaa Espoon kaupunginjohtajaa Perkkaalta Leppävaaraan, mutta huurteenpoisto jäi puolitiehen.

Helsingissä ajettiin vielä 90-luvulla erillisiä huurteenpoistoajoja aamuisin ja nimenomaan neliakselisilla vaunuilla, koska ne olivat huomattavasti vähemmän herkkiä huurteen aiheuttamille virtakatkoksille kuin nivelvaunut. En tiedä, miten tämä nykyään hoidetaan kantakaupungin verkossa, mutta muistelen, että työvaunuissa on erillinen huurteenpoistovirroitin, eli kaiketi sitten sillä. Jokerin työvaunutarpeeseen havahduttiin niin myöhään, että vaunua ei vielä ole, onkohan sitä vielä tilattukaan.

Oli harmillinen yhteensattuma, että linjaa ei saatu ajokelpoiseksi ennen koeajoa.

Huurteenpoistoa tarvitaan kovin harvoin siellä, missä liikennettä ajetaan säännöllisesti. Muutaman tunnin liikennetauon aikana ei ehdi juurikaan sellaista huurretta muodostua, joka estäisi liikennöinnin. Kantakaupungissa huurteenpoistoa ajetaan tarvittaessa monitoimivaunuilla, joilla voidaan ajolankaan levittää myös huurteen muodostumista estävää liuosta.

Paitsi että PR550:n liikenne on lähes ympärivuorikautista, niin Raide-Jokerille on tarkoitus tuoda myös ensi talveksi monitoimivaunu.
 
Paitsi että PR550:n liikenne on lähes ympärivuorikautista, niin Raide-Jokerille on tarkoitus tuoda myös ensi talveksi monitoimivaunu.

Vaikka liikennöintiajat ovat laajemmat, niin kai yksittäisellä osalla rataa oleva tauko vastaa bussilinjan nykyistä taukoa, pitkän kierrosajan ja varikon sijainnin takia? Eli siis siitä kun viimeinen vaunu palaa varikolle siihen kun ensimmäinen lähtee on lyhyt aika verrattuna siihen, milloin viimeinen vaunu kääntyy lännestä varikolle, siihen kun ensimmäinen vaunu ohittaa varkon lännestä.
 
Kuljetus K. Rissasen pitkä lavettiajoneuvoyhdistelmä seisoi Raide-Jokerin varikolla iltapäivällä, havainto 21.3.2023 klo 13.30 paikkeilla. Kuormaa ei havaintohetkellä ollut.
 
Viikkiin on viime viikolla(?) ilmestynyt uusia näyttötauluja. Ratikkapysäkillä on ruudut kumpaankin suuntaan, vaikka vain länteen menevän pysäkin ruutu oli kuvaushetkellä päällä. Lisäksi lännen suunnan bussipysäkillä oli pienempi näyttö, josta näkyi seuraavat lähdöt. Näytön malli vaikuttaisi olevan täysin uusi.

IMG_20230321_203348.jpgIMG_20230321_203722.jpg

IMG_20230321_203405.jpg
 
Kuljetus K. Rissasen pitkä lavettiajoneuvoyhdistelmä seisoi Raide-Jokerin varikolla iltapäivällä, havainto 21.3.2023 klo 13.30 paikkeilla. Kuormaa ei havaintohetkellä ollut.

Onkohan sama joka oli jo koko viime viikon? 607 saapui sillä 11.3. edeltävänä yönä. Käsittääkseni Roihupellossa oleva kanta-artic 407 (olikohan oikea numero?) on lähdössä sillä takaisin kantakaupunkiin
 
Saattaa kuitenkin olla kevyesti haastavaa löytää urakoitsijaa, joka suostuu laittamaan nimet alle soppariin, jossa kaikki oikeudet ovat kaupungilla ja kaikki velvollisuudet urakoitsijalla. Tästä on kaupungilla viime aikojen kokemusta työterveyshuollon tontilla.

Noin geneerisesti: Sopimus syntyy vain, kun kumpikin osapuoli näkee hinnat ja ehdot sellaisiksi, että niihin kannattaa suostua.

Et kyllä taida pahemmin tietää rakentamista? Nimet paperiin vasta kun tontti on kaavoitettu ja luovutuskelpoinen. Nämä kumppanuuskaavoitushankkeet ovat silkkaa isojen rakennusliikkeiden paapomista.
 
Vaikka minä tykkäänkin tiiviistä kaupungista ja asuisin mieluusti nykyistä tiiviimmässä Helsingissä, niin näyttää ikävä kyllä siltä, että markkinat eivät näe läheskään kaikkia niitä kaupungin tiivistämishankkeita kannattavina, mitä kaupunki olisi valmis kaavoittamaan. Itäkeskuksen Jokerikorttelin lisäksi Pasilan tornitalot ovat toinen tuore esimerkki.
 
Vaikka minä tykkäänkin tiiviistä kaupungista ja asuisin mieluusti nykyistä tiiviimmässä Helsingissä, niin näyttää ikävä kyllä siltä, että markkinat eivät näe läheskään kaikkia niitä kaupungin tiivistämishankkeita kannattavina, mitä kaupunki olisi valmis kaavoittamaan. Itäkeskuksen Jokerikorttelin lisäksi Pasilan tornitalot ovat toinen tuore esimerkki.

Kalasataman tornit ovat myös nousseet aika verkkaisesti, mutta noin tleensä ottaen käsittämättömän väärä johtopäätös. Se että muutama megaluokan hanke on kaatunut, tarkoittaa lähinnä, että megaluokan rakennushankkeissa on megaluokan riskit, joille on vaikea löytää kantajia. Varsinkaan epävarmassa suhdanteessa. Miksi kaupunki suosii jopa yli 100k kemmin kohteita, liittynee luultavasti suunnitteluresursseihin ja vajavaiseen markkinaymmärrykseen. Mutta nyt on kantapään kautta (taas) opittu, että tuon tyyppisissä hankkeissa on riskejä myös kaupungille.

Tiiviimmälle yk-rakenteelle on kysyntää, kuten Kalasataman, Pasilan ja Jätkäsaaren _normaalikokoisten_ kohteiden ripeä rakentuminen osoittaa. Siksi että 3000 kemmiä pystyttää kuka vaan (siis oikeasti jopa nakkikioskiyrittäjä) ja aina joku luulee tekevänsä sen kannattavasti. 100k+ kemmiä pystyttää tässä maassa kolme tai neljä firmaa ja vain, jos löytyy yhteistyökumppanit, ei ole toista samanmoista käynnissä ja laskevat sen kannattavaksi.
 
Ei se ole kallista rakentaa ihan tavallista, autotonta umpikorttelikaupunkia. Jostain syystä Helsinki ei vaan suostu. Vain mahdottoman kallis on kyllin hyvää. Paitsi jos rakennetaan syrjään automatkan päähän, sitten halpa on ok.
 
Vaikka minä tykkäänkin tiiviistä kaupungista ja asuisin mieluusti nykyistä tiiviimmässä Helsingissä, niin näyttää ikävä kyllä siltä, että markkinat eivät näe läheskään kaikkia niitä kaupungin tiivistämishankkeita kannattavina, mitä kaupunki olisi valmis kaavoittamaan. Itäkeskuksen Jokerikorttelin lisäksi Pasilan tornitalot ovat toinen tuore esimerkki.

Noiden tornitalojen suhteen esiintyi sellaista muoti-ilmiötä, että niitä haluttiin sinne ja tänne. Aiemmin kaupunkisuunnittelussa linjattiin, että Helsingin siluetti pidetään 6-8 kerroksisten talojen korkeudella. Kalasatama osoittaa että tornitalojen rakentamisessa on myös ongelmia. Kyllä se osaltaan saa ostajatkin varovaiseksi, jos uutta taloa pitää korjata useammasta kohdasta.

Toinen kysymys kaupunkisuunnittelun on sitten se että ensin hoettiin mantraa "tiivis kaupunkirakenne". Viimeaikojen mantra sitten on sitten korkea ja tiivis. Asukkaat ovat heränneet ja kysyvät että onko tämä Helsingissä välttämätöntä.
 
Takaisin
Ylös