Olen ollut pitkällä ulkomaanmatkalla, jonka aikana kyllä tilaisuuden tullen luin jlf:ää ja selasin pikaisesti läpi nettiversion suunnitelmaraportistakin. Mutta aika ei antanut myöten keskusteluun osallistumiseen. Vaan eipä ollut tarviskaan, eiköhän täällä ole kaikki jo sanottu ja moneen kertaan.
Itse raportti vaikuttaa minun mielestäni asiantuntevalta ja olen hämmästynyt siitä, että HKL:n johtokunnan esityslista hyökkää omaa suunnitelmaansa vastaan aika alkeellisella tavalla ja väittää itse tehtyä työtä pätemättömäksi. Kyllä omien suunnitelmien (ja omien alaistensa) takana on voitava hyvän johtajan seistä.
Itse toivon, että apulaiskaupunginjohtajat Penttilä ja Sauri, jotka ilmeisesti yhdessä sopivat, miten asia kupunginhallitukseen viedään, näkisivät laajemman kokonaisuuden kuin Yhtali-laskelmaa tuijottava HKL-Suy. Espoon ja Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnat ovat käytännössä siunanneet hankesuunnitelman laatimisen jo (Espoo tosin hiukan eri sanoin; osaakos joku tulkita?), ja vastaan haraa johdinautoineen vain HKL, jota ei kuitenkaan enää puolen vuoden päästä ole.
Tulevan HSL:n kannalta lienee samantekevää, hoidetaanko jokeria busseilla vai ratikoilla, se kun laskuttaa kulunsa sitten kunnilta joka tapauksessa. Varmaan HSL ajaa jokeria vaikka vesibusseilla, jos kunnat haluavat siitä maksaa.
Laaksosen Mikon kanssa olen samaa mieltä siitä, että autoliikenteen väyläinvestointeja perustelemaan laadittu Yhtali-laskusysteemi on sopimaton joukkoliikennehankkeisiin (tottakai se on, kun se kerran on toisenlaiseen käyttöön suunniteltu) ja sen tilalle tulisi kehittää muu kansallinen kannattavuusmittari. Mutta onko aina tehtävä omaa? Millä keinoin joukkoliikennehankkeiden kannattavuutta arvioidaan esim. Saksassa, ja mikseivät ne keinot sopisi myös meille?
