Raide-Jokeri

Kahdeksan minuuttia ei liene kenellekään elämän ja kuoleman kysymys, eihän? Mahtaa nimittäin olla mukavaa ajella edestakaisin, tai odotella seuraavia vuoroja, kun pikavuoro hujahtaa nenän edestä pysähtymättä. Täytyy myös muistaa, että keskimäärin matkustaja kulkee 550:lla 7km, joten tuolloin pikavuoroista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pikavuorot sopisivat paremmin Itäkeskuksen ja Porvoon väliseen pikaratikkaliikenteeseen. ;)
 
Sama ongelma on vastassa aina kaksoisnivelten kustannuksia arvioitaessa. Niistä ei ole käytettävissä kovin hyviä lukuja edes ulkomailta, koska kyseistä kalustoa on aika vähän käytössä.
Minulle tulee mieleen Hampurin Metrobus -linja 5 sekä Göteborgin Stomlinjen 16, joilla käytetään kaksinivelisiä busseja. Onko noita kaksinivelbusseja muualla(kin)?
 
Kahdeksan minuuttia ei liene kenellekään elämän ja kuoleman kysymys, eihän? Mahtaa nimittäin olla mukavaa ajella edestakaisin, tai odotella seuraavia vuoroja, kun pikavuoro hujahtaa nenän edestä pysähtymättä. Täytyy myös muistaa, että keskimäärin matkustaja kulkee 550:lla 7km, joten tuolloin pikavuoroista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pikavuorot sopisivat paremmin Itäkeskuksen ja Porvoon väliseen pikaratikkaliikenteeseen. ;)
Joo, kuten totesin niin ei tässä välttämättä mitään järkeä ole, eli olen pitkälti samaa mieltä. Pointti oli että voi sitä ratikan kapasiteettia käyttää teoriassa noinkin, kun se Itäkeskus - Tapiola välin pituus tuntuu olevan monelle niin hirveä ongelma, että se pitäisi ratkoa joko massiivisilla tunneliratkaisuilla tai pysäkkejä karsimalla. Erikoista tässä on myös se että Itäkeskus - Tapiola välille puuhataan paraikaa miljardilla oranssi raskasraidetta, eikö se riitä tuohon tarpeeseen?
 
Erikoista tässä on myös se että Itäkeskus - Tapiola välille puuhataan paraikaa miljardilla oranssi raskasraidetta, eikö se riitä tuohon tarpeeseen?

Riittää tietysti eikä matka-aika päästä päähän siksi ole kovin relevantti. Toisaalta keskinopeuden nostaminen nopeuttaa tietysti muitakin osavälejä.

Noin 25 km/h pitäisi silti olla Jokerille ihan riittävä linjanopeus. Mainittavasti sitä korkeampaan pyrkiminen tuskin maksaa vaivaa ja vaatisi käytännössä pysäkkiväliin puuttumista. Nopeuden ja pysäkkivälin suhteenhan parametrit vastaavat pitkälti Tvärbanaa, kuten jo mainitsin.
 
Minulle tulee mieleen Hampurin Metrobus -linja 5 sekä Göteborgin Stomlinjen 16, joilla käytetään kaksinivelisiä busseja. Onko noita kaksinivelbusseja muualla(kin)?

Matkustaessani Madridista Barcelonaan näin junasta noin puoli tuntia ennen perille saapumistani kaksinivelbussin, joka keräsi matkustajia pienen kylän kohdalla juuri sillä hetkellä. Vauhtia junalla oli 300 km/h, joten mihinkään muuhun en ehtinyt huomiota kiinnittää.
 
Ihan noin suhteellisuudentajun vuoksi, täyseristetyn maanalaisen metron keskinopeus 800 metrin pysäkinvälillä, 30s pysäkkiajalla ja 1m/s2 kiihtyvyydellä/hidastuvuudella olisi n. 32,5km/h, eli noin 8km/h enemmän kuin Raidejokerilla (24,5km/h). 25km matkaan menisi aikaan reilu 45 minuuttia. Hintaa pelkille asemille tulisi tuollaiset miljardi euroa. Vertailuna käytetty bussin keskinopeus on muuten 30km/h eli metron luokkaa, uskoo ken tahtoo että tuossa pysytään ruuhka-aikaan. Pointtina että Raide-Jokerin nopeus on tuolla pysäkkivälillä ja täsmällisenä ihan hyvä ja se ei siitä tunneleilla juuri nouse.

Vertailun vuoksi nykyisen metron Ruoholahti-Vuosaaren linjan keskinopeus on 38 km/h ja keskimääräinen pysäkkiväli 1,2 km.

Martinlaakson junien keskinopeus on Huopalahti-Vantaankoksi välillä 41 km/h ja pysäkkiväli 1,3 km.

Riittää tietysti eikä matka-aika päästä päähän siksi ole kovin relevantti. Toisaalta keskinopeuden nostaminen nopeuttaa tietysti muitakin osavälejä.

Noin 25 km/h pitäisi silti olla Jokerille ihan riittävä linjanopeus.
Mielestäni pitäisi pyrkiä vähän nopeampaan. 30 km/h alkaisi olla jo kilpailukykyinen omaan autoon verrattuna. Raide-jokerilla todennäköisesti matkustettaisiin tulevaisuudessa myös pidempiä välimatkoja kuin bussi-jokerilla nykyisin. Helsingissä kehäykkösen sisäpuolen asukasluku ei tule mainittavasti nousemaan, vaan sen matkustajamäärien ennustetun kasvun on pakko tulla kehän ulkopuolelta. Eli ensin tullaan jollain muulla vehkeellä jokerin varteen, useimmiten junilla tai metrolla, ja siten jatketaan jokerilla määränpäähän. Jos he kokevat jokerin liian matelevaksi niin he eivät tule siirtymään jokerin käyttöön vaan jatkavat autolla kulkemista, tai pahimmassa tapauksessa vaihtavat aika nopeaksi kokemastaan bussi-jokerista takaisin omaan autoon.

Ymmärrän että tässä on aika paljon samaa "hätähousujen" problematiikkaa kuin länsimetrossa, eli ne jotka kokevat sen + liityntäbussin hitaammaksi kuin nykyiset länsiväyläbussit "uhkaavat" ryhtyä kulkemaan omalla autolla. Mutta länsimetroa auttaa se seikka että pysäköinti Helsingin keskustassa on niin ongelmallista, kun taas Jokeria ei auta sekään seikka. Länsimetro avaa myös uusia matkustusmahdollisuuksia nykyisiin busseihin verrattuna.

Mainittavasti sitä korkeampaan pyrkiminen tuskin maksaa vaivaa ja vaatisi käytännössä pysäkkiväliin puuttumista. Nopeuden ja pysäkkivälin suhteenhan parametrit vastaavat pitkälti Tvärbanaa, kuten jo mainitsin

Vihdintien poikki meneminen Haagassa pitäisi tehdä eri tasossa ainakin, tulevaisuutta ajatellen, ja miettiä onko Espoossa järkevää sittenkään ajaa Laajalahden ja Pohjois-Tapiolan läpi. Laajalahteen olisi lisäksi pakko rakentaa aika pitkä tunneli joka tapauksessa, jota ei tarvitsisi rakentaa ollenkaan jos ajettaisiin kehäykköstä pitkin. Voisiko ajatella niinkin, että jos koko Laajalahden kierros tunneleineen jätettäisiin pois, niin saataisiin lähes samalla hinnalla pintarata kehäykköstä pitkin joka haarautuisi sopivassa kohdassa kahteen haaraan, toinen Otaniemeen ja toinen Tapiolaan?

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Helsingissä kehäykkösen sisäpuolen asukasluku ei tule mainittavasti nousemaan, vaan sen matkustajamäärien ennustetun kasvun on pakko tulla kehän ulkopuolelta. Eli ensin tullaan jollain muulla vehkeellä jokerin varteen, useimmiten junilla tai metrolla, ja siten jatketaan jokerilla määränpäähän.

Kehä I:n sisäpuolellehan tulee parinkymmenen vuoden sisällä kymmeniätuhansia uusia asukkaita (Jätkä, Herne, Kruunu, Sompa) mutta toisaalta vanhoissa lähiöissä väki vähenee. Mahtaakohan nämä kumota toisensa? Voi hyvin olla.

Joka tapauksessa uskon, että Kehä I:n sisäpuolelta tulee kyllä jokerille nykyistä enemmän matkustajia siinä vaiheessa jos/kun raidejokerille pääsee ratikalla (1:n ja 10:n jatkeet, ehkä myös Huopalahdentien ratikka). Silloin nimittäin esim. Meilahti-Oulunkylä -tyyppisillä matkoilla rv+rv houkuttelee varmasti enemmän kuin nykyinen bussi+bussi.
 
Ymmärrän että tässä on aika paljon samaa "hätähousujen" problematiikkaa kuin länsimetrossa, eli ne jotka kokevat sen + liityntäbussin hitaammaksi kuin nykyiset länsiväyläbussit "uhkaavat" ryhtyä kulkemaan omalla autolla. Mutta länsimetroa auttaa se seikka että pysäköinti Helsingin keskustassa on niin ongelmallista, kun taas Jokeria ei auta sekään seikka.
Ei seudun liikenneratkaisuja voi ajatella niin, että pidetään yllä valinnanvapautta autoilulle ja joukkoliikenteelle. Sen valinnan tekeminen kuuluu kaavoituksesta ja liikenteestä päättäville viranomaisille, ja sitten on vain osattava tehdä se joukkoliikenne kunnolla.

Eli eivät Jokerin suunnalla liikkujat valitse autoa tai joukkoliikennettä, vaan liikenteen kasvu ei voi mennä muualle kuin joukkoliikenteeseen. Kehä 1:tä ei voi leventää ja tuskin siitä kovin pian kaksikerroksistakaan tehdään.

Ongelma ei ole Jokerin nopeus – ellei siitä tarkoituksella tai tyhmyyttä tehdä ongelmaa – vaan joukkoliikenneyhteyksien kattavuus. Autoliityntä kotipäässä on vielä mahdollista, mutta ei enää matkan toisessa päässä. Tämän kannalta Temen ajatukset pari viestiä sitten olivat juuri oikean suuntaista verkon toimivuuden kehittämistä.

Antero
 
Kehä I:n sisäpuolellehan tulee parinkymmenen vuoden sisällä kymmeniätuhansia uusia asukkaita (Jätkä, Herne, Kruunu, Sompa) mutta toisaalta vanhoissa lähiöissä väki vähenee. Mahtaakohan nämä kumota toisensa? Voi hyvin olla.
Jos ajatteleen niitä niin aika kaukana Jokerista nekin ovat. Mutta ei sovi unohtaa kokonaan. Kyllä varmaan moni Espoossa työssä käyvä Jätkäsaarelainen tulee pääsemää metrolla ensin Tapiolaan ja jokerilla eteenpäin itse kohteeseen, esim leppävaaraan, edellyttäen että se jokeri sitten on todella nopea.

Mutta mitä tuolla edellisellä kommentillani tarkoitin, oli että jokerin tuleva matkustajamäärien kasvu tulee nimenomaan sellaisista paikoista joista tullaan ensin jollain muulla suht nopealla raidekulkuvälineellä jokerin varteen, ja jatketaan sillä. Itse jokerin varrelle tai sen lähelle ei paljon uutta enää rakenneta.

Joka tapauksessa uskon, että Kehä I:n sisäpuolelta tulee kyllä jokerille nykyistä enemmän matkustajia siinä vaiheessa jos/kun raidejokerille pääsee ratikalla (1:n ja 10:n jatkeet, ehkä myös Huopalahdentien ratikka). Silloin nimittäin esim. Meilahti-Oulunkylä -tyyppisillä matkoilla rv+rv houkuttelee varmasti enemmän kuin nykyinen bussi+bussi.

Se edellyttää todellakin niitä uusia raiteita, ja jos saadaan aikaan yhenäisiä ratikkalinjoja esim keskustasta Leppävaaraan tai keskustasta Viikkiin jokeria ja nykyisiä yhdistämällä, niin mikä sen parempaa, mutta tämä kuulunuee vaihe II:een?

t. Rainer
 
Ei seudun liikenneratkaisuja voi ajatella niin, että pidetään yllä valinnanvapautta autoilulle ja joukkoliikenteelle. Sen valinnan tekeminen kuuluu kaavoituksesta ja liikenteestä päättäville viranomaisille, ja sitten on vain osattava tehdä se joukkoliikenne kunnolla.
En ole nähnyt vielä vakavia merkkejä siitä että nykyisestä käytännöstä, että ylläpidetään valinnanvapautta, oltisiin luopumasta. Ainoa vähän sen suuntainen on tuo ruuhkamaksuista käytävä keskustelu.

Eli eivät Jokerin suunnalla liikkujat valitse autoa tai joukkoliikennettä, vaan liikenteen kasvu ei voi mennä muualle kuin joukkoliikenteeseen. Kehä 1:tä ei voi leventää ja tuskin siitä kovin pian kaksikerroksistakaan tehdään.
Kyllähän kehää voi leventää vielä. Ei sen maastokäytävä ole läheskään loppuun käytetty. Ja sehän on lisäksi valtion tie, ja valtio päättää sen leventämisestä jos katsoo sen tarpeelliseksi.

Ongelma ei ole Jokerin nopeus – ellei siitä tarkoituksella tai tyhmyyttä tehdä ongelmaa – vaan joukkoliikenneyhteyksien kattavuus. Autoliityntä kotipäässä on vielä mahdollista, mutta ei enää matkan toisessa päässä. Tämän kannalta Temen ajatukset pari viestiä sitten olivat juuri oikean suuntaista verkon toimivuuden kehittämistä.
Liian hidas nopeus on joukkoliikenteellä ongelma jos kuljettava matka on pitkä, ja Helsingin seudulla pitkät työmatkat ovat totisinta totta väljän kaavoituksen vuoksi.

Matkan toisessa pässä voi asialle tehdä esim sellaine parannus, että työpaikkoja ei enää saisi rakentaa paikkoihin jonne joukkoliikenneyhteydet ovat surkeat. Lainsäädäntöä pitäis muuttaa niin että se koskisi kaikkia isompia työpaikkoja, myös teollisuutta ja kaupan suuryksiköitä jne. Onhgelma on siinä että silloin pitäisi olla eri lait voimassa Kehäkolmosen sisälä kuin ulkopuolelle.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
En ole nähnyt vielä vakavia merkkejä siitä että nykyisestä käytännöstä, että ylläpidetään valinnanvapautta, oltisiin luopumasta. Ainoa vähän sen suuntainen on tuo ruuhkamaksuista käytävä keskustelu.

En ole nähnyt tätä valinnanvapautta, koska ainoat vapaudet tuntuu olevan autoille, joukkoliikenne on huono vaihtoehto. Ruuhkamaksukin on vain maksu, joka helpottaa maksukykyisten autoilijoiden valintaa entisestään, vaikka sen tulisi kirpaista tasan yhtä paljon kuin kuukauden seutulippu opiskelevalle yh-vanhemmalle. Valinnanvapaudesta voidaan puhua vasta kun autoilun kannattavuus laskee joukkoliikenteen tasolle, n. 30 vuoden päästä.
 
Rainer, kuten lainaamistasi keskinopeuksista näkee, määräävä tekijä nopeudelle on pysäkinväli. Henk. koht. kannatan nopea/tiheä pareja joka samalla radalla tai erillisillä raiteilla. Ne antavat matkustajille valinnan vapautta, voi joka ajoittaa menonsa aikataulun mukaan ja valita nopean yhteyden, tai tiheästi pysähtyvän jos haluaa vain mennä pysäkille ja välttää kävelyä/vaihtoja. Tämä on kovin yksilö- ja tapauskohtaista, ja vaikeaa mallintaa. Mutta minusta tämä ei ole raidejokerin kanssa prioriteetti, nopea poikittaisliikenteen ratkaisu olisi esim. Käpylä - Ilmala U-raide josta olemme puhuneetkin, mutta tämä on ihan eri asia kuin jokeri.

Se mistä olen jyrkästi eri mieltä on että Raidejokerin vaikutusalueella ei ole kasvupotentiaalia työpaikoilla ja asukasmäärillä. Keskeiset kasvavat työpaikkalueet, Otaniemen alue, Perkkaa, Leppävaara, Pitäjänmäki, Lassila, Viikki, Itäkeskus, ovat joko reitin varrella tai lähellä. Koko jokerikehä laajasti ymmärrettynä on täynnä haulikolla kaavoitettuja lähiöitä joissa on hyvin suurta tehostamispotentiaalia: Huopalahti, Maunula, Oulunkylä, Myllypuro... Lisäksi Vermon alue on lähes rakentamaton, ja potentiaalia tilan napsimiseen on motareilta on Tampereen ja Lahden moottoriteiden välillä, Kehä ykkösellä, jne. Tuo on se keskeinen kaavoitusalue seudulla, jos sen kaupungistamisessa onnistutaan niin seudusta tulee paljon vähemmän hajanainen. Tämä on loppujen lopuksi se olennainen asia Raidejokerissa.
 
Rainer, kuten lainaamistasi keskinopeuksista näkee, määräävä tekijä nopeudelle on pysäkinväli.

Jos pysäkkiväleistä puhutaan, niin jokerilla se on hyvin epätasainen. Pisin pysäkkiväli on n 2,5 km (Pajamäki-Perkkaa) ja on joitakin muitakin n 2 km välejä, mutta sitten on paljon lyhyitä 300-500 m loikkia. Nämä taitavat olla siksi että nykyisessä bussi-jokerissa pysäkit ovat noin, mutta kuuluuko tällaisia olla pikaraitiotiellä noin paljon?

Metrossakaan eivät pysäkit tule aina niin tasaisesti, esim Kamppi-Rtori-Kaisaniemi taitaa olla 500 m luokkaa asemien välillä kanssa, ja parissa muussakin paikassa alle 1 km, mutta silti metro pystyy niin paljon suurempaan keskinopeuteen.

Henk. koht. kannatan nopea/tiheä pareja joka samalla radalla tai erillisillä raiteilla. Ne antavat matkustajille valinnan vapautta, voi joka ajoittaa menonsa aikataulun mukaan ja valita nopean yhteyden, tai tiheästi pysähtyvän jos haluaa vain mennä pysäkille ja välttää kävelyä/vaihtoja. Tämä on kovin yksilö- ja tapauskohtaista, ja vaikeaa mallintaa.
Ymmärrän kyllä mistä on kyse, mutta tuplaraiteet myös maksavat. Niitä ei voi sijoittaa kaikkialle, eli jos samalla tila ei anna myötä niille niin joudutan tekemään kalliita ratkaisuja. Ennemmin suosisin lyhyitä tunneleita, siltoja tms eritasoratkaisuja nopeuden nostamiseksi kriittisissä paikoissa, ja että pysäkkien paikat katsotttaisiin uudelleen, ei niin että on oltava samat kuin bussilla nyt vaan minne syntyy luontaisia solmukohtia jonne mtkustajat pääsevät muilla kulkuneuvoila tai kävellen helposti.

Mutta minusta tämä ei ole raidejokerin kanssa prioriteetti, nopea poikittaisliikenteen ratkaisu olisi esim. Käpylä - Ilmala U-raide josta olemme puhuneetkin, mutta tämä on ihan eri asia kuin jokeri.
Se olisi yksi vaihtoehto sekin, mutta sitä tuskin tullaan rakentamaan.

Se mistä olen jyrkästi eri mieltä on että Raidejokerin vaikutusalueella ei ole kasvupotentiaalia työpaikoilla ja asukasmäärillä. Keskeiset kasvavat työpaikkalueet, Otaniemen alue, Perkkaa, Leppävaara, Pitäjänmäki, Lassila, Viikki, Itäkeskus, ovat joko reitin varrella tai lähellä. Koko jokerikehä laajasti ymmärrettynä on täynnä haulikolla kaavoitettuja lähiöitä joissa on hyvin suurta tehostamispotentiaalia: Huopalahti, Maunula, Oulunkylä, Myllypuro... Lisäksi Vermon alue on lähes rakentamaton, ja potentiaalia tilan napsimiseen on motareilta on Tampereen ja Lahden moottoriteiden välillä, Kehä ykkösellä, jne. Tuo on se keskeinen kaavoitusalue seudulla, jos sen kaupungistamisessa onnistutaan niin seudusta tulee paljon vähemmän hajanainen. Tämä on loppujen lopuksi se olennainen asia Raidejokerissa.

Vanhojen asumalähiöiden kohdalla kuten Tapiola, Haaga, Maunula, Ågeli, Pitsku, kaavat eivät mahdollista mittavaa lisärakentamista enää, ja jos kaavoja aletaisiin muuttaa, niin nykyiset asukkaat pistäisivät hanttiin. Vermo-Perkkaa -alueen näkisin ainoaksi merkittäväksi rakentamisreserviksi, ja mahdollisesti Viikkinkin, mutta en tunne niin hyvin seutua. Otaniemi kasvaa muutenkin, ja siksi ihmettelen miksi jokeri ei mene sinne ensi tilassa.

t. Rainer
 
Se, että asukkaat eivät tykkää on yksi asia, se, että kaavoituksen uudistaminen on ylipäätään mahdollista toinen. Kaikkea ei tarvitse tehdä valmiiksi heti, kunhan kaikki laitetaan liikkeelle ja hautumaan oikeaa hetkeä varten. Maan arvo tulee nousemaan joka tapauksessa liikennekapasiteetin kasvaessa, kalliimpi maa pistää pikkuhiljaa parkkipaikkojen ja kadunreunojen rakentamisen ajankohtaiseksi.
 
Se, että asukkaat eivät tykkää on yksi asia, se, että kaavoituksen uudistaminen on ylipäätään mahdollista toinen. Kaikkea ei tarvitse tehdä valmiiksi heti, kunhan kaikki laitetaan liikkeelle ja hautumaan oikeaa hetkeä varten. Maan arvo tulee nousemaan joka tapauksessa liikennekapasiteetin kasvaessa, kalliimpi maa pistää pikkuhiljaa parkkipaikkojen ja kadunreunojen rakentamisen ajankohtaiseksi.

Joo, mutta jonkinlainen marssijärjestys pitää olla joka tapauksessa. Ensin kaavat ja sitten rata ja rakennukset. On tullut nähtyä miten hitaasti rakentaminen edistyy esim rantaradan varrella vaikka se valmistui jo 103 vuotta sitten.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös