Raide-Jokeri

Eikös nykyinen sopimus pääty 2013?
Päättyy toki ja miten luulet jatkon käyvän? Minusta on suorastaan optimistista ajatella, että raide-Jokeri saataisiin toteutettua niinkin nopeasti, että sen liikenne alkaisi jo vuonna 2016-17.
 
Päättyy toki ja miten luulet jatkon käyvän? Minusta on suorastaan optimistista ajatella, että raide-Jokeri saataisiin toteutettua niinkin nopeasti, että sen liikenne alkaisi jo vuonna 2016-17.
Jaa. Miksi? On tuo nyt kuitenkin kuusi vuotta aikaa, lopullisen päätöksen tekoon menisi ehkä vuosi tai kaksi, rakentaminen?

Ei minulla toki ole mitään sitä vastaan että etsitään tapoja tehostaa bussiliikennettä sillä välillä. Tässä odotellessa voi tehdä jotain muuta, esimerkiksi ratikoita jotka keventäisivät Jokerin kuormaa kuten Munkkiniemi - Pasila - Viikki poikittaislinja.
 
Jaa. Miksi? On tuo nyt kuitenkin kuusi vuotta aikaa, lopullisen päätöksen tekoon menisi ehkä vuosi tai kaksi, rakentaminen?
Niin, toivossa on hyvä elää.

Tässä odotellessa voi tehdä jotain muuta, esimerkiksi ratikoita jotka keventäisivät Jokerin kuormaa kuten Munkkiniemi - Pasila - Viikki poikittaislinja.
Tätä minäkin olen ajatellut ajaessani linjaa h58: jos raitiolinja Munkkivuoresta keskustaan joskus toteutetaan (korvaten mahdollisesti bussilinjat h14 ja h18), voisi olla paikallaan, että toinen raitiolinja kulkisi sieltä poikittain juuri em. bussilinjan tapaan esimerkiksi Kalasatamaan saakka.
 
Tätä minäkin olen ajatellut ajaessani linjaa h58: jos raitiolinja Munkkivuoresta keskustaan joskus toteutetaan (korvaten mahdollisesti bussilinjat h14 ja h18), voisi olla paikallaan, että toinen raitiolinja kulkisi sieltä poikittain juuri em. bussilinjan tapaan esimerkiksi Kalasatamaan saakka.
Olisi aika luontevaa että 58 muuttuisi esimerkiksi 58B:ksi jahka Munkkivuoren kiskot saadaan, eli lyhennettäisiin Meilahteen. Jos olisi ne kiskot Kalasatamaan saakka niin olisin sitä mieltä että koko 58:n voisi lopettaa. Muut järjestelyt vaikka niin että 79 jatketaan 59:n reittiä Pitäjänmäkeen, 59 taas jatkaa Roihuvuoren läpi Itäkeskukseen.
 
Olisi aika luontevaa että 58 muuttuisi esimerkiksi 58B:ksi jahka Munkkivuoren kiskot saadaan, eli lyhennettäisiin Meilahteen.

Ei välttämättä. On tullut joinakin aamuina noustua 58:aan Meilahden pysäkiltä, ja vaikka siinä aika moni jää myös pois, on jatkavien osuus huomattavasti suurempi. Summittainen arvioni on, että aamuruuhkassa 58:lla 40 ihmistä jatkaa Meilahtea pidemmälle, n. 10 ihmistä jää Meilahdessa pois ja saman verran tulee sisälle.
 
Ei välttämättä. On tullut joinakin aamuina noustua 58:aan Meilahden pysäkiltä, ja vaikka siinä aika moni jää myös pois, on jatkavien osuus huomattavasti suurempi. Summittainen arvioni on, että aamuruuhkassa 58:lla 40 ihmistä jatkaa Meilahtea pidemmälle, n. 10 ihmistä jää Meilahdessa pois ja saman verran tulee sisälle.
Johtuisikohan siitä että Meikkuun menee erikseen 58B?

Matkustin Harjusta Munkkiniemen 58:lla aikoinaan suht säännöllisesti ruuhka-aikaan, minun kokemukseni oli että AKK:lla pääsi yleensä vielä istumaan, Pasilassa bussi täyttyi ja Meilahden jälkeen taas oli aika tyhjää. Minusta olisi hyvä saada edes nuo Kallio/Pasila - Meilahti välin matkustajat ratikkaan, esimerkiksi niin että ysi jatkaisi Meilahden kautta Munkkiniemeen. Tarvittavat kiskoinvestoinnit on Reijolankadun rata ja Länsi-Pasilan oikaisu.
 
Olisi aika luontevaa että 58 muuttuisi esimerkiksi 58B:ksi jahka Munkkivuoren kiskot saadaan, eli lyhennettäisiin Meilahteen. Jos olisi ne kiskot Kalasatamaan saakka niin olisin sitä mieltä että koko 58:n voisi lopettaa. Muut järjestelyt vaikka niin että 79 jatketaan 59:n reittiä Pitäjänmäkeen, 59 taas jatkaa Roihuvuoren läpi Itäkeskukseen.

Enpä tiedä... Kuten Elmokin totesi, on Meilahdesta eteenpäin runsaasti jatkajia aina Munkkivuoreen asti. Olisi huonoa palvelua sekä nyt perille vievän 58:n matkustajille että niille, jotka kulkee ratikalla tuota väliä. Yhteistä osuuttakaan reitillä ei olisi kuin Paciuksenkadulla. Vai mitenkäs se nyt meni? Meilahteen ei myöskään taida olla ihan helppoa saada toimivaa vaihtopysäkkiä. Sen verran ahdasta siellä on joka puolella.

Munkkivuori-Kalasatama toki olisi ihan paikallaan, ja metrolla syöttöliikenne :)D). En itse ainakaan ole koskaan tykännyt kulkea Itäväylää 58:lla. Mutta pakko se on myöntää ja todeta: vaihto metroon on ikävä haitta. Ei edes rullaportaita. Tuskin siitä koskaan saataisi niin mukavaa kuin vaihdoton yhteys vaikkapa Pasilasta Itäkeskukseen.
 
Johtuisikohan siitä että Meikkuun menee erikseen 58B?

En ymmärrä, mitä ajat takaa. Mikä viestissäni johtuu 58B:stä?

Pointtini oli, että 58:lla on ainakin aamulla itään runsaasti matkustajia, joille 58:n ei-B-vuorojen lakkauttaminen muuttaisi matkan vaihdolliseksi. Ja jos ne lähes täyttävät bussin 10 minuutin välein, on silloin mielestäni perusteltua säilyttää suora linja.

Ja yleensä 58 tuli sen n. 3-4 minuuttia myöhässä, jolloin 58B tuli melko pian sen jälkeen lähes tyhjälle pysäkille Meilahdessa. Suurin osa Meilahdesta kyytiin nousijoista käytti siis 58:a.
 
En ymmärrä, mitä ajat takaa. Mikä viestissäni johtuu 58B:stä?

Pointtini oli, että 58:lla on ainakin aamulla itään runsaasti matkustajia, joille 58:n ei-B-vuorojen lakkauttaminen muuttaisi matkan vaihdolliseksi. Ja jos ne lähes täyttävät bussin 10 minuutin välein, on silloin mielestäni perusteltua säilyttää suora linja.

Ja yleensä 58 tuli sen n. 3-4 minuuttia myöhässä, jolloin 58B tuli melko pian sen jälkeen lähes tyhjälle pysäkille Meilahdessa. Suurin osa Meilahdesta kyytiin nousijoista käytti siis 58:a.
Hain takaa sitä että periaatteessa saman linjan matkustajista Meikkuun jääviä valikoituisi 58B:n, mutta olet toki oikeassa että huonnonnus tuo olisi.

Nousumäärin perusteella näyttää siltä että 18 on tapahtunut siirtymää 58:lle, tosin kun tilastot on koko linjan nousuja niin tämä on ihan pelkkää spekulaatiota. Voi hyvinkin olla niin että 58 käytetään Munkkivuoresta keskustaankin suuntautuvilla matkoilla liityntälinjana muihin busseihin ja ratikoihin. Jos näin niin matkustajamäärät saattavat pienentyä paljonkin Munkkivuoren ratikan myötä, eli 58 ainakaan nykyisellä vuorovälillä ei ole oikein järkevä.

Onko siitä 58:n matkustajien matkoista mitään kunnon dataa? Toinen kiinnostava kysymys on esimerkiksi se että kuinka moni Itä-Helsingistä tuleva jatkaa Pasilaa pidemmälle.
 
Vs: Johdinautot

Itse epäilen raide-jokerin järkevyyttä. Linja ajaa kapasiteetin puolesta suuren osan päivästä turhankin usein. Linjan käyttö perustuu niin pitkälti vaihtoon eri bussi- ja raideliikennelinjoille, että itse pidän noin 10 minuutin vuoroväliä aika lailla miniminä tuolle linjalle. Raideratkaisu tuo kapasiteettia ruuhkaan mutta toisaalta vuoroväliä ei kannattane isolla kalustolla kuitenkaan kovin paljon harventaa palvelun takia. Samasta syystä suhtaudun epäillen nivelratkaisuihin linjalla. Kalusto olisi liian raskasta ison osan päivästä.

Pahimpien ruuhkapiikkien ulkopuolella Jokeri-linjalla on suurimpana ongelmana ketjuuntuminen ja sen aiheuttama epätasainen kuormitus ja epätasaiset vuorovälit. Asia on helppo ratkaista ilman raiteitakin. Kierrosaikaa pitää pidentää ja välipisteaikoja sekä löysätä että lisätä. Käytännössä siis aikatauluaika pitäisi olla jokaisella suositulla pysäkillä ja sen pitäisi olla sen verran löysä, että pysäkeillä joutuisi kohtuullisen usein hieman viivyttelemään. Tiheässä olevilla väliaikapisteillä homma ei ala tuntua jumittamiselta matkustajista.

Tärkeintä on huolehtia siitä, että linjan alkupään suosituille pysäkeille tullaan ajoissa. Jos ensimmäinen auto lähtee Itäkeskuksesta hiukan myöhässä eikä ehdi valoihin ja seuraava auto pääsee heti ajallaan liikkeelle ja pysähtymättä seuraavalle pysäkille, on ketjuuntminen jo alkanut.

Kalustoksi linjalle sopisi 2-2-2 -ovitettu täysmatala telikalusto, jossa on panostettu seisomatilaan istumapaikkojen kustannuksella. Ainakin ruuhka-aikaan avorahastus - tottakai.

Järkevintä olisi nyt ottaa opiksi virheistä ja ottaa Jokerilla aikalisä. Siis yksi kilpailukierros paremmin toteutettua dieselbussiliikennettä ja jos vielä näyttää siltä, ettei ala homma toimia, aloittaa raideliikenteen toteutus sillä ajatuksella, että seuraavaa bussiliikennekilpailutusta ei enää tule. Toisaalta, jos tehostettu ja parannettu bussimalli tuntuu toimivan ja näyttää siltä, että kumipyöräliikenne on linjalle sopiva ratkaisu, pitää aloittaa bussilinjan sähköistys.

Mielestäni raideliikenteen puolustajat ovat aivan oikeassa sanoessaan, ettei uudessa raitioliikenteessä ole Helsingin vanhan verkoston ongelmia vaan liikenne on erilaista ja sujuvuus on toisella tasolla. Samalla kuitenkin sitten huonosti toteutettua bussi-jokeria pidetään esimerkkinä siitä, ettei raskas bussiliikenne toimi eikä ole korvattavissa johdinautoin. Kaksinaamaista?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Itse epäilen raide-jokerin järkevyyttä. Linja ajaa kapasiteetin puolesta suuren osan päivästä turhankin usein. Linjan käyttö perustuu niin pitkälti vaihtoon eri bussi- ja raideliikennelinjoille, että itse pidän noin 10 minuutin vuoroväliä aika lailla miniminä tuolle linjalle.

Ongelma taitaa olla siinä, että käytännössä linja on suunniteltava ja mitoitettava juuri kuormitetuimman kellonajan mukaan. Eli vaikka viikonloppu- ja iltaliikenne toimiikin busseilla hyvin, niin se riittää, että ruuhka-aika ei toimi. "Suuren osan päivästä" ei siis ole se laatutaso, mihin HSL pyrkii, vaan tavoitteena on "riippumatta kellonajasta".

Jonkun verran tähän voisi vaikuttaa siten, että pyrkisi ohjaamaan matkustajien liikkumista. 25% alennus päiväsaikaan ja illalla tehtävistä matkoista voisi houkutella. Mutta käytännössä päivälipuista on luovuttu, ja sellaisen systeemin luominen vain yhtä linjaa varten tuskin toimisi (sekavuuden takia ja juuri siksi, että linjalle/linjalta vaihdetaan paljon, kuten itse sanoit).

Ajan henki on myös se, että matkustajaa ei pahemmin valisteta eikä pyritä ohjaamaan. Kukee kun huvittaa, ja joukkoliikennepalvelu sopeutuu siihen.

Eli pointtini tiivistetysti: vaikka olet varmaan oikeassa siinä, että jokeri suurimman osan päivästä toimii bussina ihan hyvin, niin se ei riitä. Ruuhka-aikaankin matkustajalla on oikeus odottaa toimivaa liikennettä.

Pahimpien ruuhkapiikkien ulkopuolella Jokeri-linjalla on suurimpana ongelmana ketjuuntuminen ja sen aiheuttama epätasainen kuormitus ja epätasaiset vuorovälit. Asia on helppo ratkaista ilman raiteitakin. Kierrosaikaa pitää pidentää ja välipisteaikoja sekä löysätä että lisätä. Käytännössä siis aikatauluaika pitäisi olla jokaisella suositulla pysäkillä ja sen pitäisi olla sen verran löysä, että pysäkeillä joutuisi kohtuullisen usein hieman viivyttelemään. Tiheässä olevilla väliaikapisteillä homma ei ala tuntua jumittamiselta matkustajista.

Eikös ketjuuntuminen liity juuri kiireisimpään ruuhka-aikaan? Näin ainakin olen kuvitellut. Ei kai sitä ketjuuntumista voi silloin esiintyä, kun vuoroväli on 10 min? Jos esiintyy, niin sitten on jotain todella pahasti pielessä.

Mutta kierrosajan pidentäminen hidastuttaa matkantekoa. Ei se ole hyvä asia. Ja välipisteajat, vaikka lisäävätkin luotettavuutta, ovat kyllä kyydissä oleville matkustajille yhtä myrkkyä. Siinä sitä sitten istutaan ja odotellaan löysää aikataulua, kun vierestä ajaa autot ohi. Ei kuulosta minusta hyvältä ja toimivalta joukkoliikenteeltä.

Ennemmin pitäisi pyrkiä kouluttamaan kuljettajia niin, että ajotavat saataisiin koulittua mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Valoetuuksen tehostamisella lienee myös vaikutusta.

Mielestäni raideliikenteen puolustajat ovat aivan oikeassa sanoessaan, ettei uudessa raitioliikenteessä ole Helsingin vanhan verkoston ongelmia vaan liikenne on erilaista ja sujuvuus on toisella tasolla. Samalla kuitenkin sitten huonosti toteutettua bussi-jokeria pidetään esimerkkinä siitä, ettei raskas bussiliikenne toimi eikä ole korvattavissa johdinautoin. Kaksinaamaista?

Mutta jos bussijokerin "parannustoimenpiteet" ovat matkanteon hidastuttaminen ja (matkustajan näkökulmasta) tyhjänpäiväinen odottelu välipysäkeillä, niin kyllä keinot ovat silloin aika vähissä. Seisomapaikkojen lisääminen bussissa istumapaikkojen kustannuksella on sekin sellainen palvelutason huononnus, joka ei minusta tule kyseeseen. Ratikassa vielä seisookin, mutta hyppivässä ja pomppivassa vuoristoratabussissa ei. Sen sijaan avorahastukseen voisi jokerilla siirtyä samantien.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Johdinautot

Mielestäni raideliikenteen puolustajat ovat aivan oikeassa sanoessaan, ettei uudessa raitioliikenteessä ole Helsingin vanhan verkoston ongelmia vaan liikenne on erilaista ja sujuvuus on toisella tasolla. Samalla kuitenkin sitten huonosti toteutettua bussi-jokeria pidetään esimerkkinä siitä, ettei raskas bussiliikenne toimi eikä ole korvattavissa johdinautoin. Kaksinaamaista?

Onhan täällä kuitenkin moni todennut syynkin siihen, mikä raskaassakin bussiliinteessä mättää Jokerin kohdalla. Syy on siis se, että täytyy ajatella myös tulevaisuuden tarpeita, sillä 10-20 vuoden päästä tilanne on toinen. Kyllähän täällä ollaan oltu aika yhtä mieltä siitä, että Jokeri ja Tampereen runkolinja hoituisi tänä päivänä isommalla bussikalustolla, avorahastuksella, tehokkaammilla etuuksilla sekä mahdollisesti lisäinfralla. En itse ainakaan näe kehitetyssä bussiliikenteessä varsinaista ongelmaa. Mutta näillä mainituilla linjoilla pidän sitä turhana kokeiluna, koska muutos raideliikenteeseen pitänee kuitenkin tehdä, ehkä jo piankin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mutta kierrosajan pidentäminen hidastuttaa matkantekoa. Ei se ole hyvä asia. Ja välipisteajat, vaikka lisäävätkin luotettavuutta, ovat kyllä kyydissä oleville matkustajille yhtä myrkkyä. Siinä sitä sitten istutaan ja odotellaan löysää aikataulua, kun vierestä ajaa autot ohi. Ei kuulosta minusta hyvältä ja toimivalta joukkoliikenteeltä.
Mitä olen Jokerin liikennettä usein Westendinasemalla seurannut, ei päätepysäkille jää paljonkaan aikaa. Jos ja kun kierrosaikaa pitää pidentää, niin lisätään päätepysäkille jäävää aikaa, joka toimii puskurina, jos linjalla jää myöhään, ettei tarvitse lähteä jo valmiiksi myöhässien uudelle sivulle.

Ennemmin pitäisi pyrkiä kouluttamaan kuljettajia niin, että ajotavat saataisiin koulittua mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Valoetuuksen tehostamisella lienee myös vaikutusta.
Ajotapojen yhtenäistäminen on joutavaa hölynpölyä niin kauan kun linjalla on edessä tuhat ja yksi hidastetta ja miten sattuu toimivaa liikennevaloa.

Mutta jos bussijokerin "parannustoimenpiteet" ovat matkanteon hidastuttaminen ja (matkustajan näkökulmasta) tyhjänpäiväinen odottelu välipysäkeillä, niin kyllä keinot ovat silloin aika vähissä. Seisomapaikkojen lisääminen bussissa istumapaikkojen kustannuksella on sekin sellainen palvelutason huononnus, joka ei minusta tule kyseeseen. Ratikassa vielä seisookin, mutta hyppivässä ja pomppivassa vuoristoratabussissa ei. Sen sijaan avorahastukseen voisi jokerilla siirtyä samantien.
Herran bussinegatiivinen asenne on tullut esiin jo useasti ennenkin, joten se siitä... :)

---------- Viesti lisätty kello 17:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:32 ----------

Onhan täällä kuitenkin moni todennut syynkin siihen, mikä raskaassakin bussiliinteessä mättää Jokerin kohdalla. Syy on siis se, että täytyy ajatella myös tulevaisuuden tarpeita, sillä 10-20 vuoden päästä tilanne on toinen. Kyllähän täällä ollaan oltu aika yhtä mieltä siitä, että Jokeri ja Tampereen runkolinja hoituisi tänä päivänä isommalla bussikalustolla, avorahastuksella, tehokkaammilla etuuksilla sekä mahdollisesti lisäinfralla. En itse ainakaan näe kehitetyssä bussiliikenteessä varsinaista ongelmaa. Mutta näillä mainituilla linjoilla pidän sitä turhana kokeiluna, koska muutos raideliikenteeseen pitänee kuitenkin tehdä, ehkä jo piankin.
Voitko olla varma, että matkustajamäärät oikeasti kasvavat? Ns. suuret ikäluokat eläköityvät ja myöhemmin jatkavat matkaansa tästä maailmasta. Asuinalueiden väki vähenee. Potentiaalisten käyttäjien määrä vähenee. Jatkuva kasvu ei ole ikuista!
 
Vs: Johdinautot

Samalla kuitenkin sitten huonosti toteutettua bussi-jokeria pidetään esimerkkinä siitä, ettei raskas bussiliikenne toimi eikä ole korvattavissa johdinautoin. Kaksinaamaista?

Ei mielestäni yksikään raide-Jokerin kannattaja ole sanonut, etteikö bussiliikenteelle voitaisi toteuttaa lähes kaikkia niitä parannustoimenpiteitä kuin pikaraitiotiellekin. Kyse on siitä, että kun tällainen BRT- tai LRT-järjestelmä tehdään, onko silloin kustannustehokkaampaa tehdä se kiskoille vai kumipyörille. BRT-järjestelmät ovat kalliita. Niiden investointi on vähintään samaa luokkaa pikaraitiotien kanssa, mutta niiden liikennöintikustannus vielä kalliimpi. Busseilla jatkamisen käytännössä ainoa peruste on, että silloin nimenomaan vältetään ne infrainvestoinnit. Jollei vältetä, ei ole mitään syytä olla rakentamatta infraa nimenomaan raitiotienä.

Ja toki olemassaolevat imagohyödytkin tulee huomioida. Huonosti toimivillakin Helsingin ratikoilla on selkeä imagoetu olemassa. En usko, että bussi-Jokeri on päässyt samalle tasolle vielä, vaikka sen brändäyksessä muuten onkin onnistuttu melko hyvin. On ainakin periaatteessa mahdollista, että seudun bussijärjestelmällekin saataisiin luotua raitioteiden imago, mutta silloin tulee myös kysymys, onko siihen laitettu raha yhtä tuottavaa kuin raitioteiden imagon ja teknisen laadun parannukseen laitettu.
 
Vs: Johdinautot

Järkevintä olisi nyt ottaa opiksi virheistä ja ottaa Jokerilla aikalisä. Siis yksi kilpailukierros paremmin toteutettua dieselbussiliikennettä ja jos vielä näyttää siltä, ettei ala homma toimia, aloittaa raideliikenteen toteutus sillä ajatuksella, että seuraavaa bussiliikennekilpailutusta ei enää tule.

Jokerin nykyisen liikennöintisopimuksen loppumiseen on vain reilut 3 vuotta, joten uusi sopimus tulee joka tapauksessa. Raide-Jokerin kanssa ei pidä kuitenkaan jäädä odottelemaan kokemuksia uudesta sopimuksesta, koska sitten sekin ehtii päättyä ennen raide-Jokerin valmistumista.
 
Takaisin
Ylös