Viestiketju: Raide-Jokeri

Alunperin kirjoittanut sm3

Keskimääräinen tosiaan minusta vastaa sanaa keskiarvo. Eli jos tehdään matkoja jotka ovat 5-10km niin keskimääräinen matka on minusta sitten 7,5km.

Selitätkö tuon termin mediaani että mikä on esim. tuon 5-10km matkojen mediaani? Olen sitten viisaampi kuin eilen. Ja miten se lasketaan?

Antamiesi tietojen perusteella ei ole mahdollista katsoa mediaania.
Mediaania ei lasketa, vaan se yksinkertaisesti katsotaan. Kaikki luvut laitetaan suuruusjärjestykseen ja näistä luvuista keskimmäinen on mediaani. Eli, jos annat jokaisen yksittäisen matkan pituuden, siitä voi katsoa, mikä on mediaanimatkan pituus.
Heitän nyt hatusta tässä vaikkapa tällaiset matkat

5,0 km, 7,3 km, 5,4 km, 7,2 km, 5,4 km, 9,9 km, 5,1 km, 9,9 km, 9,9 km, 8,1 km, 10,0 km. (Huomaathan kuitenkin, että näitä matkoja en ole voinut päätellä mistään muusta kuin menemällä sinne bussin kyytiin katsomaan tai kysymällä matkustajilta. Nämä virtuaalisen foorumibussin matkustajien käyttäytymisestä kertovat luvut olen kerännyt istumalla virtuaalisen foorumibussin takapenkillä ja merkkaamalla kunkin matkustajan nousu- ja poistumispysäkit paperilehtiöön Hello Kitty -kuulakärkikynällä).

Nuo luvut ovat suuruusjärjestyksessä näin:
5,0; 5,1; 5,4; 5,4; 7,2; 7,3; 8,1; 9,9; 9,9; 9,9; 10,0

Lukuja on yhteensä 11 kappaletta, eli niistä keskimmäinen on kuudes. Siihen kohtaan näyttäisi tässä tapauksessa osuvan 7,3, eli matkojen pituuksien mediaani on 7,3 km.
Määrittelit sinänsä jännän bussilinjan, että sillä edes yksi matkustaja ei matkusta alle viittä kilometriä. Eikä yksikään yli kymmentä.

Harjoitustehtävä: Jos matkojen pituudet olisivat 5,0 km, 5,0 km, 5,0 km, 5,0 km, 5,0 km, 5,0 km, 5,0 km, 5,0 km ja 10,0 km, mikä olisi matkojen pituuksien mediaani?

Mediaani on monessa tapauksessa keskiarvoa fiksumpi luku. Lienet huomannut, miten keskiarvoa vääristää, jos lukujen joukossa on yksi megaiso tai minipieni luku. Jos vaikka normaalisti suklaapatukan hinta on jotain euron ja kahden euron väliltä ja yhdessä kaupassa sitten myydään - vaikkapa kauppiaan kummallisen huumorin takia - miljardin euron suklaapatukkaa, suklaapatukan keskimääräinen hinta näyttäisi olevan, kun on tutkittu hintoja 8 eri kaupassa, satojatuhansia euroja. "Miten niillä suomalaisilla oikein on varaa?! Mahtaa olla rikas kansa!", pohtii ulkomaalainen tutkimuksentilaaja. Mediaaniluku taas kertoo tällaisessa tapauksessa aika tarkkaan sen, mikä on tyypillinen hinta suklaapatukalle. Sieltä saattaisi pulpahtaa esiin vaikkapa sellainen luku kuin 1,45 €.

Mediaani on siis selkeästi eri asia kuin keskiarvo.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Kyllä "keskimääräinen" minusta on nimenomaan keskiarvoon viittaava. Pääte "-määrä" kertoo minusta nimenomaan siitä, että kyseessä on määrän keskiarvo, ei yleisin määrä tai keskimmäinen määrä. "Arvo" on lähes sama kuin "määrä". Eli sitä, että määrä jaetaan tasan. Voi tästä olla toki eri mieltäkin, mutta minusta "keskimääräinen" on erittäin usein käytetty juuri keskiarvon tilalla.

Saa olla rauhassa eri mieltä, mutta minun käsitykseni mukaan keskimäärin on yleisilmaisu ja keskiarvo, mediaani, moodi jne. ovat tilastomatematiikan termejä, joille löytyy täsmällinen määritelmä. Voisi vaikka sanoa niin, että nämä viimeksi mainitut ovat vaihtoehtoisia tapoja määrittää keskimääräistä. Hyvin säännöllisessä tilanteessa, kuten vaikka tilanteessa, missä aineisto, vaikka matka-ajat, palkat tai miesten pituudet, noudattavat Gaussin käyrää, niin nämä kaikki yhtyvät. Jos aineisto on epäsäännöllinen, niin eroja esiintyy, ja tämä onkin syy, miksi tilastomatematiikassa käytetään useita toisistaan poikkeavia tunnuslukuja keskimääräisyydelle.

Minunkin puolesta kiitos Dakkukselle selvityksestä, yleissivistävän tiedon jakaminen on aina hyvästä, mutta vaatii yleensä vaivannäköä. Noin yleisemmin, tilastomatematiikan puolelle ei ole kuitenkaan syytä mennä, ennen kuin siitä saa oikeasti joitain iloa irti. Vaikka tässä tapauksessa on ihan turha puhua mediaaneista ja muista, jos saatavilla ei edes ole aineistoa, eli mitattuja matkanpituuksia Jokeri-linjalla. Ja senkin jälkeen tuohon ei kannata puuttua, ellei tilastollisella analyysillä saada mitään erityistä lisätietoa.

Alunperin kirjoittanut Kantokoski

Voi voi näitä katuratikka-unelmia.

Raitiolinja 8, joka on Helsingin nopein ja täsmällisin raitiolinja, niin raitiolinja 8:lla on 25 pysäkkiä, mutta se pysähtyy noin 50:ssä liikennevaloissa!

Voi voi. Voi voi näitä katuratikkaunelmia.

Mannerheimintiellä Töölönlahdenkadun ja Nordenskiöldinkadun liittymien välissä tarvitaan ainoastaan Helsinginkadun liittymä. Hämeentielle Hakaniemen ja Kurvin väliin ei yhtään liittymää, ainakaan sellaista, josta pääsisi kääntymään luvallisesti Hämeentielle.

Kasilinjan varrelle Kurvin ja Oopperan välille tarvitaan Flemari, Kaarlenkatu, Läntinen Brahenkatu, Sturenkatu ja Mäntymäentie. Muut liittymät voisi sulkea.

Näin on menetelty Tampereella pääbussireitin poikittaiskatujen suhteen jo 70-luvulla: rautatieaseman ja Sammon aukion risteysten välillä (n. 800 m) on ainoastaan yksi neljän suunnan risteys ja kaksi T-liittymää. Pääkadulla Hämeenkadullakin on 90-luvulla muutettu kolme risteystä T-risteyksiksi ja poistettu kaupungin keskipisteessä sijainnut risteys kokonaan.

Ultrix, hienoa että Tampereella on tehty tuollaisia ratkaisuja. Tosin itse Tampreella autolla ajaessa olenkin ihmetellyt niitä kääntymisrajoituksia, mutta tuli tuohon nyt selvyys - siitä siis johtuu se että joutuu kiertämään kortteleita ja ajamaan ylimääräistä. Helsingissä liikennevaloja tarvitaan ja niitä on kantakaupungissa lähes joka korttelissa/risteyksessä sekä suojateillä. Liikennettä on ajoradoilla niin paljon, autoja, rekkoja, busseja, ratikoita sekä kävelijöitä ja pyöräilijoitä. Ilman liikennevaloja kolareita sattuisi useita joka päivä. Liikennevalojen poistamista ei voi siis ajatella. Mutta on ratkaisuja miten voi välttää liikennevalot. On se nyt melko typerää ettei Länsiväylältä pääse Itäväylälle ilman sokkeloista korttelikaupunkia ja satoja liikennevaloja. Ja joku hullu luulee sekaan mahtuvan juniin ja metroihin rinnastettavan pikaisen ja nopean radan, huh.

Alunperin kirjoittanut hmikko

...Raide-Jokeriin suunnitellulla pysäkkivälillä ei myöskään mitenkään voida päästä 50-60 km/h keskinopeuteen koko linjan pituudella. Pysäkkiväli on suunnitelmissa luokkaa 800 m, eli puolet metrosta, jonka senkään keskinopeus ei yllä 50 kilometriin tunnissa.
...
Koivusaaren motariliittymää ei tietääkseni ole missään vaiheessa laskettu Länsimetron kustannukseksi, kuten ei mitään muutakaan mooottoritieliittymää.

Metro kulkee melko lujaa. Tunnelissa noin 40km/h ja pintaosuuksilla 60-70km/h. Ihan hieno keskinopeus metrolle saadaan.

Lasku se on lasku vaikka onkin eri lasku. Koivusaaren kaavoitus liittyy oleellisesti uuteen metrolinjaan. Sinne on tulossa 4000 asukasta ja joitain työpaikkoja. Jättää rakentamatta Koivusaaren motariliittymä säästää 40 milj.eur., jolla jo rakentaisi marmorista Koivusaaren metroaseman, mutta siis vähempikin riittää - ja jää yli. Nämä on näitä tyypillisiä esimerkkejä miten metro sitten kuolettaa rakennuskustannuksensa. Motarin Koivusaaren liittymän rakentamatta jättäminen myöskin säästää kaavoitustilaa, ja hups 900 milj.eur. metrosta on jo 1/10 kustannuksista kuoletettu. hups, niks naks, yks kaks, metro on maksanut rakennus investointinsa takaisin. Melkein pitäisi puhua ilmais-metrosta. (jatkot länsimetro-keskusteluun).

Ottakaa huomioon että metro ei maksa sitä summaa mitä se maksaa. Tai siis maksaa. Mutta inflaation takia hintalappua ei voi ihan tosta vaan verrata vuoden 2004 hintatasoon ja hinta-arvioon. Se mitä Antero Alku ulisee on ihan tyypillistä keskusta-propagandaa, äänestäjien pettämistä, sumuttamista. Keskusta keploilee aina.

Kaikki sisääntuloväylät tulisikin Kehä I tasolle asti muuttaa katubulevardeiksi. Jokeri myös siten pääsee osaksi "kantakaupunkia". Kehä I tosin täytyy säilyttää motaritasoisena, mutta kehän liittymistä on tehtävä erittäin pieniä, esim. seuraavia:



Katsokaa kuinka typerä tämä liittymä on: http://goo.gl/maps/jeOtD

Mutta kuinka efficientti tämä on: http://goo.gl/maps/1sqOx

Onneksi tuota Maunulan liittymää ei ole uusittu vähään aikaan, joten sen voi laittaa remonttiin ja tehdä miniversion. Niin mahtuu se HKL:n lentokenttäratakin johonkin.

Kannatankin ja tuen täysillä valtuutetun, HKL:n johtokunnan pj, maineikkaan Otso Kivekkään ehdotuksia väylien muuttamiseksi kaupunkitilaksi ja bulevardeiksi ja asuinalueiksi ja työpaikka-alueiksi ja nopeiden säde-ratojen alueiksi. Väyläbulevardit pitäisikin saada valtuuston nuijittavaksi, menisi monet suunnitelmat uusiksi, esim. autotunnelit. Koska "kantakaupunki" näin laajenisi, panostettaisiin tietenkin joukkoliikenteen kasvuun paljon. Mutta, veikkaan, että jonkinlainen moottoritietunneli väyliltä pasilan tasolle pitäisi olla.

Tämä on raide-jokeri ketju ja tässä mennään moneen asiaan. Pyydän että jatkot aiheista oikeissa ketjuissa.

Alunperin kirjoittanut Matkalainen

Tämä Anteron Alun sättiminen, metron ylistäminen, omien mielipiteiden julistaminen totuuksina ("ei sitä tiederatikkaa tule, uskokaa pois") jne alkaa vaikuttamaan siinä määrin tutulta, että tekisi mieleni antaa -Epex82-:lle eikun Kollille eikun Kantokoskelle jäähyä. Mutta en kuulu ylläpitoon, joten se mieliteostani.

"Sebastin", "Renne" ja mitä näitä on ollutkaan. Ko. nimimerkkien kirjoittelu alkaa aina näennäisen rauhallisesti, mutta sitten alkaa sättiminen, joka kohdistuu, yleensä, Antero Alkun henkilöön. Säälittävää, hyvä nimimerkki Kantokoski. Kerta toisena jälkeen sama laulu.

Kiinnitin tuon "Kantokosken" tämänaamuisen klo 7.28 viestin kohdalla huomiota samaan kuin Matkalainen ja vristo. Olisikohan ylläpidolla mahdollisuutta jotenkin varmistaa, että "Kantokosken" nimi on aito?