- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2008
- Viestit
- 420
Hesarissa tänään minun ja Tiina Elon (Espoo, kaupunginhallituksen vpj) mielipidekirjoitus raide-Jokerista. Sisältö: "Että jos vaikka espoossa valitsisitte reitin. Otaniemi kuulostaa hyvältä."
Raide-Jokeri
- Viestiketjun aloittaja kemkim
- Aloituspäivämäärä
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,162
Valitsevat tai eivät, Leppävaarasta itään pitäisi olla suunnittelun jo käynnissä. Mutta eihän se ole, kun Helsingin KSV:ssä ei ole kohdennettu asiaan juuri minkäänlaisia resursseja. Minusta olisi toki järkevämpää reitittää Jokeri Otaniemen kautta, mutta jos nyt yritetään selittää viivyttelyä tällä tavoin, niin ei mene läpi.
Otaniemen kautta kulkevan linjan jatkaminen Suurpeltoon onkin sitten seuraava viivytys, jota syyttää. Tutkiskellaan sitä pari vuotta, jonka aikana ei voi suunnitella mitään esimerkiksi Oulunkylän ympäristössä.
Minusta on aikamoista, että valtiokin on pannut merkille, ettei Helsinkiä oikeasti kiinnosta.
- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2008
- Viestit
- 420
Minusta on aikamoista, että valtiokin on pannut merkille, ettei Helsinkiä oikeasti kiinnosta.
Mistä tämän johtopäätöksen vedit?
Virallinen näkemys Helsingin puolella tällä hetkellä on, että odotetaan valtion päätöstä 30% osuudesta ja sitten aloitetaan hankesuunnitelman teko. LVM:lle on jotain lausuttu aiheesta, eli sikäli asiaa oikeasti edistetään tätä verkkaista tahtiaan.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,162
"Virallisesti" Jokeri on olevinaan fantastinen huippuhanke. Ei siinä mitään. Nyt on kuitenkin niin, että sattumalta samaan aikaan on Tampereella vastaavan kokoluokan ratikkahanke, jota kaupunki ihan oikeasti edistää ja jonka se haluaa toteuttaa. On siis hyvin helppo verrata, millaisiin toimintatapoihin Hki ja Tre ovat hankkeissaan päätyneet ja millaisia resursseja niihin on kohdistettu. Tuon vertailun jälkeen ei ole vaikeaa vetää johtopäätöksiä siitä, haluaako Helsinki ihan oikeasti kiirehtiä ja edistää Jokeria.
Pari esimerkkiä. Tampereen hankkeella on kokopäiväinen projektipäällikkö ja lisäksi tilaajan asiantuntijakonsultti antamassa asiantuntemustaan kaupungin käyttöön ja ohjaamassa konsulttityötä. Helsingissä on yksi ylityöllistetty suunnittelija KSV.ssä, jonka työpöydällä makaa jonossa sata muutakin asiaa, ja nolla asiantuntijakonsulttia. Osa raideasiantuntemuksesta löytyisi HKL:stä, mutta ei sieltä juuri mitään kysytä.
Lisäesimerkkinä minusta on aika huolestuttavaa, että valtio joutuu lähettämään Helsingille kirjeen, jossa rivien välissä sanotaan, että kun meillä nyt olisi rahaa varattuna tähän teidän ratikkahankkeeseen, mutta te ette tee sille mitään, niin mitäs me näille rahoille nyt tehdään? Ei LVM ole lähettänyt Tampereelle kirjettä, jossa kysellään suunnittelusta, sillä keskusteluyhteys toimii ja asioista on sovittu. Jos Helsinkiä kiinnostaisi, niin kai sekin olisi keskusteluyhteydessä?
Lisäksi yhteistyö Helsingin ja Espoon kesken toimii yhtä hyvin kuin muissakin asioissa, eli mistään ei päästä yhteisymmärrykseen. Niissä oloissa Helsinki voisi itsenäisesti käynnistää suunnittelun omalla alueellaan ja lyödä tekniset ratkaisut lukkoon, jos se tahtoisi aidosti kiirehtiä hanketta. Ei metronkaan kohdalla kysytty Espoolta edes sitä, haluavatko he automaattisen metron vai eivät. Helsinki päätti asiasta itsenäisesti pari kuukautta ennen Espoon metropäätöstä. Mutta Jokerin kohdalla tuo kinastelu tarjoaa oivan syyn viivästyttää hanketta.
Olen kovin mielelläni väärässä ja haluaisin nähdä Jokerin etenevän. Mutta minusta vaadittaisiin jo jotain näyttöäkin, ei vain kauniita sanoja.
- Liittynyt
- 10 Marraskuu 2007
- Viestit
- 739
Jospa nämä rahat käytettäisiin vaikkapa pk-seudun tunnelihankkeisiin.
- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2008
- Viestit
- 420
Hyvin selitetty. Toisen ylityöllisteyn suunnittelijan palkkaaminen on käsittääkseni joi käynnistynyt. Se ei riitä, mutta paikkaa vähän pahinta pulaa. Ja Espoota odotellaan mukaan vielä hetken ajan.
Että joo hidasta on, liian hidasta. Mutta uskon tämänkin pikkuhiljaa olevan lähdössä vähän aktiivisempaan vaiheeseen.
Vs: Valtuusto haluaa raitiovaunuja Jokerilinjalle
Josta päästään kestokysymykseen, että menisikö sellainen vaunu vanhan verkon suorille osuuksille, olettaen, että joka paikassa todella on raideväli on 3m ja kuskin puolella ei edelleenkään ole peiliä? Sujahtaisiko vaikka Haagasta tuleva vaunu läpi Mannerheimintien ilman kiskojen siirtoa; pysäkit kyllä menisivät uusiksi.
Nopealla laskeskelulla sain, että kaarresäteen olisi oltava aivan minimissään 25m, jos oletetaan, että vaunun telien väli olisi 8m. (8/2)² + x² = (x + 0.35)² ja tuohon vielä 1.5m, että päästään keskelle kiskoja.
Eihän siitä silti mitään tulisi, kun tuskin nykyisiin kokomataliin vaunuihin saisi edes taittuvaa astinlautaa mihinkään mahdutettua.
Josta päästään kestokysymykseen, että menisikö sellainen vaunu vanhan verkon suorille osuuksille, olettaen, että joka paikassa todella on raideväli on 3m ja kuskin puolella ei edelleenkään ole peiliä? Sujahtaisiko vaikka Haagasta tuleva vaunu läpi Mannerheimintien ilman kiskojen siirtoa; pysäkit kyllä menisivät uusiksi.
Nopealla laskeskelulla sain, että kaarresäteen olisi oltava aivan minimissään 25m, jos oletetaan, että vaunun telien väli olisi 8m. (8/2)² + x² = (x + 0.35)² ja tuohon vielä 1.5m, että päästään keskelle kiskoja.
Eihän siitä silti mitään tulisi, kun tuskin nykyisiin kokomataliin vaunuihin saisi edes taittuvaa astinlautaa mihinkään mahdutettua.
Vs: Valtuusto haluaa raitiovaunuja Jokerilinjalle
Hoitaisin tämän niin, että kynnyskorkeudella vaunu olisi 2,4 m leveä ja istuinten korkeudella 2,65 m leveä. Kasselin ja Haagin Regio-Citadikset ovat vastaavia.
Pysäkkimuutoksia tämäkin vaatisi, koska nykyiset pysäkit on suunniteltu 2,3 m vaunuille. Pysäkkien nimellisetäisyys vaunusta on toisaalta meillä 10 cm, kun Saksassa vaaditaan 5 cm. Tavoite voisi olla, että kynnyksen korkeudelta 2,4 m leveillä vaunuilla etäisyys olisi 5 cm ja vanhoilla vaunuilla 10 cm.
Sinänsä mikään ei estä tekemästä 2,3 m / 2,65 m vaunua. En vain ole varma saadaanko lisäleveydestä täyttä hyötyä irti, jos ero on noinkin suuri.
Hoitaisin tämän niin, että kynnyskorkeudella vaunu olisi 2,4 m leveä ja istuinten korkeudella 2,65 m leveä. Kasselin ja Haagin Regio-Citadikset ovat vastaavia.
Pysäkkimuutoksia tämäkin vaatisi, koska nykyiset pysäkit on suunniteltu 2,3 m vaunuille. Pysäkkien nimellisetäisyys vaunusta on toisaalta meillä 10 cm, kun Saksassa vaaditaan 5 cm. Tavoite voisi olla, että kynnyksen korkeudelta 2,4 m leveillä vaunuilla etäisyys olisi 5 cm ja vanhoilla vaunuilla 10 cm.
Sinänsä mikään ei estä tekemästä 2,3 m / 2,65 m vaunua. En vain ole varma saadaanko lisäleveydestä täyttä hyötyä irti, jos ero on noinkin suuri.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Valtuusto haluaa raitiovaunuja Jokerilinjalle
Kun ajatellaan käytännössä, että Jokerin vaunujen ei tarvitse voida kulkea kaikkialla keskustan radoilla, pidän Laten- ajatusta hyvänä. Katsotaan, että niillä pysäkeillä, joiden kautta Jokerivaunuilla ajetaan, reunakivet viritetään huolellisesti 125 cm etäisyydelle raiteen keskiviivasta. Ja lähdetään siitä, että Jokerille ei tule vaunuja, joiden asento vaihtelee. Ei liene mahdoton vaatimus, koska 5 cm:n rako kerran onnistuu Saksassa. Ja muutamilla raitioteillä vielä kapeampikin.
Antero
Meillä leveys kynnyksen ja pysäkin reunan välillä on näinkin suuri monesta syystä. Yksi syy on, että reunakivi on perustettu maahan, ei betoniin, jossa raide on. Routa heiluttaa ja liikuttaa kiviä. 10 sentin nimellismitta voi supistua alle viiden. Toinen syy ovat runsaat kaarteessa olevat pysäkit. Kohta on arkiliikenteessä kolmenlaisia vaunuja, joiden kaikkien reunat ja nurkat käyttäytyvät eri tavoin. Kolmas syy ovat laiturit kaarteen lähellä. Silloin laiturin pää on alueella, jossa vaunun pää on kaarteen vuoksi siirtynyt sivusuunnassa raiteeseen nähden. Ja sille siirtymälle on oltava tilaa. Ja sitten vielä vaunujen tarkkuus. Variotramin päätyvaunun asento säädetään telin kiinnityksessä, mutta 2-akselisen vaunun tapaan – ja varion päätyvaunut ovat 2-akselisia vaunuja – vaunu voi seistä pysäkillä vinossa ja siten vaunun pään etäisyys laiturin reunasta vaihtelee.
Kun ajatellaan käytännössä, että Jokerin vaunujen ei tarvitse voida kulkea kaikkialla keskustan radoilla, pidän Laten- ajatusta hyvänä. Katsotaan, että niillä pysäkeillä, joiden kautta Jokerivaunuilla ajetaan, reunakivet viritetään huolellisesti 125 cm etäisyydelle raiteen keskiviivasta. Ja lähdetään siitä, että Jokerille ei tule vaunuja, joiden asento vaihtelee. Ei liene mahdoton vaatimus, koska 5 cm:n rako kerran onnistuu Saksassa. Ja muutamilla raitioteillä vielä kapeampikin.
Antero
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Bussi-Jokeri
Virhe raitiovaunun kiihtyvyydessä johtuu siitä, että saksalainen konsultti ei kysynyt lähtöarvoa Helsingistä vaan käytti Saksassa käytössä olevan Variobahn-vaunun kiihtyvyyttä. Käytetyn vaunun kiihtyvyys on Helsinkiä alhaisempi, koska saksalaisessa vaunussa kaikki pyörät eivät ole vetäviä ja moottoriteho jää siten alhaisemmaksi kuin Variotramilla.
Pitkä pysäkkiaika johtuu siitä, että konsultti käytti saksalaisen kokemuksen mukaista pysäkkiaikaa. Kun Jokerin matka-aikalaskelma on kuitenkin tehty suunnilleen samalle matkustajamäärälle kuin busseilla, raitiovaunujen pysäkkiaikojen ei tarvitse olla busseilla toteutuvaa pidempi. Mutta matkamäärän kasvaessa busseista voi kaikkien ovien käytöstä huolimatta tulla joskus tarve bussia pidempiin pysäkkiaikoihin.
Minulla ei ole käytössäni samaa ohjelmaa, jolla saksalainen konsultti matka-ajan laski. Mutta samoilla lähtötiedoilla voi laskea matka-aikaa myös muilla keinoin. Eli jos kiihtyvyys/hidastuvuus on 0,43 m/s^2 ja pysäkkiaika 24 s. kuten konsultti oli laskenut, linjanopeudeksi tulee 25,1 km/h, kuten konsultti oli laskenut. Kiihtyvyydellä 0,8 m/s^2 ja pysäkkiajalla 24 s. linjanopeus on 29,4 km/h ja jos vielä lyhennetään pysäkkiaika 15 sekuntiin, linjanopeus on 32,2 km/h.
Epäilijöille voin vielä kertoa, että laskin samalla nopeusprofiililla sekä samoilla etäisyyksillä kuin konsultti. Käyttämäni kiihtyvyys on on tosiasiassa konservatiivinen arvo, eli se antaa huonomman linjanopeuden kuin mikä on todellisuus. Tämä johtuu siitä, että en ole laskenut kiihtyvyyttä tehon perusteella, joka antaa paremman kiihtyvyyden huippunopeutta alhaisempiin nopeuksiin kiihdytettäessä. Tämä virhe ratikan vahingoksi on kuitenkin merkityksettömän pieni, koska suurin osa kiihdytyksistä tehdään nopeuteen 70 km/h.
En moiti tässä asiassa saksalaista konsulttia. Hän on tehnyt, mitä raportin tilaaja on halunnut. Joukkoliikenteen ammattilainen kuitenkin ymmärtää, että jos saadaan sellainen tulos kuin saatiin, eli bussi on ratikkaa nopeampi samalla reitillä ja samoilla pysäkeillä, jotain voi olla pielessä ja asialle pitäisi kaivaa selitys. Tätä ei vain koskaan tehty. Se on sikäli vahinko, että laskettua linjanopeutta on sitten käytetty jatkosuunnittelussa, kuten matkamääräennusteessa. Ja näin suurella virheellä on luultavasti suuri vaikutus raportin muihin tuloksiin.
Minunsta tämä episodi osoittaa juuri sitä, mistä aiemmin kirjoitin. Jokerille halutaan mitä hyvänsä muita ratkaisuja kuin raitiotie. Joku on varmaan ollut kovinkin mielissään virheellisestä linjanopeudesta, eikä ole tullut mieleenkään, että pitäisi tarkistaa, onko selvästi väärältä näyttävä tulos totta vai ei.
Antero
Raidejokerin raportissa ratikalla laskettua nopeutta tiputtaa se, että laskelmassa on käytetty ratkaisevasti alhaisempaa raitiovaunun kiihtyvyyttä kuin mikä Helsingin raitioliikenteessä toteutuu tällä hetkellä. Lisäksi on käytetty pidempiä pysäkkiaikoja kuin nyt busseilla, vaikka raitiovaunuissa kuljetaan sisään ja ulos kaikista ovista.
Virhe raitiovaunun kiihtyvyydessä johtuu siitä, että saksalainen konsultti ei kysynyt lähtöarvoa Helsingistä vaan käytti Saksassa käytössä olevan Variobahn-vaunun kiihtyvyyttä. Käytetyn vaunun kiihtyvyys on Helsinkiä alhaisempi, koska saksalaisessa vaunussa kaikki pyörät eivät ole vetäviä ja moottoriteho jää siten alhaisemmaksi kuin Variotramilla.
Pitkä pysäkkiaika johtuu siitä, että konsultti käytti saksalaisen kokemuksen mukaista pysäkkiaikaa. Kun Jokerin matka-aikalaskelma on kuitenkin tehty suunnilleen samalle matkustajamäärälle kuin busseilla, raitiovaunujen pysäkkiaikojen ei tarvitse olla busseilla toteutuvaa pidempi. Mutta matkamäärän kasvaessa busseista voi kaikkien ovien käytöstä huolimatta tulla joskus tarve bussia pidempiin pysäkkiaikoihin.
Minulla ei ole käytössäni samaa ohjelmaa, jolla saksalainen konsultti matka-ajan laski. Mutta samoilla lähtötiedoilla voi laskea matka-aikaa myös muilla keinoin. Eli jos kiihtyvyys/hidastuvuus on 0,43 m/s^2 ja pysäkkiaika 24 s. kuten konsultti oli laskenut, linjanopeudeksi tulee 25,1 km/h, kuten konsultti oli laskenut. Kiihtyvyydellä 0,8 m/s^2 ja pysäkkiajalla 24 s. linjanopeus on 29,4 km/h ja jos vielä lyhennetään pysäkkiaika 15 sekuntiin, linjanopeus on 32,2 km/h.
Epäilijöille voin vielä kertoa, että laskin samalla nopeusprofiililla sekä samoilla etäisyyksillä kuin konsultti. Käyttämäni kiihtyvyys on on tosiasiassa konservatiivinen arvo, eli se antaa huonomman linjanopeuden kuin mikä on todellisuus. Tämä johtuu siitä, että en ole laskenut kiihtyvyyttä tehon perusteella, joka antaa paremman kiihtyvyyden huippunopeutta alhaisempiin nopeuksiin kiihdytettäessä. Tämä virhe ratikan vahingoksi on kuitenkin merkityksettömän pieni, koska suurin osa kiihdytyksistä tehdään nopeuteen 70 km/h.
En moiti tässä asiassa saksalaista konsulttia. Hän on tehnyt, mitä raportin tilaaja on halunnut. Joukkoliikenteen ammattilainen kuitenkin ymmärtää, että jos saadaan sellainen tulos kuin saatiin, eli bussi on ratikkaa nopeampi samalla reitillä ja samoilla pysäkeillä, jotain voi olla pielessä ja asialle pitäisi kaivaa selitys. Tätä ei vain koskaan tehty. Se on sikäli vahinko, että laskettua linjanopeutta on sitten käytetty jatkosuunnittelussa, kuten matkamääräennusteessa. Ja näin suurella virheellä on luultavasti suuri vaikutus raportin muihin tuloksiin.
Minunsta tämä episodi osoittaa juuri sitä, mistä aiemmin kirjoitin. Jokerille halutaan mitä hyvänsä muita ratkaisuja kuin raitiotie. Joku on varmaan ollut kovinkin mielissään virheellisestä linjanopeudesta, eikä ole tullut mieleenkään, että pitäisi tarkistaa, onko selvästi väärältä näyttävä tulos totta vai ei.
Antero
Viimeksi muokannut moderaattori:
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,162
Vs: Bussi-Jokeri
Helsinkiläiseen virkamieskulttuuriin ei perinteisesti tunnu kuuluvan itsenäinen ajattelu eikä auktoriteetin kyseenalaistaminen. Jos tietokoneohjelma laskee omakotitalon lipputangon korkeudeksi 13 cm, niin virkamies kirjaa sen raporttiin tyytyväisenä. Ei tule mieleenkään, että joku voi olla pielessä.
Tällaisia täysin absurbeja tilanteita sattui taannoin Munkkivuoren ratikan suunnittelutyön yhteydessä. Työ tuntui antavan välillä aivan hassuja tuloksia yhdestä sun toisestakin asiasta, mutta HSL:lle (joka työtä veti) se ei ollut ongelma. Muutaman tarkistussoiton jälkeen ne sitten kuitenkin korjattiin, kun saatoin luvut naapuriviraston tietoon ja siellä niitä kovasti ihmeteltiin. H/K:kin pompsahti siinä samalla monta desimaalia ylöspäin. Millä tietysti sinänsä ei tässä tapauksessa ollut merkitystä, sillä H/K on käyttökelpoinen vain silloin, kun se jää alle yhden ja sillä halutaan perustella, miksi jotain ei kannata toteuttaa. Munkkivuoren tapauksessa H/K nousi korjausten seurauksena yli yhden, mutta ilmeisesti On Sovittu ei ratikkaa tahdo, sillä sehän ei etene lautakuntatason päätöksestä huolimatta mitenkään.
Mitä jokeriin tulee, niin KSV:ssä on tietääkseni kyllä herätty perkaamaan sitä raporttia, johon Kuukanko viittasi. Tosin turvallisesti aika reippaasti jälkikäteen. Peratessa on huomattu suunnilleen sama, minkä Anterokin huomasi. H/K nousee yli yhden, kun lähtöoletukset ovat realistiset. Siinä mielessä Iikon ja muiden ei enää kannata plärätä sitä vanhaa rapparia, se ei ole enää ajankohtainen matka-aikojen, matkustajamäärien ja talouslukujen osalta.
Helsinkiläiseen virkamieskulttuuriin ei perinteisesti tunnu kuuluvan itsenäinen ajattelu eikä auktoriteetin kyseenalaistaminen. Jos tietokoneohjelma laskee omakotitalon lipputangon korkeudeksi 13 cm, niin virkamies kirjaa sen raporttiin tyytyväisenä. Ei tule mieleenkään, että joku voi olla pielessä.
Tällaisia täysin absurbeja tilanteita sattui taannoin Munkkivuoren ratikan suunnittelutyön yhteydessä. Työ tuntui antavan välillä aivan hassuja tuloksia yhdestä sun toisestakin asiasta, mutta HSL:lle (joka työtä veti) se ei ollut ongelma. Muutaman tarkistussoiton jälkeen ne sitten kuitenkin korjattiin, kun saatoin luvut naapuriviraston tietoon ja siellä niitä kovasti ihmeteltiin. H/K:kin pompsahti siinä samalla monta desimaalia ylöspäin. Millä tietysti sinänsä ei tässä tapauksessa ollut merkitystä, sillä H/K on käyttökelpoinen vain silloin, kun se jää alle yhden ja sillä halutaan perustella, miksi jotain ei kannata toteuttaa. Munkkivuoren tapauksessa H/K nousi korjausten seurauksena yli yhden, mutta ilmeisesti On Sovittu ei ratikkaa tahdo, sillä sehän ei etene lautakuntatason päätöksestä huolimatta mitenkään.
Mitä jokeriin tulee, niin KSV:ssä on tietääkseni kyllä herätty perkaamaan sitä raporttia, johon Kuukanko viittasi. Tosin turvallisesti aika reippaasti jälkikäteen. Peratessa on huomattu suunnilleen sama, minkä Anterokin huomasi. H/K nousee yli yhden, kun lähtöoletukset ovat realistiset. Siinä mielessä Iikon ja muiden ei enää kannata plärätä sitä vanhaa rapparia, se ei ole enää ajankohtainen matka-aikojen, matkustajamäärien ja talouslukujen osalta.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Bussi-Jokeri
Käsittääkseni tärkeimmät syyt raide-jokerin hitauteen bussi-jokeriin verrattuna on:
1) Raide-jokeri pysähtyy kaikilla pysäkeillä, bussi-jokeri ei. Pysäkkivälihän on tärkein yksittäinen linjanopeuteen vaikuttava tekijä
2) Raide-jokerin aikataulu on suunniteltu niin että ratikka pysyy koko ajan aikataulussa. Keski-Eurooppalainen pikaraitioliikenteen aikataulutustapa suosii luotettavampaa ja hitaampaa liikennöintiä kuin mihin Suomessa on esimerkiksi bussiliikenteessä totuttu.
3) Raidejokerilla on suunniteltu käytettävän nykyisen tyylistä raitiovaunukalustoa, jolla pysäkkiajat helposti venyvät ahtauden takia silloin kun kuormitus on varsin korkea. Kannattaa vertaa vaikka Kaivokadun raitiopysäkkitoimintaa vaikka Rautatientorin metroaseman metropysähtymiseen. Toki pidentämällä ja leventämällä kalustoa, varmistamalla riittävät seisomaalueet ja ovipinta-ala, pitämällä maksimikuormitus kohtuullisena kuten metrossa ja lähijunissa sekä rakentamalla vilkkaimmille alueille riittävän laajat laiturialueet tätä voidaan helpottaa.
Tässä on aikamoista selittelyn makua. Minusta paljon salaliittoteorioita uskottavampi selitys on, että osa joukkoliikennefoorumin ratikkaharrastajista ei vaan kunnolla tunne pikaratikkaa liikennemuotona, sen mahdollisuuksia, rajoitteita ja luotettavan liikennöinnin edellytyksiä.
Luotettavia joukkoliikenneratkaisuja ei voida suunnitella niin, että aikataulut toteutuvat vain joukkoliikennefoorumin virtuaalimaailmassa. Raide-jokerillekin erittäin kokenut raitioliikenteen suunnittelutoimisto on laskenut realistisen liikennöintinopeuden, joka on hyvin linjassa vastaavien muualla liikennöitävien ratkaisujen kanssa.
Minusta raide-jokeri on kuitenkin erittäin hyvä hanke, joka kannattaa toteuttaa, koska siitä huolimatta että keskimääräinen linjanopeus laskee palvelutaso paranee. Jokerilla tehdään paljon aika lyhyitä matkoja, joissa linjanopeus ei ole kovin kriittinen suure.
Käsittääkseni tärkeimmät syyt raide-jokerin hitauteen bussi-jokeriin verrattuna on:
1) Raide-jokeri pysähtyy kaikilla pysäkeillä, bussi-jokeri ei. Pysäkkivälihän on tärkein yksittäinen linjanopeuteen vaikuttava tekijä
2) Raide-jokerin aikataulu on suunniteltu niin että ratikka pysyy koko ajan aikataulussa. Keski-Eurooppalainen pikaraitioliikenteen aikataulutustapa suosii luotettavampaa ja hitaampaa liikennöintiä kuin mihin Suomessa on esimerkiksi bussiliikenteessä totuttu.
3) Raidejokerilla on suunniteltu käytettävän nykyisen tyylistä raitiovaunukalustoa, jolla pysäkkiajat helposti venyvät ahtauden takia silloin kun kuormitus on varsin korkea. Kannattaa vertaa vaikka Kaivokadun raitiopysäkkitoimintaa vaikka Rautatientorin metroaseman metropysähtymiseen. Toki pidentämällä ja leventämällä kalustoa, varmistamalla riittävät seisomaalueet ja ovipinta-ala, pitämällä maksimikuormitus kohtuullisena kuten metrossa ja lähijunissa sekä rakentamalla vilkkaimmille alueille riittävän laajat laiturialueet tätä voidaan helpottaa.
Tässä on aikamoista selittelyn makua. Minusta paljon salaliittoteorioita uskottavampi selitys on, että osa joukkoliikennefoorumin ratikkaharrastajista ei vaan kunnolla tunne pikaratikkaa liikennemuotona, sen mahdollisuuksia, rajoitteita ja luotettavan liikennöinnin edellytyksiä.
Luotettavia joukkoliikenneratkaisuja ei voida suunnitella niin, että aikataulut toteutuvat vain joukkoliikennefoorumin virtuaalimaailmassa. Raide-jokerillekin erittäin kokenut raitioliikenteen suunnittelutoimisto on laskenut realistisen liikennöintinopeuden, joka on hyvin linjassa vastaavien muualla liikennöitävien ratkaisujen kanssa.
Minusta raide-jokeri on kuitenkin erittäin hyvä hanke, joka kannattaa toteuttaa, koska siitä huolimatta että keskimääräinen linjanopeus laskee palvelutaso paranee. Jokerilla tehdään paljon aika lyhyitä matkoja, joissa linjanopeus ei ole kovin kriittinen suure.
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Vs: Bussi-Jokeri
Osaatko todella osoittaa jonkin kohdan selvityksistä, jossa selvityksen tehnyt konsultti tai jokin muu taho on perustellut valittua pysäkkiaikaa tällä tavoin? Väitän, että et pysty. Siksi se ei voi olla syy sille, miksi raide-Jokerille on laskettu hitaampi linjanopeus. Eikä sitä paitsi Jokerin kalustoa edes ole suunniteltu tuolla tavoin kuin annat ymmärtää. Päinvastoin; sille tulee varmuudella kaksisuuntaista kalustoa, koska rata on piirretty ilman kääntösilmukoita. Ne ovat huomattavasti väljempiä eteisistään. 25 cm kapeampi käytävä ei varmasti hidasta sitä pysäkkiaikaa enää siitä. Sitä paitsi tuolla tavoin venyvä pysäkkiaika voidaan korjata pidentämällä kalustoa ja kasvattamalla kaluston kapasiteettia, jonka jälkeen kuormitus ei ole enää "varsin korkea". Mutta koska Jokerin kaluston pituuttakaan ei ole vielä valittu, et voi perustella, että Jokerin kalustossa olisi liian ahdasta.
Osaatko todella osoittaa jonkin kohdan selvityksistä, jossa selvityksen tehnyt konsultti tai jokin muu taho on perustellut valittua pysäkkiaikaa tällä tavoin? Väitän, että et pysty. Siksi se ei voi olla syy sille, miksi raide-Jokerille on laskettu hitaampi linjanopeus. Eikä sitä paitsi Jokerin kalustoa edes ole suunniteltu tuolla tavoin kuin annat ymmärtää. Päinvastoin; sille tulee varmuudella kaksisuuntaista kalustoa, koska rata on piirretty ilman kääntösilmukoita. Ne ovat huomattavasti väljempiä eteisistään. 25 cm kapeampi käytävä ei varmasti hidasta sitä pysäkkiaikaa enää siitä. Sitä paitsi tuolla tavoin venyvä pysäkkiaika voidaan korjata pidentämällä kalustoa ja kasvattamalla kaluston kapasiteettia, jonka jälkeen kuormitus ei ole enää "varsin korkea". Mutta koska Jokerin kaluston pituuttakaan ei ole vielä valittu, et voi perustella, että Jokerin kalustossa olisi liian ahdasta.
Vs: Bussi-Jokeri
Onko jossain jo piirretty jokerin tarkka ratalinjaus? Siis enemmän kuin vain yksittäsissä risteyksissä tilavarauksen yhteydessä. Olen luullut, että on vain yksittäisten virkamiesten ja muiden asiantuntijoiden kommentteja, että kaksisuuntaiset vaunut tulevat.
Toki se on kieltämättä melko varmaa, että niin käy, eikä se ole paha asia laisinkaan, mutta eikö kun järjestelmistä tehdään kerran teknisesti yhteensopivia, se loisi lisäetua, että jokerilla voidaan tarvittaessa ajaa myös keskustan vaunuilla? Ei kuitenkaan tule mieleen paikkoja, joihin voisi tulla sellasia keskittäispysäkkejäkään. Ei tarvitsi sitten olla niin paljoa reservikalustoa, tai jos jos käy niin kuin Oslossa, että melkein koko laivue joutuu kerralla ajokieltoon.
Onko jossain jo piirretty jokerin tarkka ratalinjaus? Siis enemmän kuin vain yksittäsissä risteyksissä tilavarauksen yhteydessä. Olen luullut, että on vain yksittäisten virkamiesten ja muiden asiantuntijoiden kommentteja, että kaksisuuntaiset vaunut tulevat.
Toki se on kieltämättä melko varmaa, että niin käy, eikä se ole paha asia laisinkaan, mutta eikö kun järjestelmistä tehdään kerran teknisesti yhteensopivia, se loisi lisäetua, että jokerilla voidaan tarvittaessa ajaa myös keskustan vaunuilla? Ei kuitenkaan tule mieleen paikkoja, joihin voisi tulla sellasia keskittäispysäkkejäkään. Ei tarvitsi sitten olla niin paljoa reservikalustoa, tai jos jos käy niin kuin Oslossa, että melkein koko laivue joutuu kerralla ajokieltoon.