Selvennettäköön nyt ensiksi, että tarkoitan tässä keskustelussa "sepeliradalla" ensisijaisesti tämänlaista rataa, jota Helsingissä voisi olla ainakin Paciuksenkadulla, Mannerheimintien pohjoisosissa, Veturitiellä, Pasilankadulla, Mäkelänkadulla, Hämeentiellä ja Kustaa Vaasantiellä.
Kysyn sinulta edelleen samaa kuin aiemmassa viestissäni:
Mihin se lumen paksuus sitten vaikuttaa? Paitsi siihen että kun sitä on kertynyt tiettyä määrää enempää, niin se pitää kuljettaa pois? Pakkaskaudella se lumi toimii lähinnä eristeenä, joka vähentää roudan syvyyttä. Toki keväällä tai pidempään jatkuvalla suojakaudella paksummasta lumikerroksesta riittää pidempään sulamisvesiä, joka sitten öisin saatta jäätyä. Mutta tämän ei pitäisi muuttaa perusasetelmaa, eli jos ratarakenne kestää sulamis-jäätymis -ilmiöitä, niin se myös kestää sitä, tapahtui se Hampurissa, Bergenissä, Tukholmassa tai Helsingissä. Tai Tampereella.
Mihin tämä vaikuttaa? Ja miksi tämä olisi oleellista?
Videota kun katsoo, niin näyttää että Bergenissä on ihan kohtuullisesti rakennettu sepelirataa. Parissa kohtaa tosin ouddosti ei, mm. aikavälillä 0:55-1:03 on sellainen kohta, jonka olisin itse rakentanut nurmi- tai sepeliratana. Nurmiradan vähäisyys Bybanenilla on oikeastaan oudompaa. Muuten tuota Bybanenille tunnusomaista vaaleanruskeaa asfalttia(?) näyttää katuympäristöä katselemalla käytetyn lähinnä siellä, missä on haluttu sallia vapaa radan ylitys kävellen tai pyörällä.