Viestiketju: Raide-Jokeri

Alunperin kirjoittanut petteri

Katupöly, hiekoitushiekka ja sen poistaminen kaduilta on merkittävä tekijä, joka on huomioitava. Helsingissä myös lunta tulee ajoittain paljon eikä se useinkaan sula nopeasti, vaan se pitää kuljettaa pois.

Selvennettäköön nyt ensiksi, että tarkoitan tässä keskustelussa "sepeliradalla" ensisijaisesti tämänlaista rataa, jota Helsingissä voisi olla ainakin Paciuksenkadulla, Mannerheimintien pohjoisosissa, Veturitiellä, Pasilankadulla, Mäkelänkadulla, Hämeentiellä ja Kustaa Vaasantiellä.

Kysyn sinulta edelleen samaa kuin aiemmassa viestissäni:

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Tuota, mitä ongelmaa lumen poistamisessa avoradalta on? Sen kun auraa sivuun sen mitä nousee kiskonharjan yläpuolelle. Loput 20 cm (kiskon korkeus) voi jättää siihen. Katupölyn taas voi avonaiselta kiintoraiteelta ja nurmiradalta poistaa imuautolla sikäli kun se on edes välttämätöntä ja sepeliradalta sitä ei edes tarvitse poistaa, koska se jää sepelin sekaan. Sitäpaitsi hiekoitushiekkaa ei edes pitäisi kulkeutua tuollaisilla rataosuuksille, kun ei siellä kulje kumipyöräliikennettä.

Alunperin kirjoittanut petteri

Suurimmassa osassa Keski-Eurooppaa ei ole samanlaista joinain vuosina hyvinkin ankaraa talvi-ilmastoa kuin Helsingissä. Rajummat lumisateet ovat Keski-Euroopassa usein lumimyrskyjä ihan nolla-asteen pinnassa. Usein jo myrskyn aikana ilma menee plussalle ja lumi alkaa sulaa pois. Varsinaisella pakkasilmalla ei siellä paljon lunta sada, kuten ei Suomessakaan kovilla pakkasilla. Paksu lumi ei Keski-Eurooppassa siis helposti pysy maassa viikko- tai kuukausitolkulla eikä sula ja jäädy jatkuvasti.

Mihin se lumen paksuus sitten vaikuttaa? Paitsi siihen että kun sitä on kertynyt tiettyä määrää enempää, niin se pitää kuljettaa pois? Pakkaskaudella se lumi toimii lähinnä eristeenä, joka vähentää roudan syvyyttä. Toki keväällä tai pidempään jatkuvalla suojakaudella paksummasta lumikerroksesta riittää pidempään sulamisvesiä, joka sitten öisin saatta jäätyä. Mutta tämän ei pitäisi muuttaa perusasetelmaa, eli jos ratarakenne kestää sulamis-jäätymis -ilmiöitä, niin se myös kestää sitä, tapahtui se Hampurissa, Bergenissä, Tukholmassa tai Helsingissä. Tai Tampereella.

Alunperin kirjoittanut petteri

Kun Helsingissä pakkanen ei ole keskitalvella poikkeus, vaan sääntö, joten Helsingissä lunta sataa talvella myös aika paljon myös silloin ilman lämpötila on pysyvästi pakkasella.

Mihin tämä vaikuttaa? Ja miksi tämä olisi oleellista?

Alunperin kirjoittanut petteri

Tässä muuten video Bergenin raitioradasta.

http://www.youtube.com/watch?v=2KM9csmpYtA

Bergenissä pölkkyrataa käytetään kohdissa, jotka on aidattu tai muuten selvästi eristetty katutilasta ja joissa on paljon tilaa. Ahtaammissa paikoissa käytetään katuun upotettua rataa.

Videota kun katsoo, niin näyttää että Bergenissä on ihan kohtuullisesti rakennettu sepelirataa. Parissa kohtaa tosin ouddosti ei, mm. aikavälillä 0:55-1:03 on sellainen kohta, jonka olisin itse rakentanut nurmi- tai sepeliratana. Nurmiradan vähäisyys Bybanenilla on oikeastaan oudompaa. Muuten tuota Bybanenille tunnusomaista vaaleanruskeaa asfalttia(?) näyttää katuympäristöä katselemalla käytetyn lähinnä siellä, missä on haluttu sallia vapaa radan ylitys kävellen tai pyörällä.

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Videota kun katsoo, niin näyttää että Bergenissä on ihan kohtuullisesti rakennettu sepelirataa. Parissa kohtaa tosin ouddosti ei, mm. aikavälillä 0:55-1:03 on sellainen kohta, jonka olisin itse rakentanut nurmi- tai sepeliratana.

Tuo johtunee siitä, että kohdassa 1:01 on pysäkki, jota ei pystyttäisi järkevästi huoltamaan, jos tuolla välillä olisi sepeli- tai nurmirata.

Sepelirata näyttää nyös vaativan aika paljon enemmän tilaa kuin katuunupotettu sitä erottavien reunarakenteiden vuoksi, juuri tuohon kohtaan se juuri taitaisi mahtua, mutta monessa paikassa Bergenissä taitaa olla käytetty katuunupotettua rataa, koska tila on sen verran tiukalla.

Ja onko sepeliradalla edes paljonkaan merkittäviä hyötyjä, jos sitä voi laittaa muutaman metrin pätkän johonkin kohtaan rataa? Minusta vaikuttaa, että argumentit sepeli- ja nurmiradan puolesta eivät ole kovin vahvat. Raitiotiet kuitenkin yleensä maailmalla rakennetaan katuun upotettuna. Toki jossain sopivilla enemmän tai vähemmän katutilan ulkopuolisilla pätkillä pölkkyrata on ihan ok, mutta ei sitä kannata joka paikkaan yrittää tunkea.

Suomessa vielä talvi aiheuttaa merkittävästi rajoitteita, kun lumen auraus ja siirtäminen on vaikeaa jos käytetään pölkkyrataa. Suomessa pölkkyrata pitää myös erottaa muista kaistoista vielä selkeämmin kuin muualla, koska lumikautena erilaiset katuratamerkinnät ja matalat korokkeet helposti peittyvät lumeen.

Alunperin kirjoittanut Max

Miten missäkin, tässä esimerkkiä Varsovan keskustasta.

Berliinissä on sepelirataa ihan sellaisilla Helsinginkatua vastaavilla kaduillakin, eikä se vie sen enempää tilaa kuin nurmirata tai järkevänlevyinen asvaltoitu urakiskoratakaan.

Alunperin kirjoittanut Max

Miten missäkin, tässä esimerkkiä Varsovan keskustasta. Siellä tiedetään, että betoniradalta löytyy aina autoja seisomasta eikä sellaisia siksi tehdä, jollei ole pakko. Ja siellä muuten ratikka on usein henkilöautoa nopeampi kulkuväline.

Tuo on muuten aika samannäköinen kuva kuin Nakkiputkan ylempänä linkkaama eli tilaa on kadulla käytettävissä todella paljon, jolloin sekä radalle että radan ja kaistojen reunaan muodostuville lumivalleillekin on tilaa. Helsingin katujen leveyksillä tuollaiset ratkaisut eivät niin helposti onnistu. Jossain Kehä I:n reunassa tai Mäkelänkadun keskellä tuollainen ratkaisu voi toki toimia.

Muutenkin Varsovan valtakadut ovat Helsinkiin verrattuna todella leveitä ja pysäkeille ja katujen ali on myös usein alikulkuja.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:05 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:02 ----------

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Berliinissä on sepelirataa ihan sellaisilla Helsinginkatua vastaavilla kaduillakin, eikä se vie sen enempää tilaa kuin nurmirata tai järkevänlevyinen asvaltoitu urakiskoratakaan.

Mihin kohtaan Helsinginkatua viittaat? Kun matkustin Berliinin ratikalla, pikaratikan suoremmat runkokadut muistuttivat enemmän Huopalahdentietä kuin Helsinginkatua Kalliossa eli olivat ehkä kaksi kertaa leveämpiä kuin Helsinginkatu Kallion korttelikaupungissa. Toki osassa Helsinginkatua eli Manskun ja rautatiesillan välillä on raivattavissa niin paljon tilaa, että pölkkyratakin voisi toimia, mutta eihän tuolla välillä ole muutenkaan ratikalla paljoa ongelmia.

Tässä esimerkki miten leveällä kadulla Berliniissä on pölkkyrataa:

http://www.youtube.com/watch?v=jA6AAmDskic

Helsingissä aika lailla vastaavan levyistä katuympäristöä löytyy vaikka Mäkelänkadulta tai Paciuksenkadulta. Mutta esimerkiksi Mannerheimintie ja Hämeentie ovat suuren osan matkaa katuleveydeltään hiukan yli puolet tuosta Berliinin ratikkakadusta eli tilaa ei ole valtavasti käytettävissä.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Miksi sepeli- tai nurmiradalla pitäisi muodostaa lumivalleja? Lumi voidaan niiltä poistaa ihan yhtä lailla kuin betoni- ja asfalttiradaltakin.

Johonkin lumi pitää kiskoilta aurata ja nykyään tehokas auraus- ja kuljetuskalusto kulkee kumipyörillä. Ja kun lunta tulee 20 senttiä yössä, kuten Helsingissä aina joskus, lumivalleista tulee aika korkeita. Katuunupotetulla radalla koko katu voidaan aurata samalla kalustolla puhtaaksi ja kasata lumet yhteen kadun reunaan, josta ne sitten saadaan pois.

Jos käytetään pölkkyrataa, tarvitaan auraukseen raiteilla kulkevaa erityiskalustoa, joka maksaa. Raiteilla kulkeva aurauskalusto on myös hyvin epäkäytännöllistä, koska sitä ei voi helposti kääntääkään. Kiskoaurauskaluston lisäksi tarvittaisiin vielä päivystysjärjestelyt siltä varalta, että tulee raju lumipyry.

Radan reunassa on kiskoaurauskalustoa tarvitaan yleensä tilaa, koska eihän lumia voi suoraan oikein voi autokaistallekaan voimalla työntää ja jättää vaan siihen. Pölkkyradan reunassa on vielä yleensä jonkinlainen koroke tai aita, joka vielä entisestään vaikeuttaa lumenpoistoa.

Pölkkyrata ilman lumenauraustilaa on varsin epäkäytännöllinen.

Alunperin kirjoittanut sane

Jotenkin tuntuu, että petteri hakemalla hakee syitä mitkä tekisivät Jokerin rakentamista moderniksi mahdotonta. Miksi näin?

Työura rakennusvirastossa tai kaupunkisuunnitteluvirastossa?

Nämä syyt on oikeastaan aika viihdyttävää luettavaa, kun Petteri puhuu itsensä pussiin. Ja luulee, että asiat muuttuvat epätodesta todeksi, kun niitä vaan hokee riittävän monta kertaa. Jos joku jaksaa linkkailla ja kikkailla, niin voi etsiä nuo samat argumentit aiempaa tästä ketjusta ja linkata niihin vielä vastauksetkin. Mä en viitsi.

Eiköhän pölkkyradan ainoa vika ole nyt se, että sitä kannattavat täällä väärät nimimerkit. Kaikkein hauskinta tässä on se, että pölkkyrata itse asiassa vaatii sitä lumenpoistoa monin verroin vähemmän kuin asvaltoitu urakiskorata.

Alunperin kirjoittanut petteri

Johonkin lumi pitää kiskoilta aurata ja nykyään tehokas auraus- ja kuljetuskalusto kulkee kumipyörillä. Ja kun lunta tulee 20 senttiä yössä, kuten Helsingissä aina joskus, lumivalleista tulee aika korkeita. Katuunupotetulla radalla koko katu voidaan aurata samalla kalustolla puhtaaksi ja kasata lumet yhteen kadun reunaan, josta ne sitten saadaan pois.

Radan reunassa on kiskoaurauskalustoa tarvitaan yleensä tilaa, koska eihän lumia voi suoraan oikein voi autokaistallekaan voimalla työntää ja jättää vaan siihen. Pölkkyradan reunassa on vielä yleensä jonkinlainen koroke tai aita, joka vielä entisestään vaikeuttaa lumenpoistoa.

Ei siellä nytkään kulje koko kadun leveydeltä "kolonnia" putsaamassa yhtäaikaa sekä ratikkakaistoja, että ajokaistoja. Pelkkiä ajokaistoja putsaamassa on kyllä tälläisiä kolonnia näkynyt, mutta HKL hoitaa itse lumen poistamisen ratikkakaistoilta ja -teiltä ja Rakennusvirasto lumen poiston ajokaistoilta.

Laskin tuossa, että jos ratikkakaistoilta aurataan 5,5 m leveydeltä 20 cm kerros kostea vastasatanutta lunta, niin radan molemmille sivuille muodostuisi noin 50-70 cm levyiset ja 50 cm korkeat vallit. Nämä voi sitten kuormata lingolla auton kyytiin. Lähde: "Lumilogistiikan tehostaminen kaupungeissa" Tai jos lumi lingotaan suoraan kiskopyöräajoneuvon tai työvaunu käyttämällä lingolla auton vieressä kulkevan auton lavalle, niin mitään lumivallia ei muodostu. Tuollaisessa avonaisessa päällysrakenteessa on muuten sekin idea, että siinä on sitä lumitilaa itsessään jonkin verran, niin ei ole heti pyryn sattuessa kiire putsaamaan sitä pois. Ja sen lumitilan saa uudelleen käyttöön poistamalla kaikessa rauhassa sinne aiemmin sataneet lumet. Ja korokkeeksi riittää 16 cm korkea reunakivi.

Alunperin kirjoittanut petteri

Jos käytetään pölkkyrataa, tarvitaan auraukseen raiteilla kulkevaa erityiskalustoa, joka maksaa. Raiteilla kulkeva aurauskalusto on myös hyvin epäkäytännöllistä, koska sitä ei voi helposti kääntääkään. Kiskoaurauskaluston lisäksi tarvittaisiin vielä päivystysjärjestelyt siltä varalta, että tulee raju lumipyry.

Et ilmeisesti tiennyt, että työvaunut voivat olla kaksisuuntaisia? Ja jos suurempaa joustavuutta tarvitaan, niin käytetään kiskopyöräajoneuvoja. Näitä voi muuten käyttää mös katujen lumenpoistoon. Ja tottakai kiskopyöräkalsuto maksaa, mutta peräänkuuluttaisin sinulta suhteellisuudentajua siinä, että mitkä ovat kalliita ja mitkä edullisempia tapoja kehittää raitioliikenteen luotettavuutta. Sitäpaitsi tuollainen kapea sepelirata on halvempi rakentaa kuin kadun tasoon upotettu.