Viestiketju: Raide-Jokeri

Alunperin kirjoittanut petteri

Miten nopeasti tuon voisi saada valmiiksi, kun suunnitelmat on valmiina? 3-4 vuodessa?

Osalla reitistä tarvitsee tehdä kaavamuutoksia. Tietysti rakentaa voi alkaa niistä paikoista, missä kaavamuutoksia ei tarvita, mutta rata ei kuitenkaan välttämättä valmistu yhtään sen aikaisemmin, jos kaavamuutosta vaativat kohdat jäävät puuttumaan.

Olen kuullut, että hallituksen lupaus on voimassa sillä edellytyksellä, että rakennustyöt alkavat tämän hallituksen aikana.

Alunperin kirjoittanut petteri

Joo. Rakennuspäätös olisi syytä saada tehtyä nopeasti ja projektiorganisaatio hommiin, ettei hanke vaan pääse hautautumaan.

Olen siitä iloinen että tällainen myönteinen päätös on saatu aikaiseksi. Ovatko viime aikojen bussionnettomuudet mahtaneet saada päättäjien huomio kiinnittymään tähän?

Sitä mitä toivoisin näin yksityiskohtana olis että Jokeria ja tulevia muita pikaraitoteitä varten hankittaisiin leveämpiä vaunuja kuin Helsingin nykyiset Articit joissa istuminen 2+2 on tuskasen ahdasta varsinkin talvipompat päällä. Tai että istuinjärjestys uusissa vaunuissa olisi 2+1?

Toinen huono juttu on että jos rakennustyöt alkavat parin vuoden sisällä, niin työmatkapyöräilyreittini varmaan katkeaa taas Leppävaaran ja Pitäjänmäen välillä. Nyt se on ollut koko viime kesän poikki vesijohtotyömaan takia eikä se tule olemaan ensi kesänäkään valmis, ja olen joutunut pitkille ja mäkisille kiertoteille. Jokerin työmaa katkaksisi sen uudelleen pariksi vuodeksi, mutta ei voi aina voittaa.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Olen siitä iloinen että tällainen myönteinen päätös on saatu aikaiseksi. Ovatko viime aikojen bussionnettomuudet mahtaneet saada päättäjien huomio kiinnittymään tähän?

Eivät varmasti. Suurin osa viime aikojen bussionnettomuuksista on aiheutunut uhkarohkeasta käytännöstä yrittää ajaa kaikissa olosuhteissa ja ehkä joissain tapauksissa näihin olosuhteisiin tottumattomista kuljettajista. Tasavaltamme hallitus päätti antaa rahaa Jokerille, koska halutaan edistää asuntotuotantoa. Asuntojen tarjonnan lisäämisellä puolestaan tavoitellaan talouskasvua eli hallitus teki omasta mielestään tavallaan sijoituksen.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Olen varovaisesti samaa mieltä kanssasi. En pidä huonona nykyistä kaavailua ja ymmärrän sen perusteet, mutta matkustajana pitäisin leveitä vaunuja parempina.

Leveämmistä vaunuista täytyy kuitenkin todeta, että niiden edut riippuvat siitä, mihin leveys käytetään. HKL:n Articin sisäleveys on 2300 mm ja käytäväleveys 500 mm. Käytävän ja seinän väliin jää siten tilaa 900 mm. 2650 leveään vaunun halutaan varmasti ensimmäiseksi leveämpi käytävä. Tampereella käytävän leveydeksi vaaditaan 600 mm. Jos seinät ovat yhtä paksut kuin Helsingin Articeissa, käytävän ja seinän väli levenee 50 mm.

Valmeteissa on 1+2 istuinjärjestys ja sisäleveys taitaa olla 2200 mm. Istuinjärjestyksen tarkoitus on ollut tehdä tilaa seisten matkustaville, ei istujille. Sosialisimin aikaan Tatra-vaunujen leveys kasvoi, ja Neuvostoliitossa ja muissakin SEV-maissa raitiovaunujen standardileveys oli 2500 mm. Sisustus oli ja on edelleen usein 1+2, koska vaunuun halutaan kapasiteettia eikä istuimia. Usein myös matkustetaan seisten, vaikka istuimia olisi vapaana.

2+2 istuinjärjestys tulee pakolliseksi matalalattiavaunuissa telien kohdalla, jos telissä on moottorit. Tämä on tuonut 2+2 istuinjärjestyksen kapeisiin 2300 mm:n vaunuihin, kuten Varioon. Kuitenkin Alstom, joka Citadis-vaunullaan on markkinajohtaja, pitää 2400 mm:n korileveyttä raitiovaunun standardileveytenä. Besanconiin Alstom on kuitenkin tehnyt Citadiksen, jonka istumajärjestys telin päällä on 2+1,5.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Leveämmistä vaunuista täytyy kuitenkin todeta, että niiden edut riippuvat siitä, mihin leveys käytetään. HKL:n Articin sisäleveys on 2300 mm ja käytäväleveys 500 mm. Käytävän ja seinän väliin jää siten tilaa 900 mm. 2650 leveään vaunun halutaan varmasti ensimmäiseksi leveämpi käytävä. Tampereella käytävän leveydeksi vaaditaan 600 mm. Jos seinät ovat yhtä paksut kuin Helsingin Articeissa, käytävän ja seinän väli levenee 50 mm.

Valmeteissa on 1+2 istuinjärjestys ja sisäleveys taitaa olla 2200 mm. Istuinjärjestyksen tarkoitus on ollut tehdä tilaa seisten matkustaville, ei istujille. Sosialisimin aikaan Tatra-vaunujen leveys kasvoi, ja Neuvostoliitossa ja muissakin SEV-maissa raitiovaunujen standardileveys oli 2500 mm. Sisustus oli ja on edelleen usein 1+2, koska vaunuun halutaan kapasiteettia eikä istuimia. Usein myös matkustetaan seisten, vaikka istuimia olisi vapaana.

2+2 istuinjärjestys tulee pakolliseksi matalalattiavaunuissa telien kohdalla, jos telissä on moottorit. Tämä on tuonut 2+2 istuinjärjestyksen kapeisiin 2300 mm:n vaunuihin, kuten Varioon. Kuitenkin Alstom, joka Citadis-vaunullaan on markkinajohtaja, pitää 2400 mm:n korileveyttä raitiovaunun standardileveytenä. Besanconiin Alstom on kuitenkin tehnyt Citadiksen, jonka istumajärjestys telin päällä on 2+1,5.

Jokerilla matkustetaan pidempiä matkoja kuin Helsingin nykyisillä raitiovaunuilla keskimäärin jolloin istumapaikkoja saisi olla suhteessa enemmän. Bussi-jokerissakin kaikki menevät istumaan ellei ruuhka pakota seisomaan. Jos pitäisi seistä 550:ssä esim Haagasta Leppävaaraan niin en pahemmin kulkisi sillä ollenkaan vaan menisin junalla vaikka kävelymatka olisi pidempi. Sen verran seisominen ottaa polville, ja vaikka raitiovaununa toteutetuna se ei pomppisi kuten bussi niin en usko että se ei kiihdytyksissä ja jarrutuksissa nykisi.

Variotramissa on se hyvä puoli että istuimet, ainakin niissä joissa istutaan vastakkain kuten junassa, ovat ikkunapuolella lähempänä toisiaan kuin käytäväpuolella eli niissä ei istuta ihan kylki kylkeä vastaan ja jää vähän hajurakoa, ja selkänojat ovat muutenkin ergonomisemmat kuin Articissa. En tiedä johtuuko järjestys Variotramin pyöräkotelosta,mutta kannattaisi kokeilla sitä ratkaisua Jokerin pikaraitiovaunuihin jos ei muuten saa koria levennettyä. Vai johtuuko Variotramin väljempi istuin siitä että seinät eivät ole niin paksut kuin Articissa?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Variotramissa on se hyvä puoli että istuimet, ainakin niissä joissa istutaan vastakkain kuten junassa, ovat ikkunapuolella lähempänä toisiaan kuin käytäväpuolella eli niissä ei istuta ihan kylki kylkeä vastaan ja jää vähän hajurakoa, ja selkänojat ovat muutenkin ergonomisemmat kuin Articissa. En tiedä johtuuko järjestys Variotramin pyöräkotelosta,mutta kannattaisi kokeilla sitä ratkaisua Jokerin pikaraitiovaunuihin jos ei muuten saa koria levennettyä. Vai johtuuko Variotramin väljempi istuin siitä että seinät eivät ole niin paksut kuin Articissa?

Istuinten porrastus pituussuunnassa on ikivanha kikka, jolla saadaan väljyyttä sivusuuntaan juurikin sillä, että istujat eivät istu olkapäät toisissaan kiinni. Mulla ei tässä ole Varion ja Articin mittoja esillä. Vario on sisältä kapeampi kuin Artic. Mutta kapeampi on myös Varion käytävä.

Antero

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Variotramissa on se hyvä puoli että istuimet, ainakin niissä joissa istutaan vastakkain kuten junassa, ovat ikkunapuolella lähempänä toisiaan kuin käytäväpuolella eli niissä ei istuta ihan kylki kylkeä vastaan ja jää vähän hajurakoa, ja selkänojat ovat muutenkin ergonomisemmat kuin Articissa. En tiedä johtuuko järjestys Variotramin pyöräkotelosta,mutta kannattaisi kokeilla sitä ratkaisua Jokerin pikaraitiovaunuihin jos ei muuten saa koria levennettyä. Vai johtuuko Variotramin väljempi istuin siitä että seinät eivät ole niin paksut kuin Articissa?

Juu, sivuttaissuunnassa on vähän enemmän tilaa, mutta hintana on se, että jalkatilaa on Varion vastakkaisissa paikoissa tolkuttoman vähän. Jos kaksi täysikasvuista ihmistä istuu vastakkain niissä, niin usein polvet hankaavat toisiaan vasten. muutenkin minä kyllä pidän Arcticin istuimista enemmän kuin Varion versioista.

Vaikka menee OT tulee mieleen se HSL-alueen bussimalli joskus 10-20 v sitten jossa oli penkkejä sillai vinottain/ei ihan vierekkäin taka-osassa, helkkari että oli ahdistava kun 188 cm oli hiukan muutenkin tiukkaa istua penkissä ja sitten vielä piti vääntää sinne väliin itsensä...

Variossa ei voi kuvitella istuvansa vastakkain, en mahdu millään muiden ihmisten kanssa.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Saako käytävästä nykyistä leveämmän Articissa, jonka korileveys on 2650 mutta raideleveys 1000 mm?

Käytäväleveys riippuu siitä, miten paljon teli kiertyy. Vaunun leveydellä ei ole mitään vaikutusta asiaan.

Mutta 1000 mm:n raideleveys on tässä asiassa parempi kuin 1435 mm. Sillä 1000 mm:n telissä ei pyörien välissä ole mitään. 1435 mm:n telissä pyörien välissä on akselilaakerit ja niiden jousitus. Ensiöjousituksen rakenteet ulottuvat pidemmälle kuin pyörät, jos telistä ei tehdä keinuvipumallista vinoon taitetuin ensiöjousin. Eli 1435-telissä on vähemmän vapaata tilaa keskellä kuin 1000-telissä.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Käytäväleveys riippuu siitä, miten paljon teli kiertyy. Vaunun leveydellä ei ole mitään vaikutusta asiaan.

Mutta 1000 mm:n raideleveys on tässä asiassa parempi kuin 1435 mm. Sillä 1000 mm:n telissä ei pyörien välissä ole mitään. 1435 mm:n telissä pyörien välissä on akselilaakerit ja niiden jousitus. Ensiöjousituksen rakenteet ulottuvat pidemmälle kuin pyörät, jos telistä ei tehdä keinuvipumallista vinoon taitetuin ensiöjousin. Eli 1435-telissä on vähemmän vapaata tilaa keskellä kuin 1000-telissä.

Antero

Selviääkö jostain Transtechin piirustuksista, että leveämpää teliä ei ole mahdollista tehdä niin, että voimansiirto/ajomoottorit ja laakerointi olisi ulkopuolella?