Raide-Jokeri

petteri sanoi:
Miten nopeasti tuon voisi saada valmiiksi, kun suunnitelmat on valmiina? 3-4 vuodessa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Osalla reitistä tarvitsee tehdä kaavamuutoksia. Tietysti rakentaa voi alkaa niistä paikoista, missä kaavamuutoksia ei tarvita, mutta rata ei kuitenkaan välttämättä valmistu yhtään sen aikaisemmin, jos kaavamuutosta vaativat kohdat jäävät puuttumaan.

Olen kuullut, että hallituksen lupaus on voimassa sillä edellytyksellä, että rakennustyöt alkavat tämän hallituksen aikana.
 
Yllättävä ja erittäin tervetullut käänne. Hankesuunnitelma on nyt valmis. Siitä tietysti pyydetään lausuntoja ennen päätöksentekoa, mihin kuluu oma aikansa. Nyt ollaan kuitenkin vasta tammikuussa, joten jos kiirevaihde pannaan päälle, niin valtuusto ehtii kyllä tehdä rakennuspäätöksen ennen kesää.

Sitten pitää tehdä rakennussuunnittelua ja kilpailuttaa urakoita. Hankkeen voi vallan hyvin pilkkoa palasiksi sillä tavoin, että kaavapuoli suunnittelee omiaan sinne minne tarvitaan ja rinnalla sitten valmistellaan rakentamista sinne, minne kaavamuutoksia ei tarvita. Jokeria on joka tapauksessa pakko rakentaa tilkkutäkkinä usean vuoden ajan ja ottaa käyttöön (ainakin Helsingin osalta) kerralla.

En pitäisi mahdottomana sitä, että ensimmäisiä johto- ja putkisiirtoja voisi tehdä kesällä 2017. Mutta ensin pitää myös Helsingin löytää rahat jostain.
 
339-DF sanoi:
Yllättävä ja erittäin tervetullut käänne. Hankesuunnitelma on nyt valmis. Siitä tietysti pyydetään lausuntoja ennen päätöksentekoa, mihin kuluu oma aikansa. Nyt ollaan kuitenkin vasta tammikuussa, joten jos kiirevaihde pannaan päälle, niin valtuusto ehtii kyllä tehdä rakennuspäätöksen ennen kesää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo. Rakennuspäätös olisi syytä saada tehtyä nopeasti ja projektiorganisaatio hommiin, ettei hanke vaan pääse hautautumaan.
 
petteri sanoi:
Joo. Rakennuspäätös olisi syytä saada tehtyä nopeasti ja projektiorganisaatio hommiin, ettei hanke vaan pääse hautautumaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen siitä iloinen että tällainen myönteinen päätös on saatu aikaiseksi. Ovatko viime aikojen bussionnettomuudet mahtaneet saada päättäjien huomio kiinnittymään tähän?

Sitä mitä toivoisin näin yksityiskohtana olis että Jokeria ja tulevia muita pikaraitoteitä varten hankittaisiin leveämpiä vaunuja kuin Helsingin nykyiset Articit joissa istuminen 2+2 on tuskasen ahdasta varsinkin talvipompat päällä. Tai että istuinjärjestys uusissa vaunuissa olisi 2+1?

Toinen huono juttu on että jos rakennustyöt alkavat parin vuoden sisällä, niin työmatkapyöräilyreittini varmaan katkeaa taas Leppävaaran ja Pitäjänmäen välillä. Nyt se on ollut koko viime kesän poikki vesijohtotyömaan takia eikä se tule olemaan ensi kesänäkään valmis, ja olen joutunut pitkille ja mäkisille kiertoteille. Jokerin työmaa katkaksisi sen uudelleen pariksi vuodeksi, mutta ei voi aina voittaa.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Olen siitä iloinen että tällainen myönteinen päätös on saatu aikaiseksi. Ovatko viime aikojen bussionnettomuudet mahtaneet saada päättäjien huomio kiinnittymään tähän?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eivät varmasti. Suurin osa viime aikojen bussionnettomuuksista on aiheutunut uhkarohkeasta käytännöstä yrittää ajaa kaikissa olosuhteissa ja ehkä joissain tapauksissa näihin olosuhteisiin tottumattomista kuljettajista. Tasavaltamme hallitus päätti antaa rahaa Jokerille, koska halutaan edistää asuntotuotantoa. Asuntojen tarjonnan lisäämisellä puolestaan tavoitellaan talouskasvua eli hallitus teki omasta mielestään tavallaan sijoituksen.
 
R.Silfverberg sanoi:
Sitä mitä toivoisin näin yksityiskohtana olis että Jokeria ja tulevia muita pikaraitoteitä varten hankittaisiin leveämpiä vaunuja kuin Helsingin nykyiset Articit joissa istuminen 2+2 on tuskasen ahdasta varsinkin talvipompat päällä. Tai että istuinjärjestys uusissa vaunuissa olisi 2+1?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei hankita ainakaan vielä. Leveys on sama kuin nykyisissä, pituutta on enemmän. Kalusto on lyöty lukkoon jo, Laajasalo ja Jokeri saavat samanlaisia vaunuja.

Jokerin vaunuja ei säilytetä nykyverkolla, mutta korjaustöitä voidaan tehdä Koskelassa. Periaatteessa leveämpi vaunu olisi sinne siis mahdollinen, mutta silloin Jokerin ja Laasalon vaunut eivät olisi samanlaisia. Siihen varaudutaan, että leveämpiin voidaan siirtyä esimerkiksi tilanteessa, jossa nykyverkon pääradat muutetaan leveille vaunuille ja radat jatkuvat kaupunkibulevardeja pitkin jokerille asti ja pidemmällekin.

Olen varovaisesti samaa mieltä kanssasi. En pidä huonona nykyistä kaavailua ja ymmärrän sen perusteet, mutta matkustajana pitäisin leveitä vaunuja parempina.

R.Silfverberg sanoi:
Toinen huono juttu on että jos rakennustyöt alkavat parin vuoden sisällä, niin työmatkapyöräilyreittini varmaan katkeaa taas Leppävaaran ja Pitäjänmäen välillä. Nyt se on ollut koko viime kesän poikki vesijohtotyömaan takia eikä se tule olemaan ensi kesänäkään valmis, ja olen joutunut pitkille ja mäkisille kiertoteille. Jokerin työmaa katkaksisi sen uudelleen pariksi vuodeksi, mutta ei voi aina voittaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mä en ole vuosiin käynyt Tapiolassa. Eihän sinne voi mennä, kun koko paikka on ollut metron takia sekaisin vuosikaudet. Matinkylässä olen jonkun verran ajanut, mutta aina on mukana elävä navigaattori, joka osaa kertoa miten siellä kuuluu sillä kertaa liikkua. Se tuntuu olevan joka kerta erilainen. Viimeksi Omenassa käydessäni lupasin itselleni, että sinne ei tarvitse mennä ennen kuin metrorakentaminen joskus loppuu, se oli sellainen labyrintti eikä parkkihallia tahtonut millään löytyä pimeällä. Pientä vahingoniloa tunnen siitä, että mietin mitä tunnelin kannattajat ovat mahtaneet tässä vuosien varrella ajatella, kun puolustivat tunnelia sillä, että työnaikaiset häiriöt jäävät niin paljon pienemmiksi kuin pintametroratkaisussa. :)

Saa nähdä kuinka sekaisin liikenne sitten jokerin vuoksi menee. Sitähän on jonkin verran pohjustettu hankesuunnitelmassa. Käytännössä esim. Aleksis Kiven katu oli kyllä yhtä työmaata suht pitkään, kun ysiä tehtiin, mutta sekasotku rajoittui sentään vain sille kadulle, jonne kiskot tulevat. Jokerin työmaiden ei pitäisi olla luonteeltaan sen kummempia, paikoin paljon vähähaittaisempia jos koko katua ei tarvitse uusia. Ja vaikka rakentaminen viekin monta vuotta yhteensä, niin kohteittain pitäisi tulla valmista paljon nopeammin.
 
339-DF sanoi:
Olen varovaisesti samaa mieltä kanssasi. En pidä huonona nykyistä kaavailua ja ymmärrän sen perusteet, mutta matkustajana pitäisin leveitä vaunuja parempina.
Klikkaa laajentaaksesi...
Leveämmistä vaunuista täytyy kuitenkin todeta, että niiden edut riippuvat siitä, mihin leveys käytetään. HKL:n Articin sisäleveys on 2300 mm ja käytäväleveys 500 mm. Käytävän ja seinän väliin jää siten tilaa 900 mm. 2650 leveään vaunun halutaan varmasti ensimmäiseksi leveämpi käytävä. Tampereella käytävän leveydeksi vaaditaan 600 mm. Jos seinät ovat yhtä paksut kuin Helsingin Articeissa, käytävän ja seinän väli levenee 50 mm.

Valmeteissa on 1+2 istuinjärjestys ja sisäleveys taitaa olla 2200 mm. Istuinjärjestyksen tarkoitus on ollut tehdä tilaa seisten matkustaville, ei istujille. Sosialisimin aikaan Tatra-vaunujen leveys kasvoi, ja Neuvostoliitossa ja muissakin SEV-maissa raitiovaunujen standardileveys oli 2500 mm. Sisustus oli ja on edelleen usein 1+2, koska vaunuun halutaan kapasiteettia eikä istuimia. Usein myös matkustetaan seisten, vaikka istuimia olisi vapaana.

2+2 istuinjärjestys tulee pakolliseksi matalalattiavaunuissa telien kohdalla, jos telissä on moottorit. Tämä on tuonut 2+2 istuinjärjestyksen kapeisiin 2300 mm:n vaunuihin, kuten Varioon. Kuitenkin Alstom, joka Citadis-vaunullaan on markkinajohtaja, pitää 2400 mm:n korileveyttä raitiovaunun standardileveytenä. Besanconiin Alstom on kuitenkin tehnyt Citadiksen, jonka istumajärjestys telin päällä on 2+1,5.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Leveämmistä vaunuista täytyy kuitenkin todeta, että niiden edut riippuvat siitä, mihin leveys käytetään. HKL:n Articin sisäleveys on 2300 mm ja käytäväleveys 500 mm. Käytävän ja seinän väliin jää siten tilaa 900 mm. 2650 leveään vaunun halutaan varmasti ensimmäiseksi leveämpi käytävä. Tampereella käytävän leveydeksi vaaditaan 600 mm. Jos seinät ovat yhtä paksut kuin Helsingin Articeissa, käytävän ja seinän väli levenee 50 mm.

Valmeteissa on 1+2 istuinjärjestys ja sisäleveys taitaa olla 2200 mm. Istuinjärjestyksen tarkoitus on ollut tehdä tilaa seisten matkustaville, ei istujille. Sosialisimin aikaan Tatra-vaunujen leveys kasvoi, ja Neuvostoliitossa ja muissakin SEV-maissa raitiovaunujen standardileveys oli 2500 mm. Sisustus oli ja on edelleen usein 1+2, koska vaunuun halutaan kapasiteettia eikä istuimia. Usein myös matkustetaan seisten, vaikka istuimia olisi vapaana.

2+2 istuinjärjestys tulee pakolliseksi matalalattiavaunuissa telien kohdalla, jos telissä on moottorit. Tämä on tuonut 2+2 istuinjärjestyksen kapeisiin 2300 mm:n vaunuihin, kuten Varioon. Kuitenkin Alstom, joka Citadis-vaunullaan on markkinajohtaja, pitää 2400 mm:n korileveyttä raitiovaunun standardileveytenä. Besanconiin Alstom on kuitenkin tehnyt Citadiksen, jonka istumajärjestys telin päällä on 2+1,5.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jokerilla matkustetaan pidempiä matkoja kuin Helsingin nykyisillä raitiovaunuilla keskimäärin jolloin istumapaikkoja saisi olla suhteessa enemmän. Bussi-jokerissakin kaikki menevät istumaan ellei ruuhka pakota seisomaan. Jos pitäisi seistä 550:ssä esim Haagasta Leppävaaraan niin en pahemmin kulkisi sillä ollenkaan vaan menisin junalla vaikka kävelymatka olisi pidempi. Sen verran seisominen ottaa polville, ja vaikka raitiovaununa toteutetuna se ei pomppisi kuten bussi niin en usko että se ei kiihdytyksissä ja jarrutuksissa nykisi.

Variotramissa on se hyvä puoli että istuimet, ainakin niissä joissa istutaan vastakkain kuten junassa, ovat ikkunapuolella lähempänä toisiaan kuin käytäväpuolella eli niissä ei istuta ihan kylki kylkeä vastaan ja jää vähän hajurakoa, ja selkänojat ovat muutenkin ergonomisemmat kuin Articissa. En tiedä johtuuko järjestys Variotramin pyöräkotelosta,mutta kannattaisi kokeilla sitä ratkaisua Jokerin pikaraitiovaunuihin jos ei muuten saa koria levennettyä. Vai johtuuko Variotramin väljempi istuin siitä että seinät eivät ole niin paksut kuin Articissa?

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Variotramissa on se hyvä puoli että istuimet, ainakin niissä joissa istutaan vastakkain kuten junassa, ovat ikkunapuolella lähempänä toisiaan kuin käytäväpuolella eli niissä ei istuta ihan kylki kylkeä vastaan ja jää vähän hajurakoa, ja selkänojat ovat muutenkin ergonomisemmat kuin Articissa. En tiedä johtuuko järjestys Variotramin pyöräkotelosta,mutta kannattaisi kokeilla sitä ratkaisua Jokerin pikaraitiovaunuihin jos ei muuten saa koria levennettyä. Vai johtuuko Variotramin väljempi istuin siitä että seinät eivät ole niin paksut kuin Articissa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Istuinten porrastus pituussuunnassa on ikivanha kikka, jolla saadaan väljyyttä sivusuuntaan juurikin sillä, että istujat eivät istu olkapäät toisissaan kiinni. Mulla ei tässä ole Varion ja Articin mittoja esillä. Vario on sisältä kapeampi kuin Artic. Mutta kapeampi on myös Varion käytävä.

Antero
 
R.Silfverberg sanoi:
Variotramissa on se hyvä puoli että istuimet, ainakin niissä joissa istutaan vastakkain kuten junassa, ovat ikkunapuolella lähempänä toisiaan kuin käytäväpuolella eli niissä ei istuta ihan kylki kylkeä vastaan ja jää vähän hajurakoa, ja selkänojat ovat muutenkin ergonomisemmat kuin Articissa. En tiedä johtuuko järjestys Variotramin pyöräkotelosta,mutta kannattaisi kokeilla sitä ratkaisua Jokerin pikaraitiovaunuihin jos ei muuten saa koria levennettyä. Vai johtuuko Variotramin väljempi istuin siitä että seinät eivät ole niin paksut kuin Articissa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, sivuttaissuunnassa on vähän enemmän tilaa, mutta hintana on se, että jalkatilaa on Varion vastakkaisissa paikoissa tolkuttoman vähän. Jos kaksi täysikasvuista ihmistä istuu vastakkain niissä, niin usein polvet hankaavat toisiaan vasten. muutenkin minä kyllä pidän Arcticin istuimista enemmän kuin Varion versioista.
 
Vaikka menee OT tulee mieleen se HSL-alueen bussimalli joskus 10-20 v sitten jossa oli penkkejä sillai vinottain/ei ihan vierekkäin taka-osassa, helkkari että oli ahdistava kun 188 cm oli hiukan muutenkin tiukkaa istua penkissä ja sitten vielä piti vääntää sinne väliin itsensä...

Variossa ei voi kuvitella istuvansa vastakkain, en mahdu millään muiden ihmisten kanssa.
 
Antero Alku sanoi:
Leveämmistä vaunuista täytyy kuitenkin todeta, että niiden edut riippuvat siitä, mihin leveys käytetään. HKL:n Articin sisäleveys on 2300 mm ja käytäväleveys 500 mm. Käytävän ja seinän väliin jää siten tilaa 900 mm. 2650 leveään vaunun halutaan varmasti ensimmäiseksi leveämpi käytävä. Tampereella käytävän leveydeksi vaaditaan 600 mm. Jos seinät ovat yhtä paksut kuin Helsingin Articeissa, käytävän ja seinän väli levenee 50 mm.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saako käytävästä nykyistä leveämmän Articissa, jonka korileveys on 2650 mutta raideleveys 1000 mm?
 
339-DF sanoi:
Saako käytävästä nykyistä leveämmän Articissa, jonka korileveys on 2650 mutta raideleveys 1000 mm?
Klikkaa laajentaaksesi...
Käytäväleveys riippuu siitä, miten paljon teli kiertyy. Vaunun leveydellä ei ole mitään vaikutusta asiaan.

Mutta 1000 mm:n raideleveys on tässä asiassa parempi kuin 1435 mm. Sillä 1000 mm:n telissä ei pyörien välissä ole mitään. 1435 mm:n telissä pyörien välissä on akselilaakerit ja niiden jousitus. Ensiöjousituksen rakenteet ulottuvat pidemmälle kuin pyörät, jos telistä ei tehdä keinuvipumallista vinoon taitetuin ensiöjousin. Eli 1435-telissä on vähemmän vapaata tilaa keskellä kuin 1000-telissä.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Käytäväleveys riippuu siitä, miten paljon teli kiertyy. Vaunun leveydellä ei ole mitään vaikutusta asiaan.

Mutta 1000 mm:n raideleveys on tässä asiassa parempi kuin 1435 mm. Sillä 1000 mm:n telissä ei pyörien välissä ole mitään. 1435 mm:n telissä pyörien välissä on akselilaakerit ja niiden jousitus. Ensiöjousituksen rakenteet ulottuvat pidemmälle kuin pyörät, jos telistä ei tehdä keinuvipumallista vinoon taitetuin ensiöjousin. Eli 1435-telissä on vähemmän vapaata tilaa keskellä kuin 1000-telissä.

Antero
Klikkaa laajentaaksesi...

Selviääkö jostain Transtechin piirustuksista, että leveämpää teliä ei ole mahdollista tehdä niin, että voimansiirto/ajomoottorit ja laakerointi olisi ulkopuolella?
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös