Viestiketju: Raide-Jokeri

Alunperin kirjoittanut Resiina

Raidejokerin Yleissuunnitelma luonnos
http://www.raidejokeri.info/yleissuunnitelmaluonnos.htm

Mielestäni muuten hyvä suunnitelma, mutta minua hämää se, ettei Itäkeskukseen ole tehty keskilaituripysäkkiä. Kun vaunut joka tapauksessa ovat kaksisuuntavaunuja (kääntösilmukoitahan ei ole), niin miksi hukata tilaa tekemällä erilliset kääntöraiteet, kun voitaisiin tehdä hyvin keskilaiturikin suoraan kääntöpaikalle. Vai onko se niin tärkeää, että kuljettaja voi ajaa "kahville" eri paikkaan? Keskilaituria ehdotan siksi, ettei matkustajan tarvitsisi päättää, kummalta laiturilta seuraava vuoro lähtee. Laiturilla olisi tietysti opastin, joka kertoisi selkeällä nuolella, kumpi juna lähtee ensin.

Tapiolan päässä vähän sama juttu. Pohjoisesta tultaessa kävelymatka jättöpysäkiltä metron portaisiin on 150 metriä! Keskilaiturilla ehkä voitaisiin tila käyttää järkevämmin. Tai sitten ei, mutta onkohan asiaa edes pohdittu? Muutenkin ajoneuvoliikenteen läpiajon jättäminen Stockmannin alle on mielestäni tyhmää. Kun Tapiolan kallioista tulee muutenkin yhtä suurta Antero Vipusta, miksei sitä epämiellyttävintä osaa voinut viedä samalla maan alle?

Kääntöraiteilla ja useammalla lähtöraiteella on varmaan ajateltu toimintavarmuutta; häiriön sattuessa muutama vuoro saadaan parkkiin kääntöraiteistolle aikaa tasaamaan ym.

Tapiola tosiaan näyttää aikamoiselta sopalta. Eiköhän siihen vielä mietitä sujuvampia ratkaisuja, joissa bussien ja ratikoiden ei tarvitse jatkuvasti olla risteilemässä toistensa kanssa. Metrohan tuo oman lusikkansa Tapiola-soppaan, eli liityntäbussien, läpiajavien bussien ja ratikan vuoksi tuo Tapiolan terminaali menee koko lailla uusiksi joka tapauksessa.

Lisäksi olen jossain määrin huolissani Pitäjänmäentiestä ja Pakilantiestä. Niiden kohdalla ollaan luomassa helsinkiläisittäin uudentyyppistä väylää, eli pääkatua, jonka keskellä on ratikka, mutta jonka sivukaduista iso osa on valo-ohjaamattomia ja kääntyminen on sallittu vasemmalle. Autot tulevat ryhmittymään suoraan ratikan raiteille odottaessaan pääsyä vasemmalle.

Nykyisillä suurilla pääväylillä vasemmalle ratikkakaistojen yli kulkeva liikenne on pääsääntöisesti ohjattu liikennevaloilla, jolloin autot eivät pääse ryhmittymään kiskoille punaisen palaessa. Tukholmankadulla, joka nykyverkosta muistuttaa eniten ratkaisuiltaan em. katuja, näin ei ole, ja siellä ongelmat ovat aivan jatkuvia varsinkin Mäntytien ja Topeliuksenkadun kohdalla. Kääntyvät autot blokkaavat ratikan odotellessaan kiskoilla. Tällaisia ei tarvita lisää.

Kun katselen tuota yleissuunitelmaa, niin mieleeni juolahtaa yksi toinenkin kysymys noista puolenvaihtopaikosta: onkohan niitä tarkoitus olla myös itse reitin varrella? Jos 2-suuntavaunuilla ajetaan, niin olisivat käsittääkseni aika oleellinen asia liikenteen hoidon kannalta esimerkiksi häiriötilanteissa yms.

Hienosti varsinkin Helsingin puolella on suunnitelmassa autoväylän vieressä kulkevaa rataa. Pakollinen valitus, kumma kun tälläistä ei osata suunnitella perinteisempään ratikkaverkkoon...

Henkilökohtaisesta preferoisin myös suunnitelmassa olevia sivulaituripysäkkejä keskilaituripysäkeihin. Erityisesti rakennetussa ympäristössä sivulaiturit sulautuvat kauniisti ympäröivään alueeseen, eikä pääse syntymään tunnetta muusta alueesta eristetystä asemasta. Päätepysäkeillä keskilaituri olisi toki jossain määrin käytännöllisempi kuin sivulaiturit.

Espoossa olevat katuradat ovat kuitenkin vähäliikenteisiä jakelukatuja, toisin kuin Helsingin puolella olevat merkittävätkin liikennekadut joilla rata kulkee vierellä. Espoossa on samaan tapaan omaa rataa sekä metsässä että isojen katujen keskellä.

Alunperin kirjoittanut Lauri Räty

Kyllä on, kysyin asiasta suunnitelmaa tehneeltä konsultilta ja hän vastasi puolenvaihtopaikkoja suunnitellun noin kilometrin välein.

Kun tuossa ajattelin lisää, niin taitaa Jokerin kaltaiselle yksittäiselle pikaraitiolinjalle olla nuo puolenvaihtopaikat aivan välttämättömiä, jotta liikennettä tosiaankin voitaisiin hoitaa myös kaikenlaisissa poikkeustilanteissa. Kun ei ole yhteyttä muuhun raitiotieverkkoon (tuleeko sellainen?) ei voi poikkeusreittejäkaan järjestää muuten. Näin ollen 2-suuntavaunut ovat lähes pakollinen juttu, jotta pysäkeilläkin voitaisiin toimia vaunun kummalta puolelta tahansa.

Jokeri tuo kyllä mielenkiintoisia lisiä raideliikenneverkkoon YTV-alueella ja ainakin pitkät ratikkayhdistelmät aivan katuliikenteessä (Jokerilla on kuitenkin useita osuuksia, jossa ajetaan normaalin liikenteen seassa) on sellainen asia, jota ei ole muuten kuin raitioliikenteen poikkeustilanteissa ole tietääkseni harrastettu. Onko muuten Jokerin liikennesuunitelma edennyt? Eli ajetaanko linjaa yksittäisillä 40-45-metrisillä vaiko kenties kahdella noin 30-metrisilla multippeliajona? Joko raideleveydesta tai muista sellaisista on päästy yhteisymmärrykseen?

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

On asiassa sekin puoli, että sivulaitureita käyttämällä mahdollistetaan ajo yksisuuntaisellakin kalustolla.

Mites sitten pysäkkipalvelut hoidettaisiin, jos täytyisi vaikkapa juuri jonkun poikkeustilanteen vuoksi vaihtaa toiselle raiteelle? Tällöinhan ovet olisivat pysäkkilaituriin nähden vain sillä väärälla puolella.

Minusta vähän vaikuttaa, että tuolla toteutustavalla raide-jokerin nopeus jää 22-25 km/h välille.

Alunperin kirjoittanut vristo

Mites sitten pysäkkipalvelut hoidettaisiin, jos täytyisi vaikkapa juuri jonkun poikkeustilanteen vuoksi vaihtaa toiselle raiteelle? Tällöinhan ovet olisivat pysäkkilaituriin nähden vain sillä väärälla puolella.

En maalailisi piruja seinille poikkeusolojen vuoksi. Raitioliikenteessä käytännöllisesti katsoen kaikki hankaluudet aiheutuvat muusta katuliikenteestä. Puolenvaihtoraiteita on syytä olla, mutta niiden todellinen käyttötarve tulee olemaan lähes yhtä vähäinen kuin nyt metrolla. Radan sijoittaminen autoista erilleen on keskeinen luotettavuusratkaisu, jonka ansiosta Jokerin riskit eivät ole samat kuin keskustan katuratikalla.

Eikä muuten pysäkin käyttö ”väärältä puolelta” ole mikään mahdottomuus. Raidejokeri ei onneksi ole metro korkealla laiturilla, vaan raitiotie. Ratikkaan voi nousta myös kadulta eli kiskon yläpinnan tasolta. Jos oletetaan, että radalla ajetaan yksisuuntavaunuilla ja tulee tarve yksiraiteiseen käyttöön, sivulaituripysäkin yhtä raidetta voi käyttää 2-puoleisena, jos laitureiden välinen alue on kovapintainen ja pyskillä ei ole avoraide. Jos on avoraide, ja tarve on pidempiaikainen (päiviä tai viikkoja), pysäkki on helppo varustaa tilapäisellä maanpinnan tasauksella. Esimerkiksi pari kuomrallista soraa kuitukankaan päällä.

Yksi- ja kaksisuuntakaluston sekakäyttö samassa verkossa ei ole mitenkään ihmeellistä tai harvinaista. Oitis tulevat mieleeni Budapest, Karlsruhe, Köln ja Praha.

Antero