Viestiketju: Raide-Jokeri

Nopealla vilkaisulla näyttää siltä, että toimittaja ei oikein ole ymmärtänyt, mistä kirjoittaa. Siinähän ei ole mitään uutta. Eli onko se nyt niin, että kaikki hinnat ovat pysyneet ennallaan, mutta toimittaja vertaa keskenään pelkän ratainfran hintaa ja nyt uutena pakettia, joka sisältää ratainfran, varikon ja kaluston?

Jos näin on, kannattaisi jonkun vähän auttaa toimittajaa, että hän pääsisi korjaamaan tuon uutisensa.

Itse asiasta voi ihan perustellusti olla kahta mieltä. Meillä on ollut tapana laskea erikseen infra, kalusto ja varikko. Muitakin tapoja on maailmalla käytössä ja niitä voidaan pitää ihan yhtä oikeina. Mutta sellainen väite on räikeän epätosi, että Jokerin kustannukset nyt yhtäkkiä olisivat nousseet. Siitähän ei ole kyse.

MJG:lle vielä tiedoksi, että olen sen verran läheltä seurannut Jokeri-hanketta, että rohkenen väittää, ettei mitään metromaisia kustannusnousuja ole luvassa. Toisaalta maanalaisen rakentamisen epävarmuustekijät puuttuvat (lähes kokonaan) ja toisaalta tekijäryhmän jäsenet ovat luonteeltaan jo niin erilaisia, ettei heillä antaisi omatunto periksi tehdä yhtä luovia laskelmia kuin metropossella. Pikemminkin laskevat varovasti yläkanttiin.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:34 ----------

Jokerin hankesuunnitelma siis Helsingin kaupunginhallituksessa tänään 30.5. Jäi pöydälle. Ensi viikolla sitten varmaankin päätös, sillä asia on menossa valtuustoon 15.6.

Alunperin kirjoittanut MJG

Vaikka kuinka summat olisivat jonkin lautakunnan päätöksessä, tai vaikka Raamatussa, julkisuudessa on korostettu vain ja ainoastaan ja yksinomaan radan hintaa. Sitä ei saa kutsua täällä asian oikealla nimellä, koska kuukanko tulee ja moderoi.

Julkisuudessa on jatkuvasti toitotettu noin 300 miltsin hintaa ja taas käy kuin ennenkin: ihmetellään krokotiilinkyyneleitä vääntäen että kuinkas tässä nyt noin kävi että maksoikin 750 miljoonaa.

Minusta olet nyt vähän epäreilu. Kyllä tiedotteissa on kerrottu selkeästi, että se 275M€ on ilman varikkoa ja kalustoa. Ja niille on annettu hinnat myös. Jos sitten toimittajat ovat niin laiskoja, etteivät viitsi mitään muuta tehdä kuin kopioida lukuja, joista eivät mitään ymmärrä, niin ei se kyllä ainakaan suunnittelijoiden vika ole. Tampereella tilanne on samankaltainen: 250M€ infraan, päälle tulee vielä varikko ja kalusto. Näin on metronkin kanssa. Se hurjasti noussut ja muistaakseni 1 008 000 000 eurossa nyt oleva summa ei sisällä varikkoa eikä kalustoa. Sivumennen sanoen se ei sisällä yhtä sun toista muutakaan, siis sellaista minkä nuo ratikkahankkeet kyllä sisältävät. Niin kuin nyt vaikka kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille.

Media on Suomessa aikamoisessa murrostilassa. Internet-aikana uutiset ovat ilmaisia, niistä ollaan haluttomia maksamaan mitään. Some-aika taas oikeastaan pakottaisi toimittajat aiempaa huolellisempaan työhön samalla kun resursseja on koko ajan vähemmän. Media on tottunut siihen, että sillä on valta muokata mielipiteitä ja erityisesti valta valita, mistä kerrotaan, mihin sävyyn ja mistä ei. Nyt se ei vaan enää onnistukaan, kun ensin Facebookit jylläävät ja nyttemmin vielä MV-lehden kaltaiset toimijat ryhtyvät kilpailemaan perinteisen median kanssa kertoen niitä asioita, jotka media päätti jättää kertomatta. Esimerkiksi länsimetron kanssa olisi voinut käydä kovin toisella tavalla, jos siitä olisi pitänyt ryhtyä päättämään vasta nyt eikä 10 vuotta sitten.

Edelliseen kappaleeseen viitaten on todettava, että ne klikkaukset ovat kullan arvoisia. Jos Helsingin Uutisten toimittaja on mielestään löytänyt aikamoisen skuupin, koska ei ole ymmärtänyt mistä palasista Jokerin hinta koostuu, niin kaipa meidän tehtävämme valistuneina lukijoina olisi kertoa se hänelle. Jos joukkoliikenteellä olisi oma MV-lehtensä, näin olisi jo tapahtunut. Toisaalta toimittajat lukevat myös jlf:ää säännöllisesti, joten ehkäpä HU vielä oikaisee.

Itse asiasta olen jossain määrin samaa mieltä kanssasi sikäli, että ratainfran, varikon ja kaluston käyttöikä on jokaisessa tapauksessa suunnilleen nelisenkymmentä vuotta, sitten on edessä mittava peruskorjaus taikka uusiminen. Kokonaan uuden hankkeen kohdalla voisi olla perusteltua esittää päälukuna kokonaissumma ja erikseen kertoa palasten hinta. Näin ei kuitenkaan ole Suomessa ollut tapana, joten on väärin suomia nyt Jokeria – hankkeessa toimitaan samoin kuin on toimittu muidenkin vastaavien hankkeiden kanssa, kuten nyt vaikka metrojen tai kehäradan.

Tämä suomalainen tapa on myös sikäli looginen, että se on yksinkertainen. Jos otan pienimuotoisemman esimerkin, niin miten pitäisi mielestäsi tehdä vaikkapa Telakkarannan raitiotien kanssa? Katu pannaan joka tapauksessa uusiksi, hinta noin 4,5 M€. Ratikka maksaa siihen päälle infran osalta 6M€. Vuoroja tulee alkuvaiheessa lisää todennäköisesti yksi, mutta se ei käytännössä aiheuta kalustohankinnan tarvetta. Mitä pannaan kaluston hinnaksi? Vanha, käytännössä ilmainen 70-luvun nivelvaunu? Välipala, joka on pääosin poistettu mutta itse välipalaosasta maksellaan vielä kuluja? Variotram, joka syö kiskot ja vaihteet rikki alta aikayksiön? Vai upouuden Articin hinta? Vai laitetaanko nolla, koska vaunuja seisoo varikolla joka tapauksessa? Entä jos ei seisoisi? Ja mitä tehdään varikon hinnan kanssa? Varikkoa ei tarvitse laajentaa eikä tehdä uutta, mutta voiko hinta silti olla nolla?

Alunperin kirjoittanut MJG

Vaikka kuinka summat olisivat jonkin lautakunnan päätöksessä, tai vaikka Raamatussa, julkisuudessa on korostettu vain ja ainoastaan ja yksinomaan radan hintaa. Sitä ei saa kutsua täällä asian oikealla nimellä, koska kuukanko tulee ja moderoi.

Julkisuudessa on jatkuvasti toitotettu noin 300 miltsin hintaa ja taas käy kuin ennenkin: ihmetellään krokotiilinkyyneleitä vääntäen että kuinkas tässä nyt noin kävi että maksoikin 750 miljoonaa.

Minusta sun on ihan turha ruveta marttyyriksi tässä -> Liikennehankkeiden arvostelu sekä yksinään että yleisesti on tietysti sallittua, mutta odotan itse jokaiselta arvostelijalta, että samoja kriteerejä sitten käytettäisiin erilaisten hankkeiden kanssa. Ja sitten myös sitä, että joukkoliikennehankkeita arvioidaan joukkoliikennehankkeille soveltuvilla kriteereillä ja autoiluhankkeita autoiluhankkeille soveltuvilla kriteereillä -> Ei ole ristiriidassa edellisen virkkeen kanssa, kunhan tunnustetaan se, että joukkoliikenne- ja autoiluhankkeilla voi olla erilaiset tavoitteet.

Mutta kuten aikaisemmin on tullut todettua: Tämänhetkinen tapa arvioida Suomessa joukkoliikennehankkeet on laskea vain infrakustannukset. Syyt tulevat mm. tässä viestiketjussa ilmi. Kritisoi näitä menetelmiä tai et, mutta tee se jokaisen hankkeen kohdalla.

Tämä yhteiskunta ei nimittäin ole mikään punakaarti, jossa liikennehankkeiden arviointikriteereistä päätetään joka hankkeen kohdalla erikseen.

Alunperin kirjoittanut MJG

Vaikka kuinka summat olisivat jonkin lautakunnan päätöksessä, tai vaikka Raamatussa, julkisuudessa on korostettu vain ja ainoastaan ja yksinomaan radan hintaa. Sitä ei saa kutsua täällä asian oikealla nimellä, koska kuukanko tulee ja moderoi.

Julkisuudessa on jatkuvasti toitotettu noin 300 miltsin hintaa ja taas käy kuin ennenkin: ihmetellään krokotiilinkyyneleitä vääntäen että kuinkas tässä nyt noin kävi että maksoikin 750 miljoonaa.

Muistuttaisin, että tässä on kyse ennen kaikkea siitä, miten kustannukset jaetaan investointiin ja liikenteeseen. Varikko- ja kalustokustannus tavataan laskea liikennöintikustannuksiin, jotta lukemat olisivat vertailukelpoisia bussiliikenteen kanssa. Bussien kohdallahan näistä vastaa liikennöitsijä ja hän puolestaan laskuttaa nämä osana HSL:ltä tulevaa liikennöintikorvausta.

Varikon ja kaluston voi tietenkin laskea mukaan investointiin, mutta sitten nämä tulee poistaa liikennöintikustannuksista, jotta samoja asioita ei lasketa kahteen kertaan. Eli käyttämällä 750 miljoonan investointikustannusta itse liikennöinti muuttuu puoli-ilmaiseksi, kun maksettavaksi jää enää kuljettajien palkat ja sähkö.

Alalla työskentelevänä voisin vinkata vastaisuuden varalle palstalaisille, että yleisesti toimittajat – ainakin ammattitaitoiset ja journalistin ohjeita noudattavissa medioissa työskentelevät toimittajat – arvostavat perusteltua ja asiallisesti muotoiltua palautetta/oikaisupyyntöä. Tyypillisesti virheisiin on nykyaikana syynä juuri ajan puute, vaikka ei saisi olla: ei ehkä ehditä kunnolla selvittää taustoja asiasta, joka ei kuulu omaan syvällisempään asiantuntemukseen. Itse ainakin korjaan juttua tai paperilehden osalta huolehdin oikaisun seuraavaan numeroon, jos lukijalta tai muulta sidosryhmältä tms. tulee virheestä viesti, joka todetaan perustelluksi ja faktoihin perustuvaksi. Helsingin uutiset/Länsiväylä ei näytä korjanneen juttua (ainakin minulla aukesi äsken edelleen alkuperäisellä otsikolla jne), joten en nyt sitten osaa ottaa kantaa tähän nimenomaiseen tapaukseen. Vaikuttaisi kyllä minusta, että juttua olisi ollut ihan paikallaan täsmentää, mutta syystä tai toisesta näin ei ainakaan tähän mennessä ole siellä tehty.

Alunperin kirjoittanut MJG

Varikko ja kalusto ovat ilman muuta investointikustannuksia. Palkat, sähkö yms ovat liikennöintikustannuksia.

Hyvä että tämäkin selvisi. Aivan turhan päiten minäkin olen vaivannut päätäni tässä vuosien saatossa sen ihmettelemisessä, että mikä olisi tarkoituksenmukaisin tapa jaotella kustannuksia.

Jatkossa sitten raideliikenne onkin ilman muuta aina edullisempaa kuin bussiliikenne missä vain se käy vaihtoehdoksi...