Viestiketju: Raide-Jokeri

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Joskus kauan sitten täälläkin keskusteltiin paljon siitä, millä tavalla ratikkarata kannattaa rakentaa ja miksi erityisesti Helsingissä (kantakaupungissa) käytössä ollut tapa oli huono. Noin suurin piirtein tämä näyttää ihan samanlaiselta – kiskot valetaan betonikakkuun, joskin puuklossien sijaan kiskot lasketaan betoniklosseille eikä välirautoja ole. Eroaako jokerin rakennustapa myös joltain muilta osin perinteisestä ratarakentamisesta, ja onko se parempi ja jos, niin miksi?

Helsingin perinteisessä päällysrakenteessahan kiskot lepäävät lähes suoraan ratalaatan päällä. Välissä on hiukan bitumia. Kisko on jatkuvasti tuettu, joskaan tämä ei itsessään ole ongelma, vaan ominaisuus. Lisäksi aiemmin tosiaan valettiin myös itse kiskoihin kiinni betonia eli tosiaan kiskot valettiin betoniin. Tästä on käsittääkseni pitkälti luovuttu ja kiskojen sivulle tulee asfalttia. Ei kuitenkaan mitään väliin.

Kuvissa olevassa puolipölkkyradassa kisko on tuettu pistemäisesti ratapölkkyihin. Kiskon ja ratapölkyn välissä on vaimentava pala. Pölkkyjen välissä kiskon jalan alla on joustava kalossi, joka estää kontaktin laattaan. Ja kiskojen viereen tulee kammiokumit, jotka erottavat kiskot katurakenteesta sivusuunnassa. Siten kisko voi hieman joustaa vaunun alla välittämättä kaikkea suoraan kadun rakenteisiin. Samalla saadaan nykyisten EN-normien mukainen hajavirtaeristys.

Radan alusrakenteessa eli laatan alapuolisissa osissakin on sikäli eroja, että ne on perusteellisesti mitoitettu ja rakennettu. Toisaalta Helsingin uudempien ratojen pohjat ovat uskoakseni kohtuullisen saman tyyppisiä, koska katujen pohjat tehdään ylipäänsä nykyään kunnolla. Vanhojen ratojen alla on kuitenkin paljon huonoja pohjia, joita ei normaaleissa ratauusinnoissa ole uusittu. Puolentoista - kahden metrin syvyyteen kaivaminen kun vie aikaa ja vaatii usein kunnallistekniikan siirtoja. Kuvittelisin, että esimerkiksi Mäkelänkadulla ja Hämeentiellä ratojen pohjat on uusittu täysin isoissa remonteissa.

Lopuksi osassa kuvia näkyy runkomelueristeenä laatan alla käytettäviä kivivillamattoja (levyjä). Niissä on muovi päällä, jotta ratalaatan betoni ei vali kivivillan sekaan. Näitä käytetään tarpeen mukaan. Nykyisilläkin radoilla on joissakin paikoissa runkomelueristeitä, mutta ei järjestelmällisesti mitoitettuna. Materiaalina kai yleensä muovi, joka on hiukan kalliimpaa. Runkomelu on siis sellaista melua, joka välittyy maan kautta rakennuksiin ja saa rakennukset värisemään sellaisella taajuudella, että vaikutus aistitaan korvalla meluna eikä jalkojen kautta tärinänä. https://www.ains.fi/palvelut/akustii...a-ja-runkomelu

Jatkuvasti tuetun ja väliraudallisen radankin voi rakentamaa vastaavilla periaatteilla. Näitä on Helsinkiin jokunen toteutettu aiemmin mm. Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun risteykseen ja Fredalle Kampin keskuksen maanalaisten osien päälle.

Hyviä kuvia Rattivaunu ja KriZuu!

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Mutta jos sivuille tulee asvalttia, niin tuleehan keskellekin jotain, eli onko siellä sitten soraa alla ja asvalttia päällä, vai mitä sen kahden kiskon välisellä osuudella olevan asvaltin alla on?

Tarkoitin, että asfaltti valetaan suoraan kiskoihin kiinni, eikä välissä ole eristävää materiaalia. Kyllä asfalttia tosiaan tulee kaikkiin väleihin.

Liitteenä esimerkki Helsinkiä paljon muistuttavasta edullisesta ratarakenteesta Hallesta. Tässä on lisätty kiskojen alle joustavaa massaa (Icosit). Kiskojen kiinnikkeet sallivat jouston alaspäin. Kiskojen sivuilla on yksinkertaisesti betonin paloja. Ne riittävät sallimaan kiskoille liikettä, kun ympärille tulee kiveys. Eikä hajavirtaeristettäkään heidän maaperällään tarvita, kun ympäröivät materiaali ei ole erityisen sähköä johtavaa. Kiinnikkeitä on kaarteissa tiheässä ja suoralla harvemmassa.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Pitäjänmäentie muuten voisi olla asiasta kiinnostuneille seuraava mielenkiintoinen kohde.

Pitäjänmäentie sitten tuli seuraavaksi kohteeksi, ja löytyihän sieltä tuoreenpuoleinen pätkä pariraidetta.

Alunperin kirjoittanut ArtiZi

8/2020 on tällä hetkellä todennäköinen aikataulu.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Noh hyvä ettei ole sen enempää myöhentynyt, vaikka ei tässä kai kiirettä ole kun liikenteen alkuun on 4 vuotta ja kantakaupunki-Articienkin protoille riitti runsas 2 vuotta testausta ennen sarjavaunujen tuloa.

Uusimmassa Raitio-lehdessä on kirjoitettu, että protovaunu on tulossa loppuvuodesta. Loppuvuosi on sen verran laaja käsite että tuo elokuu saattaa vielä pitää paikkansa, mutta epätarkka sana on ehkä valittu tarkoituksella jos ajankohta on edelleen epävarma.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Uusimmassa Raitio-lehdessä on kirjoitettu, että protovaunu on tulossa loppuvuodesta. Loppuvuosi on sen verran laaja käsite että tuo elokuu saattaa vielä pitää paikkansa, mutta epätarkka sana on ehkä valittu tarkoituksella jos ajankohta on edelleen epävarma.

Nyt protovaunun varustelu on siinä vaiheessa, että vaunuun asennetaan parhaillaan ulkopanelointia ja ikkunoita, samoin sisäpanelointi on valmistumassa. Istuimet asennetaan paikoilleen lähiviikkoina ja ovetkin näyttävät olevan jo paikoillaan. Tämä kaikki selviää Škoda Transtechin Instagram-tililtä, jossa muutamia tuoreita kuvia tehtaalta.

Työt ovat syksynkin aikana edenneet huomattavasti. Uutta raidetta on muun muassa Etelä-Haagan ja Pohjois-Haagan osa-alueiden rajan tuntumassa.

YLE uutisoi raidejokerin liikennöinnistä

https://yle.fi/uutiset/3-11678691

Otsikoitu: Raide-Jokeria liikennöi tulevaisuudessa kaupallinen taho, HKL jäämässä pois kilpailutuksesta – Toimitusjohtaja: "Ansaitaksamme paikkamme meidän täytyy olla parhaita"

Ja jos kaupallinen taho epäonnistuu, sitten se pyytää kaupungeilta tukea. Sitten Espoon ja Helsingin on pakko antaa koska liikennettä ei voi lopettaa.

Onko pakko tunkea joka paikkaan yksityisiä firmoja sähläämään. Jos HKL on kerran onnistunut niin miksi ei saisi jatkaa.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Ja jos kaupallinen taho epäonnistuu, sitten se pyytää kaupungeilta tukea. Sitten Espoon ja Helsingin on pakko antaa koska liikennettä ei voi lopettaa.

Onko pakko tunkea joka paikkaan yksityisiä firmoja sähläämään. Jos HKL on kerran onnistunut niin miksi ei saisi jatkaa.

Hankinta on hankitalain mukaan kilpailutettava. Jos HKL ei tahdo/voi perustaa yhtiötä/liikelaitosta, joka voi osallistua tarjouskilpailuun, niin SORI.

Alunperin kirjoittanut pehkonen

Hankinta on hankitalain mukaan kilpailutettava.

Joukkoliikenteen palvelusopimusten hankinnassa sovelletaan erityisalojen hankintalakia, jossa on poikkeuksia kilpailuttamisvelvollisuudesta. Esim. sidosyksiköltä tai toiselta viranomaishankintayksiköltä voidaan hankkia palveluja kilpailuttamatta.