MökkiJuna

Epa

Liittynyt
5 Syyskuu 2007
Viestit
201
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

MökkiJuna olisikin upea tuote leutoihin syksyihin, jolloin talvisää vain harvakseltaan yllättää autoilijan yhdessä hämärän ja hirvieläinten kanssa. Olihan viime syksynäkin pääosin leutoa ja lumetonta vaikkapa joulukuun viikolla, jolloin itsenäisyyspäivä osui keskiviikolle. Upea mahdollisuus jatkaa mökkikautta vaikkapa etätöiden ja opiskelujen parissa yhä talviasuttavammilla mökeillä.

MökkiJuna kulkisi perjantai-iltapäivänä Helsingin suunnalta mökkiseduille ja sunnuntai-iltapäivänä takaisin. Juna pysähtyisi pääasemien lisäksi ennakkoilmoitusten mukaan tarvittaessa mökkialueiden lähellä. Esimerkiksi Kouvola-Pieksämäki -rataosan suosituilla loma-asuntoseuduilla on suuri joukko hiljattain lakkautettuja seisakkeita, jotka saataisiin hyödylliseen käyttöön.

Liikenneturvallisuuden, ajamisen vaivan välttämisen ja kustannuskysymysten ohella esim. ravintolavaunulla varustettu MökkiJuna olisi mukava kaupunkilaismökkeilijöiden kohtaamisen paikka.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Liikenneturvallisuuden, ajamisen vaivan välttämisen ja kustannuskysymysten ohella esim. ravintolavaunulla varustettu MökkiJuna olisi mukava kaupunkilaismökkeilijöiden kohtaamisen paikka.


Tämähän on aivan mahtava ajatus!

Periaatteessa MökkiJunalle voisi olla tarvetta ympäri vuodenkin. Varmasti parempi esimerkiksi lapsiperheille. Lapset voivat remuta junan leikkihuoneessa ja vanhemmat voivat rentoitua tai tehdä rästiin jäänet työt läppärin ja WLANin avulla. Kyllä se aina nelostien voittaa, vaikka sitten juna-asemalle pitäisikin ottaa taksi. Pitäähän sinne lentoasemallekin yleensä taksilla mennä, miksei siis juna-asemallekin, etenkin kun kyseessä on lomamatka.

Näen jo mielessäni VR:n tyylikkäästi brändätyn MökkiJunan, josta tulee takuuvarma suosikki kivimiesten avulla.
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

MökkiJuna on periaatteessa ihan hyvä ajatus, kunhan pari asiaa saadaan ratkaistua:

1) junan mahtuminen muun junaliikenteen joukkoon. Erittäin tiheästi pysähtyvä juna joutuu väistämään muuta junaliikennettä varsin usein, jolloin matka-aika venyy.

2) pysähdyspaikkojen määrittäminen. Tavikset eivät osaa sanoa ratakilometrin tarkkuudella pysähtymispaikkaa, eikä rataverkolla enää ole hirveästi tuntomerkkejä, kuten seisakekylttejä jäljellä, jotta voisi pyytää pysäyttämään esimerkiksi Leukaluissa, ja kuljettaja ja konduktööri varmuudella tietäisivät, mihin pysähtyä.

3) laiturittomuus. Ellei pysähdytä vain olemassa olevilla laitureilla, tarvitaan MökkiJunaan erityisratkaisuja, jotta pakaasien kanssa pääsee junaan ja junasta.

MökkiJuna on sinänsä toteutettavissa vaikka heti, esim. HMVY:n retkillä käytettävässä sinivaunukalustossa on mukana "kannettavat laiturit": http://vaunut.org/kuvasivu/42306. Eikä pitkä matka-aika välttämättä ole iso ongelma, jos kyseessä on verkkainen mökkireissu.

Jos VR ei lämpene MökkiJunalle, ehkä HMVY:lle olisi tässä "markkinarako"? ;)
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Itse ajattelisin ensivaiheeksi, että olemassaoleva taajamajuna 235 Helsingistä Kouvolaan 16.27-18.10 saisi perjantaina jatkokseen ravintola- tai klubivaunun ja jatkaisi vielä Pieksämäelle tai Kuopioon. Eil-vaunujen runkohan majailee viikonlopun käyttämättömänä Kouvolan ratapihalla ja kalustona se olisi tähän tarkoitukseen mainio.

Liikennöitsijän määrittelemä mahdollisten pysähdyspaikkojen lista olisi nähtävillä nettisivulla, josta pysähdykset olisi tilattava junalipun tunnuskoodia käyttäen esim. perjantaihin klo 12 mennessä.
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

MökkiJuna on periaatteessa ihan hyvä ajatus, kunhan pari asiaa saadaan ratkaistua:
Ajatus on mielenkiintoinen, tykkään jahka keskisuomalaiset saa pekkaroitua radan Joutsaan :)

Oikeasti, Heinolaan voisi ajaa jos vaan radan kunto antaa myöten, Mäntyharju tulee mieleen toisena mökkipaikkakuntana.

2) pysähdyspaikkojen määrittäminen. Tavikset eivät osaa sanoa ratakilometrin tarkkuudella pysähtymispaikkaa, eikä rataverkolla enää ole hirveästi tuntomerkkejä, kuten seisakekylttejä jäljellä, jotta voisi pyytää pysäyttämään esimerkiksi Leukaluissa, ja kuljettaja ja konduktööri varmuudella tietäisivät, mihin pysähtyä.
Tehdään näin päin: Asiakkaat kertovat minne ovat menossa ihan osoitteen muodossa puhelimitse/sähköpostilla/verkossa/pullopostilla, asiakkaalle kommunikoidaan lähin mahdollinen pysäkki samaa kanavaa. Tämä olisi muuten aika helppo verkkomainoskamppanja, kerro missä mökkisi on, voita junamatka sinne.

3) laiturittomuus. Ellei pysähdytä vain olemassa olevilla laitureilla, tarvitaan MökkiJunaan erityisratkaisuja, jotta pakaasien kanssa pääsee junaan ja junasta.
Kun siellä ei nyt jää kuin pari matkustajaa pois, niin sitä erikoisratkaisua kutsutaan konduktööriksi :) Mutta tuo matkalaituri on toki kätevä.

Ja lisäpalveluna polkupyörä lainaan viikonlopuksi, tai miksei vaikka pappamopo tai soutuvene.
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Mökkimatkat ovat yksi teema, jolla voi testata joukkoliikennejärjestelmän toimivuutta. Tosiasia on, että suurelle osalle maaseutua ei kulje käyttökelpoista joukkoliikennettä tai se on hyvin puutteellista.

MökkiJunan sijaan paljon tarkoituksenmukaisempi ratkaisu ongelmaan rataverkolla on paikallisjuna, joka pysähtyy esimerkiksi jokaisessa radan varren kuntakeskuksessa ja taajamassa ja kulkee tiheämmin asutuilla alueilla tunnin, harvempaan asutuilla 2-3 tunnin välein. Olen tarkastellut tämän mahdollisuuksia sekä Varsinais-Suomen paikallisjunaselvityksissä että "Rautatien aika" - kirjan artikkelissa "Visio Suomen alueellisista paikallisjunista". Tällaisille junille olisi ainakin jonkinlainen potentiaali suurella osalla rataverkkoa.

Esimerkiksi Turku - Uusikaupunki - paikallisjunissa mökkiläiset, veneilemään menevät ja muut kesänviettäjät voisivat kesäkuukausina olla merkittävä matkustajaryhmä.

Vision toteuttamiseen paikallisjunat vaikuttaisivat kahtalaisesti:
1. Useilla seuduilla ja maakunnissa paikallisjunista voisi tulla aivan keskeinen kulkumuoto arkisilla työ-, koulu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoilla ja ne voisivat huomattavasti lisätä matkustusta.
2. Paikallisjunat täydentäisivät joukkoliikennepalveluita siten, että vahvoilta joukkoliikenneseuduilta ulos matkustettaessa olisi edes kirkonkylälle asti vetovoimainen ja tasokas joukkoliikenne.

Kuten olen ennenkin sanonut, olen kiinnostunut tästä liiketoiminnasta alueilla, joilla sille on riittävä matkustajapohja, kunhan vain lait muutetaan niin, että tämä tuottoisa liiketoiminta sallitaan muillekin kuin VR Oy:lle.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

MökkiJunan sijaan paljon tarkoituksenmukaisempi ratkaisu ongelmaan rataverkolla on paikallisjuna, joka pysähtyy esimerkiksi jokaisessa radan varren kuntakeskuksessa ja taajamassa ja kulkee tiheämmin asutuilla alueilla tunnin, harvempaan asutuilla 2-3 tunnin välein. Olen tarkastellut tämän mahdollisuuksia sekä Varsinais-Suomen paikallisjunaselvityksissä että "Rautatien aika" - kirjan artikkelissa "Visio Suomen alueellisista paikallisjunista". Tällaisille junille olisi ainakin jonkinlainen potentiaali suurella osalla rataverkkoa.

Esimerkiksi Turku - Uusikaupunki - paikallisjunissa mökkiläiset, veneilemään menevät ja muut kesänviettäjät voisivat kesäkuukausina olla merkittävä matkustajaryhmä.
Kannatan kanssa ennemmin tätä Mikon ideaa säännöllisestä paikallisjunaliikenteestä kuin erikseen ajettavia MökkiJunia.

Se edellyttää toki että rataosuus on suht asutulla seudulla jolla on samanaikaisesti paljon vapaa-ajan asutusta, esimerkkinä välit Hanko-Karjaa tai Parikkala-Savonlinna jossa liikenne toimii jo nyt ihan kiitettävästi tai uudelleen mahdollisesti avattavat rataosuudet Varsinais-Suomessa tai Savon Rata jne. Näillä kahdella ensiksi mainitulla rataosuudella on toki yhteistä se, että maantieteellisesti ne kulkevat suuren osan matkastaan kahden vesistön välisellä kannaksella, joka lisää niiden vetovoimaa vapaa-ajan matkustuksen osalta, ja että vieressä kulkevat maantiet ovat niin ruuhkaiset, että juna voitta matka-ajassa maantiekulkuneuvot suht lyhyelläkin matkalla.

Nykyaikaisilla moottorijunayksiköillä ajettaessa on valitettavasti se huono puoli että junaa joutuu risteysasemilla vaihtamaan, koska pääradan junat kulkevat sähköllä ja sivuratojen dieselillä, ja yksittäisiä dieselkiskobusseja ei pääradoille nykyisin enää päästetä. Se junan vaihtamisen pakko on huono asia nimenomaan mökeille matkustaville, joilla on paljon kantamuksia mukanaan. Haikeudella muistan vielä 1980-luvulla kulkeneet suorat viikonloppuvaunut Helsingistä Hankoon. Ehkä siinä mielessä sitä MökkiJuna -ideaa, joka tavallaan tarkoittaisi juuri perillepääsyä ilman vaihtoa, ei kannata lopullisesti haudata, jos matkustajia nimittäin riittäisi.

Edes sellainen asia helpottaisi että junaa vaihtaessa ei tarvitisisi raahautua toiselle laiturille mitään tunneleita tai siltoja pitkin, vaan junanvaihto voisi tapahtua kävelemälllä laiturin poikki tai jäämällä odottamaan kaukojunan lähdettyä edestä pois, kiskobussijunaa joka noukkii matkustajan kyytiin kaukojunan laiturilta.

Paikallisjunaliikennettä pitäisi kehittää myös mökkeilijöiden kukkarolle sopivammaksi myymällä jonkinlaisia yhdysliikennelippuja jotka kelpaavat myös linja-autoissa jatkoyhteyksillä itse matkakohteeseen asti.

t. Rainer
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Nykyaikaisilla moottorijunayksiköillä ajettaessa on valitettavasti se huono puoli että junaa joutuu risteysasemilla vaihtamaan, koska pääradan junat kulkevat sähköllä ja sivuratojen dieselillä, ja yksittäisiä dieselkiskobusseja ei pääradoille nykyisin enää päästetä. Se junan vaihtamisen pakko on huono asia nimenomaan mökeille matkustaville, joilla on paljon kantamuksia mukanaan.
Uskoisin jostain löytyvän kalustoa joka kulkee sähköllä linjoista tai diesel-generaattorista tarpeen mukaan...

Ajatus lähijunaliikenteen palauttamisesta syrjäisemmillä seuduille yleensä on hyvä ja kannatettava, mutta tämmöiset viikonloppuvuorot olisivat kertaluokkaa kevyempi järjestely. Eli eri asia.

Lomailijat ylipäänsä ovat ihan oma kuluttajaryhmänsä, jotka eronnevat paikallisista muutamilla ilmeisillä tavoilla:
- Varsinkin satunnaismatkailijat arvostavat selkeää palvelua, eli että joku kertoo minne mennään ja missä jäädä pois.
- Matka-aika ei ole niin tärkeää, kävelymatka tavaroiden kanssa on.
- Ylläolevat puhuvat tiheän pysäkkivälin ja vaihdottomuuden puolesta.
- Markkinointikelpoinen ominaisuus junassa on että sillä ajaessaan ei tarvitse miettiä montako saunakaljaa tuli otettua.
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Olettamani mukaan mökkien talviasuttavuuden kasvu vähentää mökkimatkalle tarvittavien matkatavaroiden määrää. Sinkkujen ja elinvoimaisten vanhusten kasvavan joukon edustajille reppumarssi junalta mökille voi olla viikon odotetuin ulkoiluhetki.
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Nykyaikaisilla moottorijunayksiköillä ajettaessa on valitettavasti se huono puoli että junaa joutuu risteysasemilla vaihtamaan, koska pääradan junat kulkevat sähköllä ja sivuratojen dieselillä, ja yksittäisiä dieselkiskobusseja ei pääradoille nykyisin enää päästetä.
Ei asia ole enää näin surkea. Tähän tarkoitukseen on tehty hybridikalustoa, kuten tämä.

Regio Citadis on vieläpä kevyt hybridiraitiovaunu. VR Oy:n romuna pitämien Sm1-junien varustaminen vaikka samoilla katolla olevilla generaattoriyksiköillä kuin Regio Citadiksessa ei edes juuri tuntuisi junien painossa.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Regio Citadiksessa on 2 katolla sijaitsevaa dieselgeneraattoria, joiden kummankin antoteho on 300 kW, yhteensä 600 kW. Sm2-junan moottoriteho on 620 kW. Sm1 on alumiinirakenteisia kakkosia raskaampi ja kun niillä on sama kiihtyvyys, Sm1:n moottoriteho on 840 kW. Regio Citadiksen generaattorit ovat hyllytavaraa, joten niiden käyttö sellaisenaan olisi fiksu ratkaisu jossa tingittäisiin vain hieman junan kiihtyvyydestä.

Moottorivaunuilla ja -junilla ei muuten ole mitään pääratojen kulkurajoituksia. Eikä ole mitään syytä ollakaan.

Antero
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Ei asia ole enää näin surkea. Tähän tarkoitukseen on tehty hybridikalustoa, kuten tämä.

Ajattelin kyllä jotain sellaista vehjettä jossa olisi jotenkuten mukava matkustaa yli 2 tuntiakin kestäviä matkoja.

Regio Citadis on vieläpä kevyt hybridiraitiovaunu. VR Oy:n romuna pitämien Sm1-junien varustaminen vaikka samoilla katolla olevilla generaattoriyksiköillä kuin Regio Citadiksessa ei edes juuri tuntuisi junien painossa.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Regio Citadiksessa on 2 katolla sijaitsevaa dieselgeneraattoria, joiden kummankin antoteho on 300 kW, yhteensä 600 kW. Sm2-junan moottoriteho on 620 kW. Sm1 on alumiinirakenteisia kakkosia raskaampi ja kun niillä on sama kiihtyvyys, Sm1:n moottoriteho on 840 kW. Regio Citadiksen generaattorit ovat hyllytavaraa, joten niiden käyttö sellaisenaan olisi fiksu ratkaisu jossa tingittäisiin vain hieman junan kiihtyvyydestä.
Tarkoitatko että pari tuollaista Citadiksen katolla olevaa generaattoria riittää Sm-junaa varten? Eikö junan moottoreista ilmoitettu teho ole akseliteho, joka on aika paljon pienempi kuin mitä se kuluttaa sähköä verkosta? Millaiset hyötysuhteet dieselsähkö-kalustossa oikein on?

t. Rainer
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Ajattelin kyllä jotain sellaista vehjettä jossa olisi jotenkuten mukava matkustaa yli 2 tuntiakin kestäviä matkoja.
Mikä estää tilaamasta sellaista raitiovaunua, jolla olisi mukava matkustaa vaikka Rovaniemelle? Istuimet saa valita mukaviksi ja tarvittaessa vaunua saa eri pituudella tai leveydellä? Mikä mielestäsi tässä tilanteessa rajoittaa matkustusmukavuutta?

Tarkoitatko että pari tuollaista Citadiksen katolla olevaa generaattoria riittää Sm-junaa varten? Eikö junan moottoreista ilmoitettu teho ole akseliteho, joka on aika paljon pienempi kuin mitä se kuluttaa sähköä verkosta? Millaiset hyötysuhteet dieselsähkö-kalustossa oikein on?
Kyllä Antero tarkoittaa, että yksi pari moottoreita riittää yhden yksikön Sm-junaan. Oikeasti RegioCitadiksen moottorin nimellisteho on 375 kW, joten kahdella moottorilla saa 750 kW:n nimellistehon.

Sähkömoottoreista ilmoitetaan yleensä tuntiteho, joka on suurin teho, jolla moottoria voi käyttää yhden tunnin ilman ylikuumenemisvaaraa. Nykyisten oikosulkumoottoreiden hyötysuhteet ovat hyvin suuria. Dieselmoottoreista ilmoitetaan nimellisteho. Käytännössä dieselmoottorin koko nimellistehoa ei ikinä saada hyödynnettyä junan akselilla. Anteron esittämä 300 kW on aivan oikea teho Citadiksen dieselmoottoreille junan akselilta mitattuna.

Yksinkertaisuuden vuoksi en edellisessä kappaleessa kertonut mitään loistehosta, koska sitä ei huomioida (pätötehon) hyötysuhdelaskuissa. Huonosti suunnitelluissa sähkökäytöissä loisteho kuitenkin syö useita prosentteja näennäistehoa (näennäistehoksi on tässä tapauksessa laskettava dieselmoottorin nimellisteho).
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Mikä estää tilaamasta sellaista raitiovaunua, jolla olisi mukava matkustaa vaikka Rovaniemelle? Istuimet saa valita mukaviksi ja tarvittaessa vaunua saa eri pituudella tai leveydellä? Mikä mielestäsi tässä tilanteessa rajoittaa matkustusmukavuutta?
Citadista ei olisi millään tavalla kannattavaa sisustaa pitkän matkan junan tapaan, koska matkustajapaikkoja ei saataisi sisälle tarpeeksi. Vaunun huippunopeus olisi luokkaa 80-100 km/h, eli ei olisi kilpailukykyinen sähköistetyillä päärata-osuuksilla "oikeiden" junien, eikä käytännössä edes linja-autojen kanssa.

Yksinkertaisuuden vuoksi en edellisessä kappaleessa kertonut mitään loistehosta, koska sitä ei huomioida (pätötehon) hyötysuhdelaskuissa. Huonosti suunnitelluissa sähkökäytöissä loisteho kuitenkin syö useita prosentteja näennäistehoa (näennäistehoksi on tässä tapauksessa laskettava dieselmoottorin nimellisteho).

Muistan itsekin sähkötekniikan kursseista tämän seikan, ja vanhoissa Sm-junissahan se konkeretisoituu, koska niissä on tasavirtamoottorit jotka eivät millään pystyisi hyödyntämään kokonaan sitä tehoa mitä verkosta niille muuntajien ja tasasuuntaajien kautta syötetään.
Sm-junien vanhat tasavirtamoottorit jouduttaisiin siis todennäköisesti vaihtamaan jos tällaiseen ratkaisuun mentäisiin, että voimalähteenä toimisi vuoroin dieselaggregaati, vuoroin verkosta otettava vaihtovirtasähkö.

t. Rainer
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Taidan olla aika vittumaisen tyypin maineessa, kun olen joka asiassa eri mieltä. Kun en oikein usko mihinkään kesämökkijuniin. Jos perheessä on valmiiksi henkilöauto ja jos vaikka asutaan Matinkylässä ja mökki vaikkapa Voikoskella parin kilsan päässä rautatiestä, niin aika extremeurheilijaperhe on, jos lähtee viikonlopuksi junalla, nykyisin vielä alkumatka bussilla mökille. Vähänkin kantamusta niin parin kilometrin talsiminen on jo tuskaa. Ja kun tavallinen Toyota Corollan omistaja laskee autoilun kuluksi vain bensan - myönnän heti että pielessä ollaan - niin alle 50 eurolla käy tällaisen mökkimatkan. Bussi - juna - juna - bussi matkaliput parin kakaran huushollissa maksaisi äkkiä liki pari sataa nykyrahaa. Ja jos sieltä Voikoskelta haluaa vielä välipäivänä käväistä vaikkapa Mikkelin torilla, niin hankalaksi menee joukkoliikenteellä. Tähän ihmisten käyttäytymiseen tavallaan liittyvä esimerkki: Muistan 70-luvulla, kun Turusta Korppooseen menevässä perjantai-illan bussivuorossa saattoi olla jopa kuusikin bussia ja tänä päivänä riittää yksi auto samaan lähtöön, johtunee henkilöautojen määrän moninkertaistumisesta.
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Taidan olla aika vittumaisen tyypin maineessa, kun olen joka asiassa eri mieltä. Kun en oikein usko mihinkään kesämökkijuniin. ......
Et ole ollenkaan. Olet realisiti, ja sellaisiakin näkemyksiä kaivataan.

Ja kun tavallinen Toyota Corollan omistaja laskee autoilun kuluksi vain bensan - myönnän heti että pielessä ollaan - niin alle 50 eurolla käy tällaisen mökkimatkan. Bussi - juna - juna - bussi matkaliput parin kakaran huushollissa maksaisi äkkiä liki pari sataa nykyrahaa.

Jos ollaan rehellisiä, niin minäkin ajatelen noin, koska meidän perheen matka mökillemme junalla + taksilla tulisi maksamaan aikalailla vaikka ei vertaile pelkästään bensoja, vaan lasketaan mukaan myös corollan huolto kerran vuodessa veijo essolla ja vakuutukset 70% bonuksella + ajoneuvoveron+ katsastusmaksun.

Nyt on kuitenkin niin, että junaa tarvitaan satunnaisesti mökkimatkoillakin, eli eivät ne toimivat junayhteydet maaseudulla mitenkään haitaksi ole.

Silloin kun itse olin nuori, saatoin käväistä viikonloppuina mökillä kun vanhempani olivat siellä koko kesäloman aikana. Koska minulla ei ollut autoa, menin junalla ja vanhempani hakivat minut asemalta. Nykyään käy joskus niin, että äitini, jolla ei ole enää autoa, haluaa joskus käydä mökillä ja silloin hän tulee junalla ja me haetaan hänet asemalta. Asema on meidän tapauksessamme 20 km päässä, eli ihan siedettävän lähellä, jos joku pääsee autolla hakemaan.

Joskus on käynyt mielessä lähteä kesällä polkupyörällä matkaan, mutta koska polkupyörän kuljettaminen junassa on nykyään niin kallista, niin se on jäänyt tekemättä. Parit tuttuni ovat tulleet kyläilemään mökillemme juuri sillä tavalla.

Toinen vaihtoehto on lähteä talvella suksien kanssa. Jäiden yli on lähimmälle asemalle matkaa vain 8 km. Nuorena tullut kerran tehtyä. Kesällä pääsee myös veneellä oikaisemaan kyseisen veden yli, mutta meillä ei ole omaa venepaikkaa toisessa päässä, mutta jos jonkun haluaa viedä junalle, niin se onnistuu vettäkin pitkin.

Eli keinoja päästä joukkoliikenteellä mökille on, mutta ne soveltuvat etupäässä yksin tai korkeintan kaksin matkustaville, tai sellaisille jotka saavat reiluja alennuksia.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös