MökkiJuna

Laitanpa minäkin lusikkani tähän soppaan.

Ei se tasajännitteen syöttäminen tehonsäädölle tuossa Sm1-esimerkkitapauksessa yksin riitä. Nykyisessä asussaan Sm1:sen osastoja ja ohjaamoita pitää lämmittääkin jollain, samaten ohjaamo ja matkustamo tarvitsevat ilmanvaihdon, ohjaamot lisäksi kylmäkoneet. Lisäksi tarvitaan paineilmaa, joka saadaan sähkömoottorin pyörittämältä kompressorilta.
Kaikki nuo apukäytön jännitteet otetaan päämuuntajalta. Junissa 6001-6005 hieman eri tavalla kuin muissa.

Tietysti voisi ajatella, että ohjausvaunun alustaan asennettaisiin 2 dieseliä, joista otettaisiin teho ohjausvaunun teleille, kuten Dm12:ssa. Se vaatisi toki kaiken muun lisäksi telien vaihdon, mutta soveltuvat telithän olisi saatu esim. Dm8/9:istä - ellei niitä olisi romutettu - jotka ovat periaatteessa samat kuin nykyiset Sm1:n vetotelit lukuunottamatta voimansiirtolaitteita. Ajovoimansiirron lisäksi toisella dieselillä voisi pyörittää paineilmakompressoria ja toista apukäyttögeneraattoria, toisella vain toista apukäyttögeneraattoria. Viisaat ymmärtävät, miksi niitä tarvitaan kaksi.

En ota kantaa siihen, kuinka järeät koneet tuo vaatisi tai mitä muutos maksaisi, todennäköisesti niin paljon, että ajatusleikiksi jää.

Joittenkin mainitsema oikosulkumoottorien ja niitten vaatiman tehonsäädön asentaminen Sm1:iin (ja Sm2:iin) jo nykyisellään ei ole huono idea, joskin parikymmentä vuotta myöhässä.
 
MökkiJuna vs. Mökki

MökkiJuna -kaikenlaista hassua sitä esitetäänkin!

Jlf:n eräs keskeisimmistä keihäänkärjistä on ollut pikkuautoilu. Myös eräs sen järkevimmistä käyttömuodoista eli henkilöautoilu kaupunkiasunnolta mökkipaikalle on saanut paljon kritiikkiä.

Kuitenkaan ei olla paheksuttu missään yhteydessä sanallakaan sitä että miksi pitää ylipäänsä olla jokin ihme "mökki" jossain jumalan selän takana. Henkilöautohan lienee nyt joka tapauksessa sata kertaa tarpeellisempi kuin se mökki. Mietittäisiinkö siis sitä, että onko tarpeen ylipäänsä omistaa mökkejä ja kulkea niille pikkuautolla tai mahdollisella joukkoliikenteellä? Turhanpäiväinen mökkeily vain kuormittaa luontoa montaa kautta, myös sinne tehtävän liikennöinnin kautta. Olen lukenut, että eteläsuomalaisilla on mökkejä jopa Lapissa saakka, joka on ajatuksena itselleni kyllä aivan käsittämätöntä. Suomalaiset kaupungit ovat niin landemaisia, että miksi poistua niistä böndelle hirvikärpästen kiusattaviksi?

Jlf:n tähänastisen historian tuntien kaupunkiasunto sekä mökki hornan tuutissa ovat hyväksyttyjä, mutta niiden välinen liikenne pitäisi tehdä hankalimman kautta.
 
Vs: MökkiJuna vs. Mökki

MökkiJuna -kaikenlaista hassua sitä esitetäänkin!
Nimityksenä se on kyllä hassu. Tuosta tulee ihan mieleen, että MökkiJunalla ei saisi matkustaa kuin mökille. Ehkä toimiva taajamajunaverkosto olisi järkevämpi kuin perjantaisin ja sunnuntaisin kulkeva MökkiJuna.

Mökille matkustaminen junalla sen sijaan ei ole hassua - sellaista harrastettiin jo Neuvostoliitossa. Ja mielestäni olisi järkevämpää, että näille Lapin mökeille matkustettaisiin täältä Etelä-Suomesta junalla eikä lentokoneella. Mökille voi auton sijasta matkustaa myös polkupyörällä - näin tekevät mm. Osmo Soininvaara ja Uuno Turhapuro. Helsingissä ymmärtääkseni jotkut matkustavat (siirtolapuutarha)mökilleen metrolla.

Voisiko Suomeen rakentaa sellaisia mökkialueita, joille voisi matkustaa taajamajunalla? Osittain järvien määrästä johtuen Suomessa monet rataosat kulkevat paikoitellen järvien rannoilla tai ainakin lähellä järveä. Voisiko jollekin rataosalle lisätä pysähdyksen sellaiseen paikkaan, että pysäkiltä olisi kävelymatka useille mökeille?

Kuitenkaan ei olla paheksuttu missään yhteydessä sanallakaan sitä että miksi pitää ylipäänsä olla jokin ihme "mökki" jossain jumalan selän takana.
Muutamissa kaupungeissa (esim. Lappeenranta ja Joutseno) on järven rannalla yleisiä saunoja, jotka joillekin korvaavat sekä mökin että huoneistosaunan. Ehkä tällaista yleistä kaupunkimökkeilyä voisi kehittää esimerkiksi joukkoliikenteellä.

Jlf:n tähänastisen historian tuntien kaupunkiasunto sekä mökki hornan tuutissa ovat hyväksyttyjä.
Onhan täällä joskus ehdotettu sitä, että omakotitaloasujat eivät mökkiä tarvitsisi!
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Kuvittelisin että Citadiksesta olisi käyttöä sellaisilla paikkakkunnilla jossa on ennestään rautatie mutta ei sähköistetty koko matkaltaan, ja mahdollisuus pidentää rataa kaupungin keskustaan, osittain katuja pitkin. Missä Suomessa meillä on oikein sellaisia kaupunkeja?
Sanoisin, että melkein jokainen kaupunki, jonne on rautatieyhteys, on potentiaalisti tällainen.

Oletko ihan varma siitä että Citadiksessa ei ole vaihtovirralla toimivaa oikosulkumoottoria kuten nykyaikaisissa sähköjunissa ja metroissa on tapana?
Tarkoitin sitä, että RegioCitadis on ajojohdosta tasavirtasyötöllä toimiva raitiovaunu. Nykyaikaiset raitiovaunut ovat pääsääntöisesti vaihtovirtaratamoottoreilla, ja niiden tarvitsema taajuudeltaan muuttuva vaihtovirta tehdään ajojohdon tasavirrasta taajuusmuuttajalla.

Taajuusmuuttajaa voidaan syöttä joko ajojohdon tasavirralla, aggregaatista saadulla tasavirralla tai ajojohdon vaihtovirrasta muuntajalla ja tasasuuntaajalla saatavalla tasavirralla.

Antero
 
Ei se tasajännitteen syöttäminen tehonsäädölle tuossa Sm1-esimerkkitapauksessa yksin riitä. Nykyisessä asussaan Sm1:sen osastoja ja ohjaamoita pitää lämmittääkin jollain, samaten ohjaamo ja matkustamo tarvitsevat ilmanvaihdon, ohjaamot lisäksi kylmäkoneet. Lisäksi tarvitaan paineilmaa, joka saadaan sähkömoottorin pyörittämältä kompressorilta.
Kaikki nuo apukäytön jännitteet otetaan päämuuntajalta. Junissa 6001-6005 hieman eri tavalla kuin muissa.
Ei tämä nyt niin monimutkaista ole. Ajojohto on yksi yksittäinen energianlähde, joka vain korvataan aggregaatilla. Aggregaatissa ei ole mielekästä olla kuin yksi generaattori, mutta sen tuottama sähköenergia on muunnettavissa junan apulaitteille sopivaksi.

En ole perehtynyt Sm-junien sähkölaitteiden yksityiskohtaiseen rakenteeseen, mutta voin arvata, että laitteet kuitenkin toimivat joillain yleisesti käytössä olevilla tunnetuilla jännitteillä. Apulaitteiden tehot ovat lisäksi vaatimattomampia kuin ajomoottoreiden vaatimat tehot. Luultavasti siis aggregaatin perään on kytkettävissä muuntaja, josta saadaan apulaitteille syötöt kuten nyt junan päämuuntajasta. Toki se on yksi kulu lisää, mutta edelleen ollaan kaukana uuden junan hankintakulusta.

Teoriassahan jopa voisi olla mahdollista käyttää tähän tarkoitukseen junan nykyistä päämuuntajaa. Siinähän on jo valmiiksi kaikki tarvittavat käämit. Eli aggregaatti tuottaa samaa mitä päämuuntajasta tulee ulos ajomoottoreiden säätäjälle. Kytkentä toimii niin, että generaattoriin on kytketty rinnan ajomoottorisäädöt ja päämuuntaja. Päämuuntajan 25 kV:n käämi kytketään irti ja se on olemassa vain tyhjän panttina, apulaitteet saavat virtansa päämuuntajan ulostuloista kuten nytkin.

Antero
 
Vs: MökkiJuna vs. Mökki

Nimityksenä se on kyllä hassu. Tuosta tulee ihan mieleen, että MökkiJunalla ei saisi matkustaa kuin mökille. Ehkä toimiva taajamajunaverkosto olisi järkevämpi kuin perjantaisin ja sunnuntaisin kulkeva MökkiJuna.

Voisiko Suomeen rakentaa sellaisia mökkialueita, joille voisi matkustaa taajamajunalla? Osittain järvien määrästä johtuen Suomessa monet rataosat kulkevat paikoitellen järvien rannoilla tai ainakin lähellä järveä. Voisiko jollekin rataosalle lisätä pysähdyksen sellaiseen paikkaan, että pysäkiltä olisi kävelymatka useille mökeille?

Muutamissa kaupungeissa (esim. Lappeenranta ja Joutseno) on järven rannalla yleisiä saunoja, jotka joillekin korvaavat sekä mökin että huoneistosaunan. Ehkä tällaista yleistä kaupunkimökkeilyä voisi kehittää esimerkiksi joukkoliikenteellä.

Onhan täällä joskus ehdotettu sitä, että omakotitaloasujat eivät mökkiä tarvitsisi!

Onhan Mökkimessutkin jo vakiinnuttanut asemansa matkailualan tuotteena. Ehkä sitä kautta tuo nimi-ideani muotoutui.

Lahti-Riihimäki -radan ympäristön voisin ajatella pääkaupunkilaisten mökkiseuduksi, jolle olisi taajamajunalla hyvät yhteydet. Savonradan lisäksi voisin kuvitella uusia seisakkeita loma-asutuksen tarpeisiin järvimaisemien rataosuuksille Parikkala-Savonlinna, Jyväskylä-Pieksämäki ja Siuro-Vammala.

Kesän Lomapassimatkoilla junankin voi ajatella liikkuvana kesämökkinä, josta on kiva poiketa moniin kaupunki- ja luontokohteisiin.
 
Ei tämä nyt niin monimutkaista ole. Ajojohto on yksi yksittäinen energianlähde, joka vain korvataan aggregaatilla.


Eli ajojohto korvataan 25 kV tekevällä aggregaatilla, jonka jännite muutetaan päämuuntajassa uudestaan pää- ja apukäyttöjen jännitteiksi? Huh huh... No, ajatusleikiksihän tämä onneksi jää.

Luultavasti siis aggregaatin perään on kytkettävissä muuntaja, josta saadaan apulaitteille syötöt kuten nyt junan päämuuntajasta. Toki se on yksi kulu lisää, mutta edelleen ollaan kaukana uuden junan hankintakulusta.


Kyllä aggregaatin perään voi kytkeä mitä vain...


Teoriassahan jopa voisi olla mahdollista käyttää tähän tarkoitukseen junan nykyistä päämuuntajaa. Siinähän on jo valmiiksi kaikki tarvittavat käämit. Eli aggregaatti tuottaa samaa mitä päämuuntajasta tulee ulos ajomoottoreiden säätäjälle. Kytkentä toimii niin, että generaattoriin on kytketty rinnan ajomoottorisäädöt ja päämuuntaja. Päämuuntajan 25 kV:n käämi kytketään irti ja se on olemassa vain tyhjän panttina, apulaitteet saavat virtansa päämuuntajan ulostuloista kuten nytkin.


Tuo olisi hauska nähdä ihan kuvana; temppu ja miten se tehdään junan nykyisiä komponentteja, erityisesti päämuuntajaa käyttäen...
 
Eli ajojohto korvataan 25 kV tekevällä aggregaatilla, jonka jännite muutetaan päämuuntajassa uudestaan pää- ja apukäyttöjen jännitteiksi?

Ei, vaan päämuuntaja korvataan aggregaatilla, joka tuottaa saman jännitteen kuin muuntaja. Apujännitteet vaativat sitten omat muuntajansa, jos niitä ei pysty tuottamaan syöttämällä päämuuntajaa "väärin päin."

Tuo olisi hauska nähdä ihan kuvana; temppu ja miten se tehdään junan nykyisiä komponentteja, erityisesti päämuuntajaa käyttäen...

Olisiko tästä apua? Vasemmalla perussähköjuna, oikealla hybridi. Muuntajan ylempi toisiokäämi polttaa lamppua (X), alempi pyörittää moottoria (M). Hybridissä generaattori (G) pyörittää moottoria ja syöttää muuntajan alempaa toisiokäämiä, mikä tuottaa jännitteen ylempään toisiokäämiin lamppua varten. Ensiökäämi (25kV) on tässä siis dieselillä ajettaessa tyhjän panttina.

attachment.php


Ja kuvahan on siis vain nopea luonnostelma idean selvittämiseksi. Todellisessa junassa tarvitaan paljon enemmän komponentteja (mm. sähkömoottorin tehonsäätö olisi kiva olla :wink: ) ja kaikki laitteet todennäköisesti kytkettäisiin yhteisen maan (eli ratakiskon) kautta.
 

Liitetiedostot

  • Hybrid_drive.png
    Hybrid_drive.png
    27 KB · Lukukerrat: 161
Takaisin
Ylös