Pohjanmaan rata ja hiukan muutakin

Liittynyt
4 Heinäkuu 2006
Viestit
310
Pohjanmaan radan kaksiraiteistamisesta on puhuttu tälläkin foorumilla, aiheeseen lisää kysyntää esittää päivän Kaleva-lehti mutta tällä kertaa eri perspektiivistä niin maantieteellisesti kuin kuljetustenkin osalta.
Malmijunia joka tunti Kolarista
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Toivottavasti tuollainen kaivos saadaan ja liikennettä saadaan lisää. Sitten eivät enää kiskot ole vajaakäytöllä!

Ilmoitettu 13 miljoonaa tonnia vuodessa ei ole niin paljon, että sen vuoksi Kolarin rata pitäisi leventää kahden kiskoparin levyiseksi. Jos kaivoksen tuotteita kuljetettaisiin vain 5 päivänä viikossa (250 d/a), riittäisi 13 junaa (46 vaunua, akselipaino 300 kN, taara 30 t) kuljettamaan tavaramäärän. Mikäli junan bruttopaino olisi 8000 t, riittäisi 9 junaa päivässä viitenä päivänä viikossa. Se nyt on selvää, ettei tuollaista malmimäärää kannata 250 kN:n akselipainolla ajaa! RHK:lla taitaa olla suunnitelmia akselipainon nostamiseksi 300 kilonewtoniin?

Mikäli Kolarin metallit kuljetetaisiin Kemiä etelämmäksi joko satamaan tai tehtaille, tarvittaisiin lisää kapasiteettia ainakin Oulu-Kemi-välillä. Tavarankuljetukset kiskoilla lisääntyvät muutenkin ja nopeiden matkustajajunien nopeudet ovat kasvamassa. Tähän kun vielä lisätään mahdollinen taajamajunaliikenne, on selvää, ettei nykyinen ratakapasiteetti riitä. Neljä raidetta Oulusta Tuomiojaan voisi tarjota sopivan kapasiteetin!

Joka tapauksessa Suomen tavaraliikenne on pientä. Yhdysvalloissa yksi vilkkaimmista rataosista on UP:n ja BNSF:n yhdessä omistama Powder River Basinin Joint Line -rautatie. Alueen hiilikaivoksista kuljetetaan vuodessa hiiltä yli 320 miljoonaa tonnia (355 million short tons) yhtä kaksiraiteista rataa pitkin. Tuollaisilla kuljetusmäärillä tarvitaan kolmas kiskopari jo melkein siksi, että yhdelle raiteelle voidaan vaihtaa kiskoja kahden muun ollessa käytössä! Kohta rataosa onkin paikoitellen neliraiteinen.

Tulisiko tässä nyt hyvä tilaisuus rakentaa rautatie Kolarin radalta Pajalaan? Muistanko oikein, että Pajalaan joskus peräti rakennettiin rautatieasema?

P.S. Nimetä Power River Basin ja Joint Line kirjoitetaan tosiaan isolla alkukirjaimella. Siksi jätin nuo sanat kääntämättä vaikka sanakirja jokaiselle sanalle suomennoksen olisikin antanut.

P.P.S. Onko paikalla niitä, jotka eivät tiedä, mikä on Pajala? Sehän on kunta Ruotsissa, ja tunnetaan parhaiten "kaupunginosastaan" nimeltä Vittula. Ehkä tuo Vittula sopisi Pajalan rautatieaseman nimeksi?
 
Tulisiko tässä nyt hyvä tilaisuus rakentaa rautatie Kolarin radalta Pajalaan?

Uusimmassa "TransPressissä" on artikkeli Kolarin (Hannukainen) ja Pajalan (Stora Sahavaara) suunnitelluista rauta- ja kenties myös kupari- ja kultakaivoksista. Koekairauksia tekee kanadalainen Northland Resources ja päätökset kaivostoiminnasta saadaan kannattavuusselvitysten jälkeen 2-3 vuoden kuluttua niistä.

Äkäsjoelle suunnitellaan pellettitehdasta, jonne Pajalassa louhittu malmi toimitettaisiin putkea pitkin. Ei siis mitään rataa. Pellettitehdas jalostaisi Kolarin ja Pajalan kaivosten malmin ja valmis pelletti kuljetettaisiin rautateitse kenties Kemiin laivattavaksi.
 
Aikataulumahdollisuuksia Oulun radan joskus nopeuduttua?

Muistaakseni jossain RHK:n materiaalissa on kerrottu, että Pohjanmaan radan parantaminen lyhentäisi Seinäjoki - Oulu -välillä Pendolinon matka-aikaa 52 min ja IC:n 32 min sekä Tampere - Seinäjoki -välillä Pendolinon matka-aikaa 11 min.

Jos Pendolinon matka-aika Helsingin ja Oulun välillä olisi esimerkiksi tasan viisi tuntia ja käytettävissä on neljä junayksikköä, voisi liikennöidä Pendolinoja kolmen tunnin välein ja kääntöaikaa jäisi tunti kummassakin päässä: lähtöajat 6.30, 9.30, 12.30, 15.30, 18.30. Seinäjoella ja Ylivieskassa olisi kumpaankin suuntaan menevät Pendolinot (melkein) yhtäaikaa, jolloin kummankin suunnan matkustajat voisivat käyttää samoja jatkoyhteyksiä. Rovaniemellä ehkä haluaisivat, että Helsingistä 15.30 vuoro jatkaisi Rovaniemelle ja Oulusta 9.30 vuoro aloittaisi Rovaniemeltä. Rovaniemeltä hieman klo 16 jälkeen taajamajunalla yhteys Oulusta 18.30 lähtevään Pendolinoon. Päiväjunien nopeutuminen vähentäisi yökyydin kysyntää, jolloin jäljelle jäisi sesongin ulkopuolella ehkä vain yksi eli Kemijärven kaksikerroksinen yöjuna. Siinä pitäisi olla Ouluun jäävä makuuvaunu, jossa matkustajat voisivat oleskella klo 8 asti niin kuin Savon radan yöjunassa oli aikoinaan Kuopioon jäänyt vaunu. Jos Pendolinon toiminta-ajatus on nopeaa kyytiä parhaimpina aikoina, niin tasavälinen liikennöinti aamusta iltaan olisi jotain muuta.

Jos IC-junien Helsingin ajat säilytetään ja nopeutus näkyy Seinäjoki - Oulu -välillä, niin minusta näyttäisi siltä, että Tuomiojan liikennepaikalla olisi noin klo 13 ja 16 pohjoiseen menevä IC ja etelään menevä Pendolino jotakuinkin yhtäaikaa sekä noin klo 14 ja 17 etelään menevä IC ja pohjoiseen menevä Pendolino yhtäaikaa. Taajamajunayhteys Raaheen? Jos jää vain yksi jokaöinen yöjuna, niin Raahesta aamun ensimmäiselle Helsinkiin menevälle Pendolinolle matkustajia vievä taajamajuna voisi aikataulun puolesta jatkaa Ouluun ja saapua ennen kello kahdeksaa.

Pendolinojen jatkoyhteyksiä Oulu - Tornio (- Haaparanta): Oulusta 11.40, 14.40 ja 17.40. Ouluun 12.20 ja 15.20. Jos 18.20 Ouluun saapuu Rovaniemeltä, niin ehkä 7.20 olisi Tornion kolmannen vuoron hyvä saapumisaika Ouluun (aamun ensimmäinen IC Oulusta noin 7.30). Pysähdykset: Linnanmaa, Haukipudas, Ii, Olhava, Kuivaniemi, Simo, Kemi, Laurila. Jos Tornioon ei ole sähköjä, niin liikennöinti dieselmoottorivaunulla.

Seinäjoen ja Pietarsaaren välinen taajamajuna voisi toimia sekä Pendolinon jatkoyhteytenä että varsinaisena paikallisjunana. Seinäjoelta 9.10, 12.10, 15.10, 18.10 ja 21.10, saapumiset 8.40, 11.40, 14.40, 17.40 ja 20.40. Pietarsaaren ajat riippuisivat pysähdysten määrästä (ainakin Lapua, Kauhava, Härmä, Pännäinen; tarpeen mukaan ehkä myös Nurmo, Voltti, Jepua; pysähdys museorautatien liikennöintiaikoina Kovjoella vaikuttaisi positiivisesti VR:n imagoon) ja siitä, kuinka paljon taajamajuna joutuisi väistelemään kohdattavia junia: kaksiraiteisella rataosalla ei ollenkaan. Pännäisten ja Pietarsaaren välillä on alhainen nopeusrajoitus (60 km/h ?), mutta etäisyys on lyhyt verrattuna koko reitin pituuteen, ja sähköistys puuttuu, joten pitäisi liikennöidä dieselmoottorivaunulla. Pietarsaaresta pitäisi ehkä olla bussiyhteyksiä Pännäisiin IC-junille Seinäjoen taajamajunan lisäksi tai sitten yhteydet pohjoiseen/pohjoisesta olisi järjestettävä Pietarsaari - Kokkola -bussireitin kautta.

Jos Tampereen ja Jyväskylän väli olisi hieman nykyistä nopeampi ja koko Jyväskylä - Ylivieska -väli ajettavissa vähintään 120 km/h, niin lähdöt Jyväskylästä ja Ylivieskasta noin klo 7.30, 10.30, 13.30, 16.30 ja 19.30 matka-ajan ollessa hieman alle kolme tuntia saisivat kummassakin päässä jatkoyhteydet useimmiten kahteen suuntaan. Aamun ensimmäisellä lähdöllä Jyväskylästä ja illan viimeisellä saapumisellä Jyväskylään ei yhteyksiä Jyväskylässä. Aamun ensimmäisellä lähdöllä Ylivieskasta yhteys vain Oulusta sekä illan viimeisellä saapumisella Ylivieskaan yhteys vain Ouluun. Yhteydet Ylivieskassa Pendolinoilla. Oulun ja Jyväskylän välisen junamatkan kesto lyhenisi kuudesta tunnista neljään tuntiin. Jos matka-aika lyhenee 33%, niin paljonko matkustajamäärä nousee?
 
Pännäisten ja Pietarsaaren välillä on alhainen nopeusrajoitus (60 km/h ?), mutta etäisyys on lyhyt verrattuna koko reitin pituuteen, ja sähköistys puuttuu, joten pitäisi liikennöidä dieselmoottorivaunulla. Pietarsaaresta pitäisi ehkä olla bussiyhteyksiä Pännäisiin IC-junille Seinäjoen taajamajunan lisäksi tai sitten yhteydet pohjoiseen/pohjoisesta olisi järjestettävä Pietarsaari - Kokkola -bussireitin kautta.

Google Mapsin avulla silmämääräisesti laskeskelin, että rataa Pännäisistä kaupunkiin olisi noin 10 km ja kaupungista eteen päin eri pisteisiin 14 km lisää. Mikäli Hangon 150 km radan sähköistämiskustannusarviosta 34 milj. euroa saatava hinta 0,227 Me/km pätisi myös Pietarsaaren radan sähköistämiseen, niin kustannukset olisivat 2,3 - 5,4 Me riippuen sähköistettävän radan määrästä. Jos Pietarsaareen joskus todella henkilöjunayhteys tuodaan, niin eiköhän sähköistäminen kannata tehdä, niin voisi tavaraliikennekin siirtyä dieselistä sähköön.

Mielestäni Pietarsaaressa voisi olla useampikin pysäkki - varsinaisia hienoja asemia ei tarvittaisi. Satama-alueella ja ympäristössä on laaja teollisuusalue, jonne porukka menee nyt autoillaan, mutta jos alueelle olisi junarataa käyttävä pikaratikkayhteys, niin varmasti iso osa siirtyisi sitä käyttämään. Eli tuo paikallisjunayhteys kannattaisi hoitaa mahdollisimman kevyellä pikaratikalla.

LISÄYS: Tosin käytännössä tuo ei varmaankaan ole mahdollista viranomaismääräysten takia eli ilmeisesti SM-4-tasoa kaluston pitäisi olla.
 
Viimeksi muokattu:
Google Mapsin avulla silmämääräisesti laskeskelin, että rataa Pännäisistä kaupunkiin olisi noin 10 km ja kaupungista eteen päin eri pisteisiin 14 km lisää. ... Jos Pietarsaareen joskus todella henkilöjunayhteys tuodaan, niin eiköhän sähköistäminen kannata tehdä, niin voisi tavaraliikennekin siirtyä dieselistä sähköön. ... SM-4-tasoa kaluston pitäisi olla.

RHK:n sivuilta käy ilmi, että Pännäisten liikennepaikalta on 10637 m Pietarsaaren liikennepaikalle ja sieltä 3790 m Alholman liikennepaikalle ja että säännöllisiä tavarajunia kulkee kumpaankin suuntaan kolme päivässä maanantaista lauantaihin.

Jopa 160 km/h kulkeva Sm-4-juna olisi ainakin matkustajan kannalta parempi kuin enintään 120 km/h kulkeva dieselmoottorivaunu.
 
Pysähdykset: Linnanmaa, Haukipudas, Ii, Olhava, Kuivaniemi, Simo, Kemi, Laurila. Jos Tornioon ei ole sähköjä, niin liikennöinti dieselmoottorivaunulla ... Oulun ja Jyväskylän välisen junamatkan kesto lyhenisi kuudesta tunnista neljään tuntiin. Jos matka-aika lyhenee 33%, niin paljonko matkustajamäärä nousee?

Hyödyllinen olisi myös Kemi-Tornion lentoaseman oma rautatieseisake. Kävelymatka radalta lentoaseman terminaalille on erittäin lyhyt ja kysyntää paikallisjunayhteydelle voisi olla sekä Kemin keskikaupungin että Tornion ja Haaparannan suunnasta.

Tarkoitatko Oulu-Jyväskylä -yhteyden kehittämistä Seinäjoen vai Äänekoski-Haapajärven reitin osalta?
 
RHK:n sivuilta käy ilmi, että Pännäisten liikennepaikalta on 10637 m Pietarsaaren liikennepaikalle ja sieltä 3790 m Alholman liikennepaikalle ja että säännöllisiä tavarajunia kulkee kumpaankin suuntaan kolme päivässä maanantaista lauantaihin.

Jopa 160 km/h kulkeva Sm-4-juna olisi ainakin matkustajan kannalta parempi kuin enintään 120 km/h kulkeva dieselmoottorivaunu.

Näin lyhyillä väleillä ei huippunopeuksien ero 160-140 vaikuta paljoakaan kokonaismatka-aikaan. Matalalattiaraitiovaunu voisi tuossa olla se kätevin kulkuneuvo matkustusmukavuudenkin kannalta.
 
Tarkoitatko Oulu-Jyväskylä -yhteyden kehittämistä Seinäjoen vai Äänekoski-Haapajärven reitin osalta?

Tässä yhteydessä pohdiskelu koski lyhintä eli Äänekoski-Haapajärven reittiä. Aikataulumahdollisuuden hyödyntäminen edellyttäisi sen reitin (267 km) olevan ajettavissa vähän alle kolmen tunnin. Vajaa tunti menisi Pendolinossa Ylivieskan ja Oulun välillä, joten Jyväskylän ja Oulun väli kestäisi nelisen tuntia. Nykyisin nopeimmat yhteydet ovat Pieksämäen tai Tampereen(!) kautta.
 
Näin lyhyillä väleillä ei huippunopeuksien ero 160-140 vaikuta paljoakaan kokonaismatka-aikaan.

Keskustelussa on ollut kyse Seinäjoki - Pietarsaari -taajamajunasta. Etäisyys on 111,7 km. Sm-4-junia käytetään nykyisin lyhemmilläkin väleillä. Dieselmoottorivaunun eli kiskobussin huippunopeudeksi on kerrottu 120 km/h.
 
Keskustelussa on ollut kyse Seinäjoki - Pietarsaari -taajamajunasta. Etäisyys on 111,7 km. Sm-4-junia käytetään nykyisin lyhemmilläkin väleillä. Dieselmoottorivaunun eli kiskobussin huippunopeudeksi on kerrottu 120 km/h.

No siinä tapauksessa ymmärrän kyllä. Kommenttini pohjautuikin Sm4-maininnan yläpuolella mainittuun Pännäinen - Pietarsaari -väliin.

Onhan toki Sm4 nopeampi ja mukavampi kuin Dm12, vaikka noista kumpikaan ei mielestäni ole miellyttävä juuri yli puolen tunnin matkoihin.

Toivottavasti tuo Kolarin kaivoshanke toteutuu ja tuo tullessaan sellaisen (pitkäaikaisen) liikennetarpeen, että kaksoisraide Tornioon asti tulee tarkoituksenmukaiseksi ja siitä eteenpäinkin sähköistys.
 
Seinäjoen ja Pietarsaaren välinen taajamajuna voisi toimia sekä Pendolinon jatkoyhteytenä että varsinaisena paikallisjunana.

Epäilen Seinäjoki-Pietarsaari-junan tarvetta: eikö tarpeellisempi olisi aidosti paikallisjunamainen Pietarsaari-Kokkola-juna tunnin vuorovälillä tai tiheämmin, joka täydentäisi Luodon kautta kulkevaa bussiliikennettä korvaten Pännäisten kautta kulkevan bussiliikenteen kokonaan. Juna olisi myös kaukojunien jatkoyhteys Kokkolan ja/tai Pännäisten asemilta Pietarsaareen.

Seinäjoen-Kokkolan välillä aina Ouluun tai Kemiinkin saakka liikennöisi ihan oma taajamajunansa kahden tunnin vuorovälillä. Taajamajunien välissä liikennöitäisiin IC- ja Pendolino-junia. Tämä junamäärä tosin lienee mahdollinen vasta pariraiteen valmistuttua, kun tavaraliikenteenkin on mahduttava kulkemaan.

Entä Kemin ja Haaparannan välinen yhteys? Yhdellä Dm12-yksiköin liikennöitävällä junarungolla tunnin välein, saumattomat vaihtoyhteydet Oulun suunnasta, josta tulisi paitsi Seinäjoen, myös Kajaanin junat neljän tunnin vuorovälillä, jotka jatkaisivat taas Rovaniemelle. Rovaniemeltä vaihto Sallan dieselkäyttöiseen taajamajunaan, ellei Muurmanskin ratayhteyden myötä koko matkalle vedetä sähköjä. Koska yhdelle Haaparannan vuorolle jää yhä uupumaan Oulun yhteys, olisi sille sitten neljän tunnin välein kulkevalta Rovaniemen IC-junalta vaihtoyhteys. Tai sitten vaikka Jyväskylän taajamajuna jatkuisi aina Kemiin asti.

Tai voihan Oulu-Haaparanta-yhteydenkin perustaa Seinäjoki-Oulu-yhteyden kanssa, mutta hybridikalustolla liikennöitynä (Kemiin tai Tornion kolmioon sähköllä, Haaparannalle akulla tai polttoaineella).

En tiedä onko tällainen junayhteyspalapeli mahdollista koota, mutta se ei varsinaisesti ole minun vaan aikataulusuunnittelijoiden asema, vaikka pääsisinkin joskus päättämään Suomen taajamajunalinjojen verkosta. :p
 
Entä Kemin ja Haaparannan välinen yhteys? Yhdellä Dm12-yksiköin liikennöitävällä junarungolla tunnin välein, saumattomat vaihtoyhteydet Oulun suunnasta,

Luulen tämän olevan käytännössä mahdoton, jos "tunnin välein" tarkoittaa tasaista vuoroväliä koko päivän. Junayksikön pitäisi olla melkein koko ajan liikkeellä, sillä vaikka Tornioon pääseekin 120 km/h, niin sieltä on ainakin rajalle asti 40 km/h rajoitus. (- )Oulu - Kemi - Rovaniemi -matkustajajunien aikatauluja ei varmaan kannata suunnitella ensisijaisesti sitä varten, että Kemissä olisi samaan aikaan tunnista lähtö kumpaankin suuntaan. Koska Dm12 olisi Kemissä vain yhteen aikaan tunnin kuluessa, yhteys Ouluun olisi saumaton vain toiseen suuntaan. Lisäksi: jos Dm12 on Kemissä esimerkiksi samaan aikaan Oulusta tulevan junan kanssa, joka jatkaa Rovaniemelle, niin Dm12:n pitäisi odottaa, että Rovaniemen juna ehtisi tarpeeksi kauas, koska niillä on sama matka Laurilan liikennepaikalle asti. Jos olet käynyt tekemässä havaintoja Laurilassa, niin pikajunalta menee aivan tavallisesti 10 minuuttia Kemi - Laurila -välillä.

Montako junayksikköä ajattelit tarvitsevasi tunnin välein tai tiheämmin kulkevaan paikallisjunaan Kokkola - Pietarsaari? Riittääkö 1 - 2 vai tarvitaanko 3 - 4? Montako pysäkkiä ja mihin kohti? Miksihän Kruunupyyn ja Kolpin pysähdykset lopetettiin jo ennen lättähattuliikenteen loppumista?

Kokkolasta kulkee taajamajunat nykyäänkin Ouluun ja Seinäjoelle, vaikka ne ovat sekä aikataulun että ulkonäön puolesta enemmän pikajunia: ajetaan veturin vetäminä eivätkä pysähdy joka taajamassa. Tarkoititko tällaisia "taajamajunia" vai olisiko parempi pysähtyä tiheämmin? Miten kahden tunnin välein kulkevien taajamajunien väleissä kulkisi kolmen tunnin välein kulkevia IC-junia, ajattelitko jotain muutoksia niihinkin? Montako junayksikköä suunnittelit tarvitsevasi Seinäjoen ja Oulun/Kemin välille? Pitäisikö Rovaniemellekin asti olla taajamajunia, vaikka Laurilan pohjoispuolella nykyisetkin päiväjunat pysähtyvät kaikissa taajamissa?

Miksi taajamajunan pysähdykset Iissä ja Kuivaniemessä lopetettiin? Olisiko johtunut siitä, että aikataulu mahdollisti käymisen päiväseltään Kemissä ja Rovaniemellä, mutta ei Oulussa?

Seinäjoki - Pietarsaari -juna järjestäisi junayhteydet Lapualle ja Härmäänkin ilman IC-junien ylimääräisiä pysähdyksiä. Vaikka välipysähdyksiä olisi 7, matka-aika olisi suuruusluokkaa puolet siitä mitä maantiebussilla. Helsinki - Pietarsaari Pendolino + taajamajuna 4 tuntia, paluu vähän enemmän. Kaksi junayksikköä riittäisi. Tietysti parempi jos yksi riittäisi, mutta tulisi esimerkiksi samantapaisia ongelmia kuin yllä Haaparannan Dm12:n kohdalla Kemissä.

Jyväskylä - Ylivieska -liikenteeseen kolmen tunnin välein riittäisi siihenkin kaksi junayksikköä, jos osoittautuisi, että lyhyet kääntöajat riittäisivät, ajoaika alle 3h riittäisi, odotettavat jatkoyhteydet eivät myöhästelisi liikaa ja puolenvälin tienoilta löytyisi kohtaamispaikka (Keitelepohja? 142 km Jyväskylästä, 125 Ylivieskasta).

Aloitusviestissä mainitun kaltaiseen Oulu - Haaparanta -liikenteeseen riittäisi siihenkin kaksi junayksikköä, jotka linjan pohjoispäässä ollessaan voisivat tarvittaessa ajaa täydentäviä vuoroja Kemi - Haaparanta -välillä joko kaukojunien jatkoyhteyksinä tai paikallisen liikennetarpeen mukaan.

Onko tässä liikaa yksityiskohtia? Olisiko parempi miettiä jotain yleisiä suunnitteluperiaatteita tai kauaskantoisia (joukko)liikennepoliittisia tavoitteita tai jotain vielä kauempana käytännön arjesta olevia ajatusrakennelmia?
 
Koska Dm12 olisi Kemissä vain yhteen aikaan tunnin kuluessa, yhteys Ouluun olisi saumaton vain toiseen suuntaan. Lisäksi: jos Dm12 on Kemissä esimerkiksi samaan aikaan Oulusta tulevan junan kanssa, joka jatkaa Rovaniemelle, niin Dm12:n pitäisi odottaa, että Rovaniemen juna ehtisi tarpeeksi kauas, koska niillä on sama matka Laurilan liikennepaikalle asti. Jos olet käynyt tekemässä havaintoja Laurilassa, niin pikajunalta menee aivan tavallisesti 10 minuuttia Kemi - Laurila -välillä.
En ole käynyt, koska asun monta sataa kilometriä etelämpänä. Miksi yhteys Ouluun olisi saumaton vain toiseen suuntaan? Eikö esimerkiksi Rovaniemeltä tuleva ja Rovaniemelle menevä juna voisi kohdata Kemissä?

Montako junayksikköä ajattelit tarvitsevasi tunnin välein tai tiheämmin kulkevaan paikallisjunaan Kokkola - Pietarsaari? Riittääkö 1 - 2 vai tarvitaanko 3 - 4? Montako pysäkkiä ja mihin kohti? Miksihän Kruunupyyn ja Kolpin pysähdykset lopetettiin jo ennen lättähattuliikenteen loppumista?
En ole laskenut tarvittavien junayksiköiden tarvetta, veikkaisin 2-3.

Pysähdykset:
Kokkola (Karleby) - Kruunupyy (Kronoby) - Kolppi (Kållby) - Pännäinen (Bennäs) - Sandsund - Pietarsaari (Jakobstad) - Pietarsaari keskusta (Jeppis C) - Alholma (Alholmen)

(muuten, kuka ihmeen visionääri on keksinyt nuo rantaruotsalaisten kylien väännössuomennokset?)

Kokkolasta kulkee taajamajunat nykyäänkin Ouluun ja Seinäjoelle, vaikka ne ovat sekä aikataulun että ulkonäön puolesta enemmän pikajunia: ajetaan veturin vetäminä eivätkä pysähdy joka taajamassa. Tarkoititko tällaisia "taajamajunia" vai olisiko parempi pysähtyä tiheämmin?
Ei kun ihan oikeita sähkömoottorijunin liikennöitäviä taajamajunia, jotka pysähtyvät kaikissa taajamissa ja junakohtausten vuoksi myös hieman pienemmissäkin kylissä. Junia, joissa seutulippu käy maksuvälineenä, ja jotka tilaa maakuntien liitot.

Miten kahden tunnin välein kulkevien taajamajunien väleissä kulkisi kolmen tunnin välein kulkevia IC-junia, ajattelitko jotain muutoksia niihinkin?
Olen ajatellut, että kaukojunia kulkee kahden tunnin välein, joka toinen IC (Rovaniemi-Hki) ja joka toinen Pendolino (Oulu-Hki). Eli joka tunti kulkee juna, näistä joka toinen on taajamajuna ja joka toinen kaukojuna. Tämä helpottaa aikataulusuunnittelua ja junakohtausten järjestämistä.

Montako junayksikköä suunnittelit tarvitsevasi Seinäjoen ja Oulun/Kemin välille? Pitäisikö Rovaniemellekin asti olla taajamajunia, vaikka Laurilan pohjoispuolella nykyisetkin päiväjunat pysähtyvät kaikissa taajamissa?
En ole suunnitellut noin tarkasti. Minusta Rovaniemelle asti on hyvä olla kunnon taajamajunia (4 h välein), kaikki Koivut sun muut kylät Kemijoen varrella tulkoot palvelluiksi. ;)

Seinäjoki - Pietarsaari -juna järjestäisi junayhteydet Lapualle ja Härmäänkin ilman IC-junien ylimääräisiä pysähdyksiä.
Senhän mahdollistaisi yhtä lailla Seinäjoki-Oulu(-Kemi)-junakin. Tämän lisäksi Kokkola-Jeppis-stoge, mikä tosin edellyttänee jo pariraiteen Pännäisten ja Kokkolan välille.
 
Takaisin
Ylös