Hevosten kanssa tekemisissä olleena voin kyllä vahvistaa, että hevonen joskus reagoi odottamattomiin tilanteisiin. Silloin usein suunta arvotaan, vauhti kiihtyy maksimiin ja kuski voi vain toivoa, että vauhkoontunut polle pysähtyisi ennen kuin rytisee. Hevosilla on näet välillä jarrut hukassa.
Uskoisin, että itsenäisesti kulkevat autot kehittyvät pikkuhiljaa, kahta eri reittiä. Toinen reitti on kuljettajaa avustavan ajoneuvotekniikan asteittainen muuttuminen automaattiajoksi. Uusiin autoihinhan on tullut kaistavahtia, automaattista vakionopeussäätimiä ja muitakin törmäyksenestolaitteita. Ihmisluonnon tuntien kohta moottoritiet ovat täynnä naisia, jotka autossa samaan aikaan meikkaavat, kirjoittavat sähköpostia läppärillä ja juovat aamukahvia, ei siinä enää rattiin kosketa, autohan kulkee niin automaattisesti. Tämä johtanee jonkinlaiseen turvallisuuskriisiin, kellonsoittaja auton edessä ei oikein toimi, joten ehkä aika pitkäänkin automaattiajoa säännellään ja ihminen toimii hätävarana.
Samalla sekä tekniikka kehittyy, että sille määritellään sallitut alueet. Aluksi esimerkiksi vain osalla moottoriteitä saa ajaa ilman ohjausta. Se, että auto osaa vaihtaa kaistaa ja lähtee ulos oikeasta liittymästä tulee sitten nopeasti sovelluksena perässä. Kun helpommat systeemit toimivat riittävän turvallisesti sallittuja automaattiajoalueita aina vaan laajennetaan, sitä mukaa kun tekniikka kehittyy. Vaikeimmat alueet toki tulevat automaattiajoon viimeisinä.
Toinen reitti ovat hitaasti kulkevat liikennevälineet, joilla kuljetaan sekä ihmisiä että tavaraa. Ne liikkuvat hitaasti ja niiden käyttö lisääntyy, kun ne tulevat massatuotantoon. Ensin hitaita robottikuljettimia käytetään suljetuilla tai hrlpoilla alueilla ja sitten ne siirtyvät aina vaan vaikeammille alueille.
Ei robottiauto kyllä todellakaan tule teille yhdessä rysäyksessä, vaan automaattiajosovellukset vaan lisääntyvät ja parantuvat pikkuhiljaa. Jossain vaiheessa sitten ei enää ihmistä päästetä edes hätävarakuskiksi.