Raidetaksi ja automaattiautot - kuvitelmaa

Tämä ei koske varsinaisesti automaattiautoja, mutta antaa ehkä osviittaa ongelmista, jotka automaattitaksit saattaisivat kohdata. Hesarin mukaan Pariisi lopettaa isojen tappioiden takia Autolib-palvelun, jossa on 4000 sähköautoa yhteiskäytössä ja 150 000 käyttäjää. Autot otetaan ja jätetään latausasemilta ympäri kaupunkia, kaupunkipyörien tapaan. Ilmeisesti latausverkoston ylläpito tuli kalliiksi, eivätkä autot pysyneet siistinä. Niistä löytyi kodittomia ihmisiä yöpymästä tavallisemman sotkun lisäksi.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005775160.html?share=12f9dd900c1d5833190a1a45a9670bd3

Toisaalta vois luulla, että tuommoiset sotkut ja järjestyshäiriöt voivat ratketa aika pienilläkin muutoksilla ja kannustimilla. Helsingissä esim. kaupunkipyöriä ei ole käsittääkseni varasteltu juuri lainkaan (Pariisista kadonneita Velib-pyöriä on vissiin havaittu ympäri maailmaa).
 
Eikös kaupunkipyörien tarkoitus ole tehdä pyörän käytöstä vaivattomampaa? Mitä etua on alentaa kynnystä auton käyttöön Pariisin kokoisessa kaupungissa, jossa ei ole jo ennestään tilaa lisäautoilulle? Sen ymmärtää, että halutaan siirtää autonkäyttäjiä bensasta ja dieselistä sähköön, mutta jo autoa käyttävät ovat autonsa ostaneet, eikä tällainen kokeilu heitä saa myymään sitä. Ainoa mitä tällainen tekee on siirtää autoiluun julkisten käyttäjiä, joiden ainoa sitoutuminen kulkumuotoosa on kausilipun voimassaoloaika. Dataa on jo saatu vuokra-autopalveluista sekä näistä Uberin tapaisista itseään matkanjakopalveluiksi nimittävistä taksipalveluista, että ne eivät kerää henkilöautonautonkäyttäjiä matkustajakseen vaan muiden kulkumuotojen. Samalla on monessa kaupungissa ruuhkat kasvaneet ja tieverkko tukkeutunut entisestään. Sama koskee myös automaattiautojen jakamispalveluja, milloin nyt tulevatkaan.

Jos oikeasti halutaan vähentää autojen päästöjä, se on tehtävä verotuksella ja sähköautojen subvennoinnilla, niin että autonostajalle sähköstä tulee kilpailukykyinen. Tai sitten panostaa julkisiin, jotka ovat Pariisin kokoisessa kaupungissa suureksi osaksi sähköllä kulkevia ja silloinkin kuin eivät ole, ovat matkustajaa kohden huomattavasti pienempipäästöisiä.

Kaupunkipyörämainen ilmiö, jota on nähty moneen kaupunkiin ilmestyvän kuluvana vuonna on sähköpyörien ja skootterien(potkulauta) jakamispalvelut. Tämä on minusta se johon suuntaan kaupunkipyörä-palvelua kannattaa ruveta kehittämään.
 
Ranskalaisetkin taitavat tykätä autoistaan aika paljon. Onhan moni automerkki sieltä kotoisin.
Eiköhän noihin kodittomien yöpymisiä saada jollain teknisellä konstilla valvottua. Ja sotkeminen on ikiongelma julkisessa liikenteessä. Autoja pitää vaan säännöllisesi siivota kuten junia ja busseja siivotaan.

Renaultilla on pöydällä mielenkiintoinen konsepti EZ-GO
https://www.youtube.com/watch?v=w73MD4Ws3Mg

Kun nuo eivät kuljettajaa tarvitse, niin ne varmaan osaavat ajaa itsensä tukikohtaan säännöllistä putsausta varten. Ei liene ainakaan samoja ongelmia kuin noissa yhteiskäyttöautoissa? Ehkä sitten jotain uusia ongelmia toki :)
 
Tämähän menee hienosti. Eli tämän härpäkkeen nopeus on 18 km/h, joten se tukkii reitin kaikilta muilta tienkäyttäjiltä. Jotta muille tulisi vielä pahempi mieli, on nopeusrajoituksia laskettu kaikelta liikenteeltä viidestäkympistä neljäänkymppiin. Sitten kun lähdetään ilmeisesti ihan laillisesti ohittamaan tätä tientuketta niin se tuke iskee liinat kiinni. Ja "Suomen ilmasto" pilasi sitten loputkin, vaikka nyt eletään lumetonta marraskuuta eikä keli ole mitenkään kummoinen.

Kaupunkisoutuveneitä odotellessa.

Voi kun Höseli tekisi jotain järkevää edes joskus.
 
Kivistössä jatketaan ensi keväänä robottibussin testausta kun liikenteeseen tulee 8-16 paikkainen pikkubussi joka kuljettaa matkustajia ennalta määriteltyä reittiä https://www.vantaansanomat.fi/artik...tossa-ensi-kevaana-tavoitteena-kehittaa-ilman.

Jos tähän robottibussitouhuun kerran niin kovasti uskotaan, niin miksi testailua tehdään vain keväästä syksyyn mutta ei talviaikaan? Jos näitä laitteita oikeasti halutaan kaupalliseen liikenteeseen, niin täytyyhän niitten silloin pystyä kulkemaan itsenäisesti myös lumisessa ja loskaisessa talvisäässä vai voidaanko robotiikka kytkeä kokonaan pois päältä ja siirtyä normaaliin kuljettaja-ajoon talven ajaksi? Taitaa mennä vielä hyvin pitkä aika ennen kuin robottibussit kulkevat itsenäisesti Suomen talvisäässä ja vielä sellaista vauhtia että eivät ole muun liikenteen tukkeena.
 
Wiion ensimmäinen tulevaisuuslaki "Läheinen tulevaisuus yliarvoidaan ja kaukainen aliarvoidaan" taitaa sopia tähän. Robottiautot ja -bussit ovat vielä kehityksen alkutaipaleella, mutta nyt niitä haukutaan kun niistä ei ole mihinkään.

Pitkällä tähtäimellä ne kuitenkin mullistavat koko henkilöliikkumisen maalla. Jossakin vaiheessa ne ovat riittävän hyviä teknisesti ja silloin sekä yksityisautoilu että joukkoliikenne korvautuu automaattiautoilla (suurimmissa metropoleissa tarvitaan kapasiteetin vuoksi myös automaattibusseja). Jotkut väittävät, että raideliikennettä tarvittaisiin kapasiteetin vuoksi, mutta automaattibussit riittävät kyllä suurimmissakin kaupungeissa - automaattiajossa niillä voidaan tarjota metromainen kapasiteetti. Pitkillä matkoilla suurnopeusjunat voivat ehkä vielä pärjätä nopeutensa vuoksi.

Kun kehitystä tekeviä firmoja katsoo, niin todennäköisesti liikkumispalvelut kaikkialla maailmassa hoidetaan tulevaisuudessa Piilaaksossa kehitetyllä tuotteilla.
 
^ Yksityisautoilla voidaan hoitaa kaikki liikenne, jos niille annetaan riittävästi tilaa. Ei tarvita automaattia.

Lopulta kyse on siitä, minkälaista kaupunkia halutaan, kuinka paljon liikenteelle ja liikkumiselle uhrataan tilaa. Ebemmän kuin nyt, yhtä paljon, vai vähemmän? Kuinka paljon kaupunkitilaa ollaan ylipäänsä valmis muokkaamaan liikkumisen ehdoilla? Viimeiset 100 vuotta paljon, mutta suunta on ollut viime vuosina päin vastainen.

Eri teknologioden vaikutus kaukaiseen tulevaisuuteen paitsi aliarvioidaan, arvioidaan usein myös totaalisen väärin. Automaatio ja tekoäly tulevat varmasti, mutta automaattiauto, tai -bussi eivät välttämättä. Olisin jopa yllättynyt, jos liikkuminen tapahtuisi 50 vuoden päästä lähellekään niin kuin nyt ajatellaan. Liikkuvatko ihmiset ensinkään, jatkuuko kaupungistuminen jne.

Tekoälyllä on potentiaalia olla niin valtava murros ihmiskunnan historiassa, että on täysin epärealistista ajatella sen tarkoittavan liikkumisen osalta sitä, että keskenään kommunikoivat algoritmit kuljettavat ihmisiä kaduilla peltipurkeissa.
 
Viimeksi muokattu:
Robottiautot ja -bussit ovat vielä kehityksen alkutaipaleella, mutta nyt niitä haukutaan kun niistä ei ole mihinkään.

Niin. Ymmärrän kyllä, että jos haluaa jotain kehittää, pitää testata ja olla valmis maksamaan kehittelystä. Mun kritiikki kohdistuu ensisijaisesti siihen, että en pidä siitä, että meidän (Suomen, Helsingin, HSL:n) pitää niin usein olla niitä testaajia. Antaisi muiden testata ja otetaan me sitten kelvolliseksi kehitetty härpäke käyttöön, kun sen aika on. En tiedä, miten kustannukset tässä jakaantuu, mutta tuskin tämäkään pelleily Höselille ilmaista on. Se pulju käyttää rahaa kaikkeen roskaan niin paljon, että hirvittää, ja samalla ydintehtävä kärsii.

Jotkut väittävät, että raideliikennettä tarvittaisiin kapasiteetin vuoksi, mutta automaattibussit riittävät kyllä suurimmissakin kaupungeissa - automaattiajossa niillä voidaan tarjota metromainen kapasiteetti.

Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi meidän Jokerilla on tällä hetkellä ruuhka-aikaan ongelmana se, että väkeä on niin paljon, että busseja pitää ajaa liian tiheästi, jolloin ne sumppuuntuvat ja säännöllisyys kärsii. Tämä on yksi syy sille, että siitä tehtäisiin ratikkalinja. Miten tämä muuttuisi, jos bussinkuljettaja korvattaisiin (toimivalla) automaatilla? Siellä olisi edelleen samankokoisia busseja (koska suuremmat ovat liian kalliita), matkustajat eivät edelleenkään olisi sen rationaalisemmin käyttäytyviä kuin nytkään ja heitä oletettavasti olisi edelleen yhtä paljon. Miksi automaattibussi toimisi supertiheällä vuorovälillä jotenkin paremmin kuin kuljettajabussi ja tekisi sitä myöten kiskoliikenteen tarpeettomaksi?
 
Mä sanoisin että automaattibusseja ja takseja tullaan vielä näkemään, mutta niiden toiminta-alueet tulevat olemaan rajoitettuja. Tämä mm siksi että niiden ilkivallansieto on heikkoa. Niitä voidaan käytää suljetuissa, keskiluokkaisissa ympäristöissä kuten yliopistokampukset, lentokenttä-alueet, kaupunkien ostos-/ravintola-jalankulkuvyöhykkeet, erilaiset ajanviete- ja teemapuistot.

Kumipyörillä kulkeva kymmeniä ihmisiä vetävä bussi joka ajaisi ilman kuljettajaa isojen lähiöiden välillä törmää vaikeuksiin jo ensimmäisenä päivänä. Nuorisojengit kasaavat sen tielle esteitä, lapset jäävät sen alle, sen sisällä tapellaan, matkustetaan pummilla, sisustus rikotaan, autot yrittävät kiilata sen eteen.....

Automaattitaksit voisivat olla muuttotappioalueiden vanhusväestön pelastus, mutta epäilen että ne sielläkään toimisivat asianmukaisesti.

t. Rainer
 
Jarrett Walker on kohtuullisen paljon kirjoittanut tuosta, että miksi runkolinjajoukkoliikenteelle on kaupungissa huonosti vaihtoehtoja, automaatteja tai ei. Walkerilla on tietysti jl-konsulttina oma lehmä ojassa, mutta on hän ainakin minut vakuuttanut ja laulanut näitä teknologiauskovaisia automaattiautosaarnaajia suohon. Tekoäly ei ratkaise kumipyöräisen peltipurkkiliikkumisen tilankäyttö- ja ulkoisvaikutusongelmia, vaikka väylistä saadaan tekoälyllä enemmän kapasiteettia irti.

Epäilen, että kuukankon tili on kaapattu.

Edit: Maailmalla on myös keskusteltu siitä, minkälaista painetta itse ajavat autot tuovat kaupunkiympäristön muokkaamiseen tekoälylle helpommaksi. Valtava teollisuudenala, lobbausvoimaa löytyy. Eurotyylinen vanhakaupunki lienee sitä vaikeinta ympäristöä tekoälylle.

Ihan perusteltu tulevaisuudenkuva: pitääkö kaupunkeja ensisijaisesti (taas) suunnitella (ja pilata) motorisoidun liikkumisen nimissä.
 
Viimeksi muokattu:
Miten tämä muuttuisi, jos bussinkuljettaja korvattaisiin (toimivalla) automaatilla?
Ei busseja korvatakaan yksi yhteen automaateilla. Nykyisin joukkoliikenne perustuu matkojen keskittämiseen niin isoiksi virroiksi, että matkustajia riittää bussiin tai vielä isompiin yksiköihin. Kun automatisointi poistaa kuljettajakustannuksen, voidaan ihmisiä kuljettaa kustannustehokkaasti pienemmillä yksiköillä. Nämä pienemmät automaattiyksiköt korvaavat sekä yksityisautot että nykyisen joukkoliikenteen. Olkoot niiden nimi sitten Kutsuplus, uberPOOL tai mitä lie. Ja ehkä ökyrikkaat ajelevat vielä omilla henkilökohtaisilla automaattiautoillaan.

Sen sijaan siis että 90 matkustajaa vietäisiin yhdellä bussilla, tulee liikenteeseen 10 9-paikkaista automaattibussia, jotka kuljettavat matkustajat ovelta ovelle taksimaisella palvelutasolla, mutta joukkoliikennemäisellä hinnalla - ilman julkista tukea.

Tekoäly ei ratkaise kumipyöräisen peltipurkkiliikkumisen tilankäyttö- ja ulkoisvaikutusongelmia, vaikka väylistä saadaan tekoälyllä enemmän kapasiteettia irti.
Minä uskon, että väylistä saadaan tekoälyllä niin paljon irti, että tilankäyttö ei muodostu enää ongelmaksi, vaan tarvittavat matkamäärät saadaan hoidettua nykyisillä katuverkoilla. Väylien kapasiteetin kasvaminen on vain osa tätä kapasiteetin kasvua, paljon isompi vaikutus tulee matkojen yhdistelystä. Helsingin seudulla henkilöautossa on nyt keskimäärin vähän yli 1 henkilö, automaattiajossa taas matkojen yhdistelyllä saadaan ruuhka-aikaan auto täyteen. 9-paikkainen pikkubussi ei vie sen enempää tilaa kuin henkilöauto, mutta kuljettaakin 7-kertaisesti matkustajia verrattuna henkilöautojen nykyisiin keskikuormiin. Jos automatisointi kaksinkertaistaa olemassaolevien väylien kapasiteetin, ollaaan jo 14-kertaisessa kapasiteetissa. Jos tämä ei riitä, ovat matkamäärät jo niin isoja, että matkoja voidaan yhdistellä tehokkaasti isompiinkin yksiköihin kuin 9-paikkaisiin.

Kaupunkeja ei tarvitse siis suunnitella uusiksi, vaan nykyiset väylät riittävät.
 
-- Kun automatisointi poistaa kuljettajakustannuksen, voidaan ihmisiä kuljettaa kustannustehokkaasti pienemmillä yksiköillä. --

-- Sen sijaan siis että 90 matkustajaa vietäisiin yhdellä bussilla, tulee liikenteeseen 10 9-paikkaista automaattibussia, jotka kuljettavat matkustajat ovelta ovelle taksimaisella palvelutasolla, mutta joukkoliikennemäisellä hinnalla - ilman julkista tukea.

Väität siis, että 10 automaattipikkubussia on kustannuksiltaan puolet yhdestä 90-paikkaisesta bussista lisättynä kuljettajakustannuksella? Eli kuljettajakustannus olisi nykyään n. 95 % ison bussin kustannuksista?
 
Väität siis, että 10 automaattipikkubussia on kustannuksiltaan puolet yhdestä 90-paikkaisesta bussista lisättynä kuljettajakustannuksella? Eli kuljettajakustannus olisi nykyään n. 95 % ison bussin kustannuksista?
En oikein saa kiinni, miten päädyit tuohon johtopäätökseen 95%:n kuljettajakustannuksesta. Pikkubusseilla kaikki kustannuserät ovat isoja busseja pienemmät, ja automaattisina tietysti kuljettajakustannus jää kokonaan pois. Lisäksi pikkubusseilla tarjonta voidaan sovittaa kysyntään isoja busseja tarkemmin, jolloin isompi osa busseista voi seistä ruuhka-ajan ulkopuolella ja kilometripohjaisia kustannuksia säästyy sitäkin kautta.
 
Ei busseja korvatakaan yksi yhteen automaateilla. Nykyisin joukkoliikenne perustuu matkojen keskittämiseen niin isoiksi virroiksi, että matkustajia riittää bussiin tai vielä isompiin yksiköihin. Kun automatisointi poistaa kuljettajakustannuksen, voidaan ihmisiä kuljettaa kustannustehokkaasti pienemmillä yksiköillä.

Tarkoitatko siis, että HSL:n nykyinen pyrkimys kohti runkolinjoja on taantumuksellinen?
 
Takaisin
Ylös