Seisakeopastin

Suomessa 30-luvulla eräillä hiljaisilla liikennepaikoilla (joilla junat pysähtyivät siis vain tarpeen vaatiessa) kokeiltiin opastinta, jota matkustajien oli käytettävä halutessaan pysäyttää juna. Matkustaja veti radan varressa olevan opastintolpan kahvasta, jolloin siipiopastin nousi pystyyn ja tolpan päässä oleva valo syttyi. Näin veturimiehistö havaitsi helpommin junaan haluavat matkustajat. Nämä seisakeopastimet eivät ikinä levinneet kovinkaan laajalle.

Tässä vähän aika sitten kuulin että Ruotsissa on, tai ainakin vielä vähän aikaa sitten oli eräällä hiljaisella rataosalla samanlaisia seisakeopastimia käytössä. Merkittävänä parannuksena oli se, että kun matkustaja päästi irti kahvasta siipi palasi perusasentoonsa ja valo sammui. Suomalaisessa opastimessa konduktööri joutui aina asettamaan opastimen takaisin perusasentoonsa. Kun opastimen siipi palautuu itsestään aina perusasentoon ei konnarin tarvitse sitä paikoilleen asetella ja kukaan ei voi ilkeyttään pistää junaa pysähtymään turhaan tyhjälle seisakkeelle.

Mietiskelin että voisiko tällaisesta opastimesta olla nykypäivänäkin jotain hyötyä hiljaisien rataosien pysäkeillä Suomessa. Esimerkkinä voitaisiin ottaa Ähtärissä oleva varsin hiljainen Eläinpuisto Zoon seisake, jossa vielä vähän aikaa sitten pysähdyttiin vain tarpeen vaatiessa. Nykyisin kaikki paikan ohitse kulkevat taajamajunat pysähtyvät kyseisellä pysäkillä mikä on hyvä sinänsä, mutta turhiakin pysähdyksiä on paljon.
Tietysti vanha kunnon käden nostaminen voi olla etevä tapa pysäyttää juna, mutta syksyn ja talven pimeydessä voisi tolpan päässä oleva valo (ja siipi joka heijastaisi valoa) auttaa veturinkuljettajaa huomaamaan paremmin junan kyytiin haluavat. Sitten kun haluaa tällaisella seisakkeella jäädä pois, niin ei muuta kuin ilmoittamaan konnarille (tai veturinkuljettajalle, jos junassa on kuljettajarahastus).

Mielipiteitä vaan siitä olisiko seisakeopastin järkevä nykypäivänäkin ja jos on niin missä päin siitä voisi olla hyötyä?

Jykke sanoi:

Mielipiteitä vaan siitä olisiko seisakeopastin järkevä nykypäivänäkin ja jos on niin missä päin siitä voisi olla hyötyä?

Klikkaa laajentaaksesi...

Seisakeopastin olisi hyödyllinen. Lisätietoja VR:llä käytetyistä seisakeopastimista on Resiinan 3-2005 Opastin-artikkelissa.

Jossain muualla jlf:ssä on jo keskusteltu tällaisista opastimista ja todettu, että nykyinen Junaturvallisuussääntö (RHK + RVi) ei enää salli, että matkustaja päättää halutessaan ohikulkujunan muuttamisesta pysähdysjunaksi. Juna on vain jompaa kumpaa ja jos muutos tarvitaan, sen voi tehdä vain liikenteenohjaaja tms. ja JT:ssä määrätyin keinoin.

Compact sanoi:

Jossain muualla jlf:ssä on jo keskusteltu tällaisista opastimista ja todettu, että nykyinen Junaturvallisuussääntö (RHK + RVi) ei enää salli, että matkustaja päättää halutessaan ohikulkujunan muuttamisesta pysähdysjunaksi. Juna on vain jompaa kumpaa ja jos muutos tarvitaan, sen voi tehdä vain liikenteenohjaaja tms. ja JT:ssä määrätyin keinoin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Harmillista vaikka (toivon mukaan) turvallisuutta lisäävä sääntö onkin. Raskaita veturin vetämiä taajamajunia tuo sääntö voi melko hyvin koskeakin, mutta kevyelle kiskobussille ei uskoisi olevan ongelma, jos matkustaja sen saisi halutessaan pysäyttää.

Entäs ilkivalta? Kiusantekijöitä junille riittää, ympäri Suomen. Voisi hyvin kuvitella, että seisakeopastin vilkkuisi monesti ihan harminaiheutus mielessä.

Murzu sanoi:

Entäs ilkivalta? Kiusantekijöitä junille riittää, ympäri Suomen. Voisi hyvin kuvitella, että seisakeopastin vilkkuisi monesti ihan harminaiheutus mielessä.

Klikkaa laajentaaksesi...

No jos otetaan mallia tästä Ruotsin seisakeopastimesta, niin opastimen valo sammuu ja siipi palaa takaisin perusasentoonsa kun kahvasta päästää irti. Eli ilkivallan tekijän pitäisi pitää kahvaa pohjassa niin pitkään, että juna olisi jo käytännössä laiturilla. En kyllä yhtään epäile etteikö sellaisiakin pölvästejä löytyisi, mutta aika harva bussejakaan pysäyttää huvin vuoksi. Jos kuvitellaan että ilkivallan tekijä pitää opastinta niin kauan "päällä" että juna aloittaa jo jarruttamisen ja tämä samainen ilkivallan tekijä painelee oitis karkuun niin silloin voi kuski tämän huomatessaan päästää jarrukahvasta ja jatkaa seisakkeen ohitse. Tässä samassa yhteydessä voisi huomauttaa opastimen käyttöohjeista, jottei syntyisi ikäviä väärinkäsityksiä. Esimerkiksi jos matkustaja näkee seisakkeelta että juna on tulossa suoran päässä ja vetää kahvasta mutta päästää siitä irti jo hyvissä ajoin voi veturinkuljettaja luulla että kyseessä on ilkivallan tekijä ja jättää jarrutuksen liian myöhään. Tämän vuoksi pitäisi jokaisella seisakkeella jolla tämmöinen opastin olisi olla seuraavanlaiset lyhyet ja jämäkät ohjeet:

1. Vetäkää kahvasta HETI kun saatte junasta näkö tai kuulohavainnon.
2. Pitäkää kahvasta kiinni NIIN KAUAN että juna on saavuttanut laiturialueen.
3. Astukaa VIIPYMÄTTÄ junan kyytiin.

Yksi konsti voisi olla että kuljettaja antaisi äänimerkin (kuten kaiketi ennen vanhaan tehtiin lättähattujen kanssa?), joka sallisi kahvasta päästämisen irti, mutta itse kallistuisin mieluummin siihen että pidetään opastin päällä niin kauan että juna on jo käytännössä kohdalla.

Voisikohan opastimen käyttölaite olla sähköinen, jolloin siinä voisi olla toiminto, joka mahdollistaa pysäytysmerkin näyttämisen vain siinä tapauksessa, että lähestyvä juna on ko. seisakkeella pysähtyvä henkilöjuna.

Tallentava kameravalvonta vielä paikalle, se voisi vähän rajoittaa kiusantekomielessä annettuja pysäytysmerkkejä.

Compact sanoi:

Jossain muualla jlf:ssä on jo keskusteltu tällaisista opastimista ja todettu, että nykyinen Junaturvallisuussääntö (RHK + RVi) ei enää salli, että matkustaja päättää halutessaan ohikulkujunan muuttamisesta pysähdysjunaksi. Juna on vain jompaa kumpaa ja jos muutos tarvitaan, sen voi tehdä vain liikenteenohjaaja tms. ja JT:ssä määrätyin keinoin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ettäkö ihan tällaisesta pikkujutusta olisi homma kiinni. Miltäs maistuisi tällainen lainkierto: matkustaja ei voi pysäyttää junaa, vaan pyytää pysäyttämistä jotain nappia painamalla. Tieto pyynnöstä välittyy liikenteenohjaajille, jotka voivat pyynnöstä antaa pysähtymiskäskyn joka välittyy opastimella junankuljettajalle.

Ville O. Turunen sanoi:

Ettäkö ihan tällaisesta pikkujutusta olisi homma kiinni.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei taida onnistua, kun vastassa on monopoliasemassa oleva rautatieturvallisuudesta vastaava Rautatievirasto, mutta tee esitys sinne. Aikaisemmin tämän VR:n joustavan rautatieliikenteen esti monopoliviranomainen Ratahallintokeskus asettamalla tällaisen määräyksen.

Jykke sanoi:

...missä päin siitä voisi olla hyötyä?

Klikkaa laajentaaksesi...

Kesällä reissatessani lomapassilla Kotkaan, huomasin että kyseisellä radallahan olisi oivaa kokeilla uutta seisakeopastinta. Sopivia testiseisakkeita olisi Tavastila, Kyminlinna ja Paimenportti. Samassa junassa jolla menin Kotkaan, penkkirivin päässä istunut seurue ihmetteli miksi ihmeessä pitää nykyisin pysähtyä turhia pysähdyksiä, kun ennenvanhaan pysähdyttiin vain tarpeen vaatiessa. Samaa ihmettelin itsekkin taaempana.

Markku Nummelinin uudessa Rantarata-kirjassa kerrotaan sivulla 69, että Fiskarin liikennepaikalla oli koemielessä seisakeopastin. Viereisellä sivulla 68 on kuva, jonka teksti kertoo: "Fiskari noin 1905. Laiturilla on laituriopastin, jolla pysäytettiin vain tarvittaessa pysähtyvä juna. ...".