Rainerin muisti on pätkinyt ennenkin. Ruukkien patruunat ja "vanhan ajan aateli" kannattivat kovasti rautateitä. Fiskarsin omistaja Julin esitti visioitaan rautatien rakentamiseksi Turusta sisämaahan. Monet ruukit (ml. Fiskars) ja muut patruunoiden omistamat teollisuuslaitokset tulivat tunnetuiksi omista rautateistään tai lobbauksesta rautatierakentamisen puolesta. Rautatien vastustajista tunnetuin oli hänen hirmuisuutensa Lars Gabriel von Haartman.
Juuri von Haarmanin muistan historiantunneilta. Ruukipatruunoiden joukossa oli poikkeuksia tietenkin, mutta kaikki rautateiden tai ainakin pitkien, maakuntia yhdistävien ratojen rakentamisen vastustajat edustivat vanhakantaisia voimia joila oli jokin "oma lehmä ojassa". Esim Savon rata, sitä vastustivat Oulun tervaporvarit, koska se vesittäisi heidän yksinoikeutensa ostaa Kainuun talonpojilta tervaa.
Kysymykselläni hain myös sitä, että jos Suomi olisi alkanut kohota läntiseksi elintasovaltioksi vasta maantieliikenteen ja ilmaliikenteen vallankumouksen jälkeen 1960-1970-luvulla, miten olisi käynyt. Vertailukohdaksi voisi ottaa Viron. Siellä rautatieliikennettä ei ainakaan henkilöliikennepuolella suuremmin ole nykyään, mutta kiskot toki ovat olleet jo pitkään. Silti maa näyttää pärjäävän. Suomessakin pärjättäisiin ilman junia, jos otettaisiin paljon lisää rekkoja maanteillemme ja kotimaanliikenteen hoitamisen bussien, autojen ja lentokoneiden avulla.
Koko Virossa on saman verran asukkaita kuin Helsingin seudulla, ja pinta-ala on vähän isommpi kuin Uusimaa, eli se on käytännössä lilliputtivaltio. Viron rautatiet palvelevat nykyään lähinnä transitokuljetuksia Venäjältä sekä Tallinnan lähiliikennettä.
Virossa rautatiet eivät päässeet kunnolla kehittymään maan myrskyisten ja vaikeiden kehitysvaiheiden takia. Kun Viro itsenäistyi, katosi myös suuri osa Neuvostoliitosta riippuvaisesta teollisuudesta, ja maan piti etsiä uusia vientituotteita, joista yksi oli Suomalaisille myytävä olut ja viina sekä matkailu.
Jotta Suomi olisi voinut lakkauttaa rautatiensä esim 2. maailmansodan jälkeen, ja silti nousta uutta teknologiaa tuottavaksi hyvinvointivaltioksi, olisi pitänyt tapahtua jotain mullistavaa. Suomessa olisi esim pitänyt keksiä jokin innovaatio jolla olisi suuri menekki ja jonka vieminen ulkomaille olisi mahdollisimman halpaa, korvaamaan metsä- ja raskasta metalliteollisuutta. Mikä se olisi voinut olla? Kännyköitä olisi periaatteessa voitu valmistaa jo 1960-luvulla, mutta ihmiset eivät olisi välttämättä halunneet sellaisia vielä silloin. Internetkin olisi voitu keksiä siihen aikaan, mutta ei silläkään olisi ollut "markkinoita". Perinteisellä telkkarilla oli kysyntää, mutta suomalaisten yritykset valmistaa TV-kuvaputkia 1970-luvulla floppasi täysin. No tietysti autot tulee kanssa mieleen. Suomi olisi voinut käynnistää omaa autoteollisuutta ilman ruotsalaisten apua, ja kehittää oma edistyksellinen henkilöautomalli, joka olisi ollut luotettava ja suorituskykyinen, ja jota olisi saatu myytyä suuria määriä ulkomaita myöten. Tällainen auto olisi voinut vähitellen tehdä rautatiet turhiksi.
VR olisi voinut myös omilla toimillaan tehdä itsensä haukutuksi ja turhaksi. Jos Rautatiehallituksessa ei olisi oltu kiinnostuneita matkustamisen trendeistä, vaan oltu patavanhollisia, niin junilla matkuastaisi vain kaikkein vähävaraisimmat, ja 1970-luvulle tultaessa junavuorot olisi voitu korvata busseilla.
t. Rainer
