Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

kuukanko

Moderaattori
Tunnistettu jäsen
Liittynyt
24 Kesäkuu 2005
Viestit
7,557
Olen miettinyt mahdollisuuksia korvata osa Helsingin lähiöihin menevistä bussilinjoista ratikoilla. Ratikkaliikennettä olisi tässä kehitetty niin, että ratikoiden matka-aika olisi riippumaton muusta liikenteestä ja siten jokaiselle pysäkille voitaisiin antaa sitova aika. Tällä käytännöllä liikenteestä saataisiin todennäköisesti nopeudeltaan kilpailukykyistä bussiliikenteeseen ja yksikkökokoa voitaisiin kasvattaa niin, että liikenteestä tulisi busseja halvempaa. Jos ratikkaliikenteestä tulisi täsmällistä ja nopeaa, voisi loputkin bussien esikaupunkilinjat muuttaa liityntälinjoiksi. Liityntälinjojen vaihtopysäkit voisivat mahdollisuuksien mukaan sijaita juna-asemilla, jolloin ydinkeskustaan menevät voisivat vaihtaa junaan ja matkan varrelle menevät ratikkaan.

Kriittiset osuudet ovat kantakaupungissa eli nykyisen ratikkaverkon alueella. Esikaupunkiratikoita liikkuisi ulosmenoväylillä paljon ja ne pitäisi saada tahdistettua niin, etteivät ne häiritse toistensa kulkua. Samoilla kiskoilla liikkuisi myös nykyiset kantakaupunkiratikat, jotka lisäävät rataverkon ruuhkaisuutta.

Jotta vaunut etenisivät tasaisesti, pitäisi liikennevalojen kiertoajan olla koko linjastolla suunnilleen sama ja vaunujen vuorovälin tahdistettu siihen (eli vaunuja lähtisi "aalloissa" tasaisin väliajoin). Muuten liikennevalot keräävät vaunuja epätasaisesti isoiksi ryppäiksi, jotka eivät mahdu kerralla pysäkille ja siten estävät toistensa kulkua. Tämä kiertoaika voisi olla vaikkapa 90 s. Riittäisikö tämä ruuhkaisimmissa risteyksissä, joissa poikittainen liikennevirta on voimakas? Tiheän liikennevalovälin vuoksi molempiin suuntiin ei saataisi vihreää aaltoa, mutta liikennevalojen kiertoaikaan sopeutetun vuorovälin ansiosta seuraava "aalto" ei koskaan saavuttaisi edellistä.

Kantakaupunkiratikoita ei saada täysin täsmällisiksi, koska ne kulkevat monissa paikoissa, joissa erillisille ratikkakaistalle ei ole tilaa. Kantakaupunkiratikoiden myöhästymisiin pitäisi varautua rakentamalla niitä varten seisontaraiteita, joihin myöhässä olevat vuorot ajettaisiin syrjään pois esikaupunkiratikoiden tieltä. Raiteille pitäisi jättää jonkun verran vapaata kapasiteettia, jolla myöhässä olevat vuorot voitaisiin sitten ajaa.

Jos esikaupunkilinjoja lähtisi keskustasta 90 s välein, voisi esim. Tuusulanväylän ja Lahdenväylän suuntiin haarautua linjat 3 min vuoroväleillä. Turuntien/Vihdintien/Hämeenlinnanväylän suuntaan voisi mennä linja 90 s välein, jos Turunväylän suunta hoidetaan liitynnällä neloseen. Kantakaupunkiratikat voisivat sitten mennä välittömästi esikaupunkilinjojen perässä.
 
Kieltämättä hyvin mielenkiintoinen idea. Sitäpä vain tässä tuumin, että kuinka hyvin tuo "aaltojärjestelmä" pysyisi kasassa? Jotenkin tulee vain mieleen että se on kumminkin varsin häiriöaltis, ja kun monella linjalla monessa paikassa tulee pieniä häiriöitä ja viivästyksiä, on koko homma jo sekaisin. Näitä pikkuhäiriöitä on hirmu vaikea kuitenkin välttää.

Olisiko mahdollista vaikkapa pistää muu liikenne vain yksinkertaisesti poikki siinä vaiheessa kun esikaupunkiratikka tulee valoihin, vai aiheuttaisiko sotkeentunut aaltojärjestelmä sen, että ratikoita tippuisi sieltä täältä kuitenkin niin tasaisesti, että vihreää valoa ei käytännössä voisi muille edes näyttää? Vai voisiko jopa välittömästi kadun alapuolella sijaitseva cut-and-cover -tunneli olla mahdollinen ratkaisu ruuhkaisimpiin paikkoihin?

Varmasti kuitenkin kehittämisen arvoinen idea. Ainahan on parempi, jos saadaan bussia raiteille, oli se sitten ratikka tai metro.
 
Sitäpä vain tässä tuumin, että kuinka hyvin tuo "aaltojärjestelmä" pysyisi kasassa?

Jos muun liikenteen häiriöt saadaan eliminoitua, niin edellytykset olisivat yhtä hyvät kuin esim. junien kulkemisessa aikataulussaan kaupunkiradoilla. Häiriötilanteiden purkua varten pitäisi olla vapaata kapasiteettia ja seisontaraiteita.

Olisiko mahdollista vaikkapa pistää muu liikenne vain yksinkertaisesti poikki siinä vaiheessa kun esikaupunkiratikka tulee valoihin

Jos ratikoita tulee 90 s välein molempiin suuntiin, niin ei voida lähteä siitä että liikenne pistetään aina poikki ratikan tullessa. Jonkinlaiset marginaalit voidaan tehdä sille, paljonko myöhässä olevan ratikan takia voidaan pidentää vihreää.

Cut-and-cover -ratkaisut kantakaupungissa ovat kalliita nekin ja niiden kanssa päädytään äkkiä tilanteeseen, että kunnon tunneliratkaisun rakentaminen ei ole paljoa kalliimpaa.
 
Näkisin mielelläni nelosen (tai vitosen) vähintään Munkkivuoressa ellei peräti Pitskussa, kympin Huopalahdessa (ellei peräti Pohjois-Haagassa), ykkösen Käpylän asemalla (ellei peräti Oulunkylässä) ja kuutosen / kasin Malmilla.

Bukseeraustilanteet yms. voivat aiheuttaa "mielenkiintoset" seuraukset kovin tiukaksi vedetylle liikenteelle. Jollain tapaa kai nekin hoidetaan useilla eri eurooppalaisilla järjestelmillä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos 6 alkaa kulkea Sörnäisten rantatien kautta, ja 1,3,9 kulkevat muutenkin kallion kautta niin ainostaan 7 olisi päällekkäinen kyseisten "Runkolinjojen" kanssa osuudella Hakaniemi-Sörnäinen mutta jos 7 saisi vaihtoehtoisen reitin niin ainoat päällekkäiset osuudet olisi Rautatientori-Hakaniemi ja mäkelän katu 1-reitin osalta. Mannerheimintien suunnalla voisi tutkia linjojen hajauttamista jolloin sen suunnan rukolinjat käyttäisivät mannerheimintietä ja muut linjat mm Runeberginkatua, Topeliuksenkatua, Mechelininkatua jne...

Mutta jos kyseisten runkolinjojen tulo poistaisi suorat bussilinjat niin mikä estää rakentamasta välille Rautatientori-Hakaniemi lisää raiteita, Väli Rautatientori-Sörnäinen autotie muutettaisiin 1+1 kaistaiseksi ja läpiajokielto vilhonkadulle. Runkolinjojen vaunut ajaisivat Vilhonkatua rautatientorille ja kaisaniemenkatua poispäin. rautatientorilta lähdettäessä ei olisi risteävää liikennettä (ainoastaan jos joku haluaa mennä Mikonkadulle) koska 1+1 kaistainen ajoväylä kulkisi raitioratojen oikealla puolella (ateneumin puoli) (autot molempiin suuntiin kaisaniemenkatua).
Tosin tuo todennäköisesti vaatisi keskustatunnelin toteuttamista :(
 
Castrénin metrosuunnitelmaan kuului se, että sillä oli valmistuttuaan täyteen mittaansa (noin vuonna 2000) tarkoitus korvata koko kantakaupungin ja pääosan esikaupunkialueiden muu joukkoliikenne kokonaan. Tällä hetkellä Helsingin alueella olisi sen lisäksi nykyinen rautateiden lähiliikenne eli huomattava osa koko alueen joukkoliikenteestä perustuisi nimenomaan raideliikenteeseen. Mielestäni ei ole mitenkään mahdotonta kehittää Helsingin raitioliikennettä samaan suuntaan, kuin ko. Castrénin metroa ja jättää bussiliikenne vain raideliikenteen syöttöliikenteen rooliin. Kuitenkin se vaatisi aivan uutta ajattelua (kuten niin monesti ollaan täälläkin todettu), mm. Maskun ratikkakaistat olivat Castrénin metrossa täysin erillisratoja, jolloin pysäkeillekin kuljettiin alikulkujen kautta ja autoliikenne oli suunnitelman mukaan siirretty esimerkiksi Taka-Töölössä Urheilukadulle pohjoissuuntaan kulkiessaan. Kaikenkaikkiaan suunta oli selvästi Saksan ratikkapohjaisia Stadtbahn-ratoja kohden. Radat olisivat kulkeneet aina Leppävaaraan, Vantaakylään, Pihliksen kautta Malmille ja jopa lentoasemalle saakka. Muut haarat olisivat vastanneet kylläkin aikalailla nykyisen metron haaroja. Aiemmissa viesteissä mainitut raitiolinjojen pidennykset sekä niiden roolien nostaminen olisivat hyvä asia. Muunmuassa Elielinaukion ja Kampin bussiterminaalit toimivat nykyäänkin jo aivan kapasiteettinsa rajoissa ja kun bussien toiminta niissä on usein mitämilloinkin (sanoo kuljettaja kokemuksesta), niin niiden joukkoliikenteen siirtäminen paremmin hallittuun ja kontrolloituun raideliikenteeseen on ilmanmuuta kannatettavaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mietitäänpä mahdollisia suuntia. Tässä ei nyt ole käyty läpi lyhyitä pätkiä Jokerille, jotka varmaan toteutetaan ainakin Haagassa ja Viikissä vaan vähän pitempiä pikaraitiotieyhteyksiä.

1) Munkkiniemi - Pitäjänmäki -Konala

Nopea runkoyhteys on vaikeasti järjestettävissä. Mannerheimintie on jo nyt täynnä ratikoita, joilla on noinkin pitkän matkan ratikalle ihan liikaa pysäkkejä eikä viiveetön liikennevaloetuus oikein onnistu alle 2,5-3 minuutin vuorovälillä ilman että muu liikenne menee tukkoon.

Tunneli Meilahti- - Töölöntori - Kamppi - Esplanadi on tärkeä, jos ratikalle halutaan nopea matka-aika.

2) Viikki - Malmin lentokenttä - Jakomäki - Hakunila

Hämeentietä pitkin matka-aika menee ylipitkäksi samasta syystä kuin Mannerheimintiellä.

Raideliikenteen kehittäminen on mahdollista, jos RHK:n aluetta voidaan käyttää keskusta - Pasila - Koskelantie välillä tai sitten pitää rakentaa tunneli (Viikki - Kumpula -) Pasila - Meilahti- Töölöntori -Kamppi - Esplanadi.

3) Pohjois-Pasila - Maunula - Pakila

RHK:n rata-alueen tai Töölön metron suuntaisen tunnelin käyttö on nopeuden vuoksi välttämätöntä.

4) Tramwest

Asiaa on käsitelty erillisessä ketjussa. Toteutus voi olla mahdollista maantasossa, koska Länsiväylän käytävä ulottuu hyvin lähelle keskustaa Mechelinkadulle ja matka katuverkossa voisi jäädä riittävän lyhyeksi jos Tramwest linjautuu Porkkalankadun kautta.
 
1)Nopea runkoyhteys on vaikeasti järjestettävissä. Mannerheimintie on jo nyt täynnä ratikoita, joilla on noinkin pitkän matkan ratikalle ihan liikaa pysäkkejä eikä viiveetön liikennevaloetuus oikein onnistu alle 2,5-3 minuutin vuorovälillä ilman että muu liikenne menee tukkoon.

Jos raiteet rakennettaisiin Topeliuksenkadulle ja Paciuksenkadulle? Rantoja pitkin olisi potentiaalia saada ruuhkattomia reittejä ratikoille. Taka-Töölössä olisi Merikannontie hyvänä reittinä. Jos Merikannontie kiellettäisiin yksityisautoilta (tuo ei ole mikään tärkeä autoreitti) ja tehtäisiin sinne rantaratikka. Ratikka voisi mennä keskustaan Väiskin eli Väinämöisen kentän rannan puolelta Hietakannaksentietä, siitä Hietaniemenkadulle, Runeberginkadulle, Kamppiin ja edelleen tarvittaessa uutta Kampin raitiotietä jonnekin muualle.
 
Hämeentietä pitkin matka-aika menee ylipitkäksi samasta syystä kuin Mannerheimintiellä.

Miksi menee? Ei ainakaan yksityisautojen ruuhkien vuoksi, sillä Hämeentiehän ei ole mikään tärkeä henkilöautojen kulkureitti, sillä henkilöautot kulkevat rantatiellä. Jos ruuhkia esiintyy, pitää autoilu kieltää Hämeentiellä ja varata se joukkoliikenneväyläksi.
 
Nopea runkoyhteys on vaikeasti järjestettävissä. Mannerheimintie on jo nyt täynnä ratikoita, joilla on noinkin pitkän matkan ratikalle ihan liikaa pysäkkejä eikä viiveetön liikennevaloetuus oikein onnistu alle 2,5-3 minuutin vuorovälillä ilman että muu liikenne menee tukkoon.

Esikaupunkeihin menevien ratikoiden ei ehkä tarvitsisi pysähtyä kaikilla pysäkeillä, jos vain aaltojärjestelmä sen mahdollistaa. Ne voisivat pysähtyä yhtä harvoin kuin bussit nyt.

Liikennevaloetuuksista ei voi mitenkään saada viiveettömiä molempiin suuntiin pääväylillä häiritsemättä muuta liikennettä, mutta uskon, että nykyistä bussiliikennettä nopeampaan matka-aikaan päästäisiin ilmankin (ainakin ruuhka-aikaan).

Edelleenkään en kallistuisi tässä yhteydessä laajojen tunnelien puoleen, koska sitten voidaan saman tien tehdä metron laajennuksia ja laittaa metroon liityntäasemat kantakaupungin ulkopuolelle.

Jos raiteet rakennettaisiin Topeliuksenkadulle ja Paciuksenkadulle?

Jos ratikoilla halutaan korvata nykyiset bussit, pitää niiden mennä samoja reittejä kuin bussitkin nyt menevät. Tarkoitus ei ole päästä nopeasti ydinkeskustaan, koska bussien "reviiriltä" sinne menee jo junat.

Jos ruuhkia esiintyy, pitää autoilu kieltää Hämeentiellä ja varata se joukkoliikenneväyläksi.

Tässä ketjussa asiaa yritetään käsitellä realistisesti ja lähtökohtana on, että joukkoliikenne ei saa häiritä muuta liikennettä nykyistä enempää. Voit jättää äärimieliset kannanottosi muihin ketjuihin.
 
Jos raiteet rakennettaisiin Topeliuksenkadulle ja Paciuksenkadulle? Rantoja pitkin olisi potentiaalia saada ruuhkattomia reittejä ratikoille. Taka-Töölössä olisi Merikannontie hyvänä reittinä. Jos Merikannontie kiellettäisiin yksityisautoilta (tuo ei ole mikään tärkeä autoreitti) ja tehtäisiin sinne rantaratikka. Ratikka voisi mennä keskustaan Väiskin eli Väinämöisen kentän rannan puolelta Hietakannaksentietä, siitä Hietaniemenkadulle, Runeberginkadulle, Kamppiin ja edelleen tarvittaessa uutta Kampin raitiotietä jonnekin muualle.


Merikannonrantaan on matkaa katuverkossakin ja linjaus sinne herättäisi vastustusta, vaikka erillinen kaista varmaan olisi rakennettavissa. Arkadiankatu - Runeberginkatu - Topeliuksenkatu- Linnankoskenkatu vaikuttaa muuten aika hitaalta reitiltä. Jotta pikaratikalle saadaan nopeutta, pitää sen kulkea pääkatutasoista reittiä tai erillistä rataa.

Minun mielestäni esimerkiksi Mannerheimintie - Tukholmankatu reitillä voisi ajaa pikaratikkaa, jos pysäkit olisivat suunnilleen Lasipalatsi - Ooppera - Töölöntulli- Meilahden sairaala ja vuoroväli olisi 3 minuutin luokkaa, jolla saataisiin hyvät etuudet. Lisäksi kaikki muut ratikat pitäisi siirtää muualle (tai rakentaa Mannerheiminteille toinen raidepari), joka vaikuttaa lähes mahdottomalta.

Hämeentietä pitkin matka-aika menee ylipitkäksi samasta syystä kuin Mannerheimintiellä.
Miksi menee? Ei ainakaan yksityisautojen ruuhkien vuoksi, sillä Hämeentiehän ei ole mikään tärkeä henkilöautojen kulkureitti, sillä henkilöautot kulkevat rantatiellä. Jos ruuhkia esiintyy, pitää autoilu kieltää Hämeentiellä ja varata se joukkoliikenneväyläksi.

Hämeentiellä voisi ehkä ajaa pikaratikkaa, jos pysäkit olisivat suunnilleen Kaivokatu- Hakaniemi - Sörnäinen - Paavalin kirkko. Kaivokadulla, Kaisaniemessä, Hakaniemessä ja Sörnäisissä on kuitenkin paljon jalankulkua, joka tekee viiveettömän liikennevaloetuuden toteuttamisesta hyvin vaikeaa.

Muut ratikat pitäisi Hämeentieltäkin poistaa tai rakentaa toinen raidepari, joka ei vaikuta kovin mahdolliselta.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä ketjussa asiaa yritetään käsitellä realistisesti ja lähtökohtana on, että joukkoliikenne ei saa häiritä muuta liikennettä nykyistä enempää. Voit jättää äärimieliset kannanottosi muihin ketjuihin.

Jos Hämeentie ei ole autoilijoille tärkeä kulkuväylä ja aivan sen vieressä kulkee moottorikatu rantaa pitkin, niin mielestäni Hämeentien muuttaminen joukkoliikenteen käyttöön ei ole "äärimielistä". Kyllähän Pitkänsillan kohdallakin tehtiin näin vuosien ajan.
 
Arkadiankatu - Runeberginkatu - Topeliuksenkatu- Linnankoskenkatu vaikuttaa muuten aika hitaalta reitiltä. Jotta pikaratikalle saadaan nopeutta, pitää sen kulkea pääkatutasoista reittiä tai erillistä rataa.

Ideoin tätä reittiä, koska olen usein matkustanut Kampin busseilla Topeliuksenkadun kautta ja se on nopeampi reitti kuin Mannerheimintie. Liikennevalot ovat harvassa ja henkilöautoja ei ole ruuhkaksi asti edes ruuhka-aikaan. Ruuhkat keskittyvät Mannerheimintien ja Tukholmankadun risteyksen kulmille, toisella puolen Mechelininkadulle, mutta Topeliuksenkadulla ei ole paljoa autoja. Ruuhkattomalla ja vähä-liikennevaloisella reitillä Töölön katuverkossa voitaisiin päästä hyviin keskinopeuksiin.
 
Radikaali joukkoliikennekatu:
- Viikintie, tonteille ajo sallittu, mutta jostain kohti poikki autoilta jottei tule läpiajoa.
- Hämeentie (Arabia), alkupäästä poikki, samoin Muotoilajank. eteläpuolella. Muuten tonteilleajo sallittu.
- Hämeentien sillan yli niin kuin nytkin, mutta Sturenkadun jälkeen poikki (autot ajaa joka Rantatielle tai Sturenkadulle).
- Kurvi kokonaan autoilta kiinni.
- Viidennen Linjan /Haapaniemenkadun risteykessä Hämeentie kummaltakin puolin kiinni.
- Pitkäsilta - Kaisaniemenkatu - Kaivokatu kokonaan kiinni.
Ja tästä pohjoiseen:
- Mannerheimintie välillä Arkadiankatu - Töölöntulli suljettu henkilöautoilta. Yliajo risteksissä Töölönlahden/Museokatu, Runebergin/Helsinginkatu, Nordenskiölidinkatu.
- Henkilöautoliikenne ohjataan Mannerheimintieltä pohjoisesta Topeliuksenkadun kautta, idästä Nordenskiölidinkadun kautta, ja lännestä Linnankoskenkadun kautta uuteen liikenneympyrään josta edelleen Mechelininkadun kautta keskustaan. Väitän, että tuo saattaisi itseasiassa jopa nopeuttaa henilöautoliikennettä kun Mannerhemintien hankalat risteykset jäisivät pois.
 
Takaisin
Ylös