Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

Radikaali joukkoliikennekatu:

Tuo joukkoliikennekatu mahdollistaa nopean ratikan, joka pysähtyy suunnilleen pysäkeillä Kaivokatu - Kaisaniemi - Hakaniemi - Sörnäinen - Paavalin kirkko. Mutta nykyisistä useammin pysähtyvistä ratikoista pitäisi päästä eroon tai rakentaa toinen raidepari, jotta nopeutta voidaan hyödyntää.

Hämeentien reitillä on myös enemmän haasteita kevyen liikenteen kanssa kuin Mannerheimintiellä Lasipalatsi pohjoispuolella.
 
Tässä ketjussa asiaa yritetään käsitellä realistisesti ja lähtökohtana on, että joukkoliikenne ei saa häiritä muuta liikennettä nykyistä enempää. Voit jättää äärimieliset kannanottosi muihin ketjuihin.
Mannerheimintien suunta on hankalampi, mutta mitään isompaa ongelmaa Hämeentien sulkemisessa henkilöautoilta ainakin Sturenkadulle saakka ei mielestäni ole. Mäkelänkatu ja Rantatiet kulkee saman suuntaisesti, Kalliossa on Flemingin- ja Pengerkatu. Loppujen lopuksi henkilöautoliikenne Hämeentiellä on itseasiassa aika vähäistä.
 
Vaan se on. Se on luokiteltu alueelliseksi kokoojakaduksi koko matkaltaan, paitsi pääkaduksi Sturenkadun ja Kustaa Vaasan tien välillä.

Katselin keskustatunnelin hankesuunnitelmaa ja siinä oli Sörnäisten rantatiellä iso paksu autovirta, mutta Hämeentiellä oli vain pieni puro autoja sekä nykytilanteessa, että varsinkin keskustatunnelin valmistuttua. Liikennemäärien perusteella se ei siis vaikuttaisi olevan mikään tärkeä reitti. Sen voin sanoa myös tien varrella asuvana, että henkilöautoja ei edes ruuhka-aikaan ole mitenkään liiaksi asti. Sen sijaan rantatiellä autojen virta on jatkuva ja meteli valtava.

Hämeentien reitillä on myös enemmän haasteita kevyen liikenteen kanssa kuin Mannerheimintiellä Lasipalatsi pohjoispuolella.

Hämeentien sulkemisella autoliikenteeltä olisi kaksi etua. Toinen olisi julkisen liikenteen nopeutuminen. Toinen taas olisi se, että Hämeentieltä voitaisiin ottaa yksi kaista pois ja varata se pyöräilijöille. Nykytilanteessa tämä on lähes mahdotonta. Hämeentien leveys on peruja niiltä ajoilta, kun tie oli Östra chaussen eli itäinen valtatie, valtatie kaupungin keskustasta Hermannin kaupunginportille, josta alkoi maaseutu. Nykyään tämän valtaväylän tehtävän hoitaa Sörnäisten rantatie, joten Hämeentie on turhankin leveä liikennetarpeeseen nähden.
 
Minusta pelkkä Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi ei riitä, jotta nopeutta saadaan riittävästi ja liikennevaloetuudet kuntoon. Myös hitaammat ratikat pitää poistaa pikaratikoiden tieltä tai rakentaa toinen raidepari.

Nopeus Hämeentiellä pitää saada ylös, jos suunnitellaan vaikka Viikki - Malmin lentokenttä - Jakomäki - Hakunila reittiä, pelkkä Viikin ratikka pärjää hitaammallakin reitillä.
 
Nopeus Hämeentiellä pitää saada ylös, jos suunnitellaan vaikka Viikki - Malmin lentokenttä - Jakomäki - Hakunila reittiä, pelkkä Viikin ratikka pärjää hitaammallakin reitillä.

Olen kuullut suunnitelmista linjata uutta raitiotiereittiä Sörnäisten rantatien kautta Kalasataman metroasemalle ja siitä mahdollisesti eteenpäin. Onko tästä tietoa missään? Tämähän voisi olla myös hyvä vaihtoehtoinen reittivaihtoehto. Mäkelänkadulle ei tästä kyllä olisi hyviä vaihtomahdollisuuksia.
 
Minusta pelkkä Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi ei riitä, jotta nopeutta saadaan riittävästi ja liikennevaloetuudet kuntoon. Myös hitaammat ratikat pitää poistaa pikaratikoiden tieltä tai rakentaa toinen raidepari.
En nyt ole ihan vakuuttunut tästä tarpeesata, mutta toinen raidepari kulkee Sturenkadun kautta Kallioon.
 
En nyt ole ihan vakuuttunut tästä tarpeesata, mutta toinen raidepari kulkee Sturenkadun kautta Kallioon.

Reitti Sturenkadulta Kallioon ja siitä keskustaan on alikäytetty. Minusta kutosen voisi siirtää tälle reitille. Sörnäisiä palvelevat jo lukuisat bussivuorot kutosen alueelta, mm. 68, 71 ja 74.
 
En näe, että Hämeentien suunnalla pullonkaulana olisi itse Hämeentie, vaan osuus Hakaniemestä keskustaan, missä keskustaratikoita menee enemmän. Varsinkin Liisankadun ja Hakaniemen välillä siihen voi olla vaikea sovittaa esikaupunkiratikoita. Keskustaratikoiden siirtäminen kulkemaan Kallion kautta ei auta siihen.

Mannerheimintien suunnalla sitten itse Mannerheimintien ratikkakiskot ovat kovassa käytössä jo pelkkien keskustaratikoiden vuoksi ainakin Nordenskiöldinkadulle asti.
 
Jos Hämeentien bussiliikenne korvattaisiin kokonaan ratikoilla, ei varmaankaan olisi mahdoton ajatus lisätä sinne bussikaistojen tilalle toiset spårakiskot. Hämeentien bussiliikenne on lähes täysin esikaupunkiliikennettä eikä reitillä ole varsinaisesti lainkaan kaukoliikennettä (vain joitakin vuoroja Tuusulaan, mutta nekin voi korvata muilla järjestelyillä varsinkin, kun Tuusulakin varmasti jossain vaiheessa kuuluu pääkaupunkiseudun lippujärjestelmään).

Mannerheimintiellä kaukobussiliikennettä on sen verran runsaasti, että siellä bussikaistoja ei voi muuttaa ratikkakaistoiksi ihan noin vaan. Lisäksi kaukobussiliikenne painottuu tiettyihin kellonaikoihin (esimerkiksi tasatunteihin), jolloin saattaa lähteä kymmenenkin bussia yhdessä letkassa. Tällaista letkaa ei voisi päästää ratikkakaistallekaan, koska se sotkisi ratikkaliikenteen pahasti. Turunväylälle suuntaavan kaukoliikenteen voisi toki siirtää keskemmälle Töölöä, tarvittaessa myös Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien liikenteen. Tuusulanväylän, Lahdenväylän ja Itäväylän kaukoliikenteelle ei oikein ole muuta järkevää reittiä pois Kampista kuin nykyinen Mannerheimintie - Helsinginkatu - Sturenkatu -reitti.
 
Tuusulanväylän, Lahdenväylän ja Itäväylän kaukoliikenteelle ei oikein ole muuta järkevää reittiä pois Kampista kuin nykyinen Mannerheimintie - Helsinginkatu - Sturenkatu -reitti.

Itäväylän liikenteen voisi toki ajatella kulkevan Kampista Rautatieasemalle ja Hakaniemestä lähtien Itäväylää, tai Mannerheimintien päähän ja sieltä Esplanadien kautta Kruununhaan rantatietä pitkin.
 
Suunnitteluperiaatteita

Tässä muutamia sääntöjä, joiden perusteella minä suunnittelisin pikaratikkaa katutasoon.

1) Liikennevaloetuudet toimivat hyvin pitkällä vuorovälillä.

Kutakuinkin 3 minuutin vuorovälillä (eli keskimäärin ratikka 1,5 minuutin välein johonkin suuntaan) voidaan vielä saada viiveetön ratkaisu ilman, että muu liikenne puuroutuu.

2) Suuri jalankulkijamäärä tuhoaa liikennevaloetuudet.

Kevyttä liikennettä ei voi pompottaa miten vaan tai tulee paljon ruumiita. Helsingissä korkea jalankulkijamäärä on esimerkiksi Mannerheimintiellä Lasipalatsin ja Erottajan välillä, Kaivokadulla, Hakaniemessä ja Kurvissa.

3) Nopealla ratikalla on vähän pysäkkejä.


Joukkoliikenteen huippunopeudella on jonkin verran merkitystä, mutta vielä enemmän merkitystä pysäkkivälillä. 1 km pysäkkivälillä saadaan hyvä nopeus, 300 metrin pysäkkivälillä madellaan. (Siitä mikä on hyvä pysäkkiväli voidaan kiistellä, mutta periaate on tämä.)

4) Nopeat ja hitaat ratikat vaativat eri reitin.

Samalla reitillä ei voi liikkua sekä nopeita(esim 1 km pysäkkiväli) että hitaita(300 metrin pysäkkiväli) ratikoita, koska raiteilla ei ole mahdollista ohittaa. Kyse on samanlaisesta ilmiöstä kuin rautateilläkin. Suurnopeusjunat ja taajamajunat mahtuvat samalla radalle vain aikatauluttamalla ja kapasiteettia syömällä.

5) Leveillä kaduilla voi ajaa lujaa, kapeilla hiljaa.

Leveillä vaikka Mannerheimintien tai Paciuksenkadun tapaisilla kaduilla voidaan ajaa 60 km/h huippunopeutta, kapeilla kaduilla pitää tyytyä 30-40 km/h huippunopeuteen.
 
Kun tuota ongelmaa miettii, minusta Hämeentien vaihtoehdoksi voisi ehkä löytyä nopea reitti Kaivokatu - Hakaniemi - Sörnäisten rantatie - Hermannin rantatie - Kustaa Vaasan tie - Koskelantie - Viikki. Tuolla reitillä on varmaan tilaa rakentaa pikaratikkaa.
 
Kun tuota ongelmaa miettii, minusta Hämeentien vaihtoehdoksi voisi ehkä löytyä nopea reitti Kaivokatu - Hakaniemi - Sörnäisten rantatie - Hermannin rantatie - Kustaa Vaasan tie - Koskelantie - Viikki. Tuolla reitillä on varmaan tilaa rakentaa pikaratikkaa.
Jos sille nyt ihan välttämättä haluaa oman rataosuuden: Liisankatu - Tervasaari - Sompasaari - Kalasatama- Arabia - Viikki/Pasila...
 
4) Nopeat ja hitaat ratikat vaativat eri reitin.

Myös ohitusraiteilla ongelma voidaan ratkaista. Hitaat ratikat odottelevat sen verran pysäkillä, että nopeat ratikat voivat suhahtaa ohitse. Sen jälkeen hitaat ratikat jatkavat matkaa.
 
Itäväylän liikenteen voisi toki ajatella kulkevan Kampista Rautatieasemalle ja Hakaniemestä lähtien Itäväylää, tai Mannerheimintien päähän ja sieltä Esplanadien kautta Kruununhaan rantatietä pitkin.

Monilla reiteillä kaukobussiliikenne palvelee erityisesti niitä matkustajia, joiden määränpää Helsingissä ei ole kilometrin säteellä rautatieasemasta. Siksi on tärkeää, että reitti kattaa mahdollisimman hyvin sellaisia kohteita, joihin matkat usein suuntautuvat. Kaukoliikenteen nykyisin käyttämät reitit ovat varmasti osoittautuneet monella tapaa toimiviksi. Espan ja Sörnäisten rantatien kautta kulkeva reitti kiertäisi kaukaa monet kantakaupungin tärkeät kohteet.
 
Takaisin
Ylös