Sivu 11 / 12 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 789101112 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 151-165/170

Viestiketju: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

  1. #151

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3669

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Minusta sekä Laaksonen että Petteri ovat väärässä, eteläisissä kaupunginosissa on niin vähän parkkipaikkoja, ehkä 1/10 asukasta, eikä juurikaan läpiajoliikennettä, joten katuverkko kyllä mahdollistaa autolla ajamisen. Laajamittainen autoistuminen ei taas ole joka tapauksessa mahdollista johtuen pysäköintipaikkojen määrästä.
    Arviosi parkkipaikkojen määrästä ei pidä paikkaansa, eteläiset kaupunginosat eivät ole mitenkään autovapaata alueita.

    Eteläisissä kaupunginosissa on autoja keskimäärin noin 350 tuhatta asukasta kohti. Tuo on hiukan vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. (Lähde: liikkuminen pääkaupunkiseudulla 2005). Laillisia parkkipaikkoja arvioisin rakennetulla alueella olevan keskimäärin reilut 250 tuhatta asukasta kohti, parkkipaikat eivät kuitenkaan ole tasaisesti jakautuneet, vaan parkkipaikkojen saatavuudessa on suuria korttelikohtaisia eroja. Laittomat parkkipaikat antavat lisätilaa erityisesti yöllä.

    Laskin mielenkiinnosta oman 60-luvun alussa rakennetun Punavuoressa olevan kotikorttelini autopaikkojen määrän., Korttelissa on arviolta 210 asuntoa ja 350 asukasta, joille on suunnilleen 50 autotallipaikkaa, 12 pihapaikkaa, 20 laillista kadunvarsipysäköintipaikkaa ja 3 laitonta mutta käyttökelpoista kadunvarsipaikkaa. Yhteensä siis 85 paikkaa. Kotikorttelistani löytyy siis yksi autopaikka kahta ja puolta asuntoa tai neljää asukasta kohti.

    Kuinkahan paljon asukkaita korttelissa oli vuonna 1962? Jos tuolloin asukkaita oli 700-800, korttelin asukasluku on viidessä vuosikymmenessä tipahtanut puoleen.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 31.05.2009 kello 15:35.

  2. #152
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    6004

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Mutta tässä on kysymys rataosan luonteesta ja toteutustavasta, ei kalustosta.
    En minä tässä yhteydessä tarkoittanutkaan kalustoa, vaan jaottelua linjoja sen mukaan, kuinka riippumattomiksi autoliikenteestä ne tehdään.

    Jos esikaupunkeihin joskus ratikoita tulee, niin veikkaan kyllä, että kalustokin niissä on erilaista, koska kaluston ei tarvitse selvitä niin huonosta ratageometriasta kuin kantakaupungin pienillä kaduilla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Se edellyttää ainoastaan sitä, että hallitsematon ja satunnaisesti toimiva autoliikenne ei pääse haittaamaan minkäänlaisen rataosan raitioliikennettä.
    Tämähän se ydinkysymys on ja että voidaanko sitä järjestää.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Jos huoltoliikenteen parkkiruutuun on pysäköity henkilöautoja, asiaa ei korjata pysäyttämällä raitioliikennettä.
    Jokaisen kiinteistön kohdalla ei edes ole huoltoliikenteen parkkiruutua. Niinpä roskisauto jää kiskoille.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Se, että ei hyväksytä nykyistä suurempia vaunuja sekä liikenne-etuuksia ja suurempaa linjanopeutta, ei ole raitioliikenteelle ominainen vika, vaan täkäläiselle päätöksenteolle ominainen vika.
    Ei mikään noista ole raitioliikenteelle ominainen vika, mutta päätöksenteon syyllistäminen on tekopyhää, koska hyvin tiedämme, että päätöksenteossa vaakakupin toisella puolella on muita asiota. Vaunukoon kasvattamisessa vaakakupissa on vain teknis-taloudellisia asioita siihen asti, kun asiasta selvitään pidentämällä infraa. Liikenne-etuudet ja suurempi linjanopeus sen sijaan heikentävät autoilun asemaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Ajamaton vuoro on peruuttamattomasti ajamaton.
    Myöhässä oleva vuoro onkin eri asia kuin ajamaton vuoro. Sinä esitit, että jos vuoro jää myöhään, niin se jätetään ajamatta. Jos vaunu kuitenkin tulee esim. 3 min myöhässä, on haitta matkustajille kuitenkin paljon pienempi kuin jos vuoro jätettäisiin kokonaan ajamatta. Lisäksi 3 min myöhästyminen voidaan saada vielä kiinni seuraavassa ajantasauksessa, kun taas vuorovälin verran myöhään jäämisestä seuraavat vuorojen käännytykset aiheuttaisivat tilanteen, jossa linjan päässä jäisi puuttumaan kaksi peräkkäistä vuoroa.

  3. #153

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Petteri, arvioni 1 paikka / 10 asukasta perustuu oletukseen, että paikoista suurin osa on kadun varressa. Jos korttelikaupungissa on n. yksi per 10 seinämetriä, samalla matkalla on kuusikerroksisina ja 16 metriä syvinä kortteleina n. 800 asuinneliötä, eli n. 20 asukasta... En tiedä kuinka paljon sisäpihoilla on paikkoja, mutta käsittääkseni Etelä-Helsingissä ei juuri ole isompia parkkihalleja. Ja se että punavuorelaiselle on rekisteröity auto ei tarkoita että se on Punavuoressa parkissa. 60-luvulla rakennettu kortteli ei välttämättä edusta kovin hyvin paikallista rakennuskantaa.

    Joka tapauksessa, Etelä-Helsingissä on erittäin tiheä katuverkko joka riittää vallan hyvin alueen omaan liikenteeseen, samoin riittäisi Kalliossa ja Töölössäkin vaikka katuja suljettaisiin, mutta niissä on riesana läpiajoliikenne.

  4. #154
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Keskustelu menee pitkälle jo lillukanvarsiin. Ehkä olisi syytä itse otsikon asiasta todeta:

    - Keskustelussa on todettu, että raitioliikenteen etuuksia voidaan parantaa esikaupunkiraitioteiden käyttöön tulevilla pääkaduilla
    - Keskustan kokoojakaduilla kulkevien keskustaraitioteiden olosuhteita voidaan merkittävästi parantaa haittaamatta oleellisesti autoliikennettä.

    Kiista koskee nyt enää lähinnä vain sitä, onko perusteltua tai tarpeen sulkea tai rajoittaa autoliikennettä ja huoltoliikennettä eräillä keskustaraitiotien käyttämillä kaduilla.

    Tämä ei vaikuta enää mitenkään siihen, ovatko esikaupunkiraitiotiet mahdollisia Helsingissä.


    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Tietääkseni esikaupunkien asukkaiden mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä ei olla tuhoamassa.
    Nykyisin Helsingissä kymmenillä tuhansilla esikaupunkien asukkailla on oleellisesti heikommat mahdollisuudet käyttää joukkoliikennettä verrattuna tilanteeseen, että ko. alueille olisi toteutettu raitiotie.

    Jos joukkoliikenteen parannuksia jätetään tekemättä, esikaupungin asukkaille ei anneta mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennettä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Erityisen vaaralliselle alueelle mennään, jos aletaan koskea asukaspysäköintipaikkoihin, koska ne vaikuttavat suoraan asuntojen arvoon ja sitä kautta yksityisomaisuuteen.
    Tässä pitäisi nostaa kissa pöydälle. Mikä ihmeen etuoikeus keskustan autonomistajilla on katutilaan verrattuna helsingin kantakaupungin asukkaiden enemmistöön? Asukaspysäköintipaikat eivät ole yksityisomaisuutta. Lisäksi on hyvinkin mahdollista, että asukaspysäköinnin poistaminen voi myös nostaa asuntojen arvoa. Ainakin kaikissa tuntemissani Suomen suurissa kaupungissa asuntojen arvo on suurin sillä alueella, jolla pysäköintipaikkoja on vähiten.

  5. #155
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    . Vaikka itselle ei olekaan autoa, luonani käy henkilöitä, jotka asuvat keskustan ulkopuolella ja kulkevat joka paikkaan autolla.
    Ei kai heidän ole pakko tulla keskustaan saakka autolla, jolleivät ole liikuntarajoitteisia. Jättäkööt autonsa liityntäpysäköintipaikalle ja jatkakoot julkisilla tai kävellen. Voi kohottaa kuntoakin.

  6. #156

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Kantakaupungissa enemmistöllä ei ole autoa. Autollisistakin vain osa käyttää sitä päivittäiseen liikkumiseen. Se autollinen vähemmistö on kuitenkin riittävän suuri ja vaikutusvaltainen pitämään huolta autoilijoiden eduista. Erityisen vaaralliselle alueelle mennään, jos aletaan koskea asukaspysäköintipaikkoihin, koska ne vaikuttavat suoraan asuntojen arvoon ja sitä kautta yksityisomaisuuteen.
    En ole löytänyt aiheesta kunnon historiikkia, mutta käsittääkseni asukaspysäköintijärjestelmä luotiin 70 - 80 luvun vaihteessa nimenomaan asuntojen arvon pönkittämiseksi. Siihen aikaan asunto Kontulassa saattoi maksaa enemmän kuin Töölössä. Tämä ongelma on poistunut, ja sillä on tuskin juuri mitään tekemistä asukaspysäköinnin kanssa.

    Toki ilmainen pysäköinti kapitalisoituu asunnon arvon. Niin kuin myös puistot, liikennemelu, kevyen liikenteen väylät ja joukkoliikenneyhteydet. Eli jos niitä paikkoja karsimalla saadaan muuta hyvää, niin asuntojen arvo todennäköisesti nousee.

    Petteri kertoo, että vierailijoille olisi kiva olla parkkipaikkoja. Olen samaa mieltä, minusta on ylipäänsä hyvä että on pysäköintipaikkoja niitä tarvitseville ilman että tarvitsee kierrellä pitkin kortteleita sellaista etsimässä. (Kun asuin Kalliossa ja vielä omistin auton, ennätys paikanhausta illalla oli 40 minuuttia, auto olikin yleensä työnantajan hallissa Lassilassa.) Tällä ei vaan ole juuri mitään tekemistä paikkojen määrän kanssa. Jos esim. Kalliossa olisi ympärivuorokauden maksullinen pysäköinti jota myös valvottaisiin, niin mitään pulaa paikoista ei olisi. Rautatieaseman eteen, niin keskellä Helsinkiä kuin pääsee, saa lähes aina auton parkkiin koska paikka on 24h maksullinen. Ja jos ei saa niin viereisiin halleihin mahtuu aina.

    Ilmaisista resursseista on aina pula. Rajallisia resursseja, kuten katupinta, voi jakaa tasan neljällä tavalla: laskuttamalla, arpomalla, painimalla tai jonottamalla. Helsingissä on valittu jälkimmäinen, ensimmäinen on parempi. Jos se ruuhkissa istuminen, ratikassa kököttäminen, parkkipaikan haeskelu, autojen seassa pyöräily, jne. on oikeasti sitä mitä kaupunkilaisten enemmistö haluaa niin sitten niin, en vaan usko että näin on. Poliittinen ongelma on se että tarpeeksi suuri määrä ihmisiä uskoo taksikuskihömppään, eli siihen että jollain "pienillä muutoksilla" kaikki jotenkin maagisesti sujuisi, ja muutenkin ei pidä asettaa vastakkain autoilua ja joukkoliikennettä koska puistotätimäisesti kaikki ongelmat ratkeaa sillä että otetaan toiset huomioon.... Ei puutu kuin että valtio maksaa verot. Jos meillä on kymmenen neliötä maata, niin se ei nyt vaan voi olla yhtäaikaa autokaista, parkkipaikka, puisto, talo, jalkakäytävä, pyöräkaista ja joukkoliikenneväylä.

    Poliittisesti toimiva strategia on toki antaa ongelmien kärjistyä.

  7. #157

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3669

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Petteri, arvioni 1 paikka / 10 asukasta perustuu oletukseen, että paikoista suurin osa on kadun varressa. Jos korttelikaupungissa on n. yksi per 10 seinämetriä, samalla matkalla on kuusikerroksisina ja 16 metriä syvinä kortteleina n. 800 asuinneliötä, eli n. 20 asukasta... En tiedä kuinka paljon sisäpihoilla on paikkoja, mutta käsittääkseni Etelä-Helsingissä ei juuri ole isompia parkkihalleja. Ja se että punavuorelaiselle on rekisteröity auto ei tarkoita että se on Punavuoressa parkissa. 60-luvulla rakennettu kortteli ei välttämättä edusta kovin hyvin paikallista rakennuskantaa.
    Liikkuminen pääkaupunkiseudulla 2005 tutkimuksessa on nimenomaan selvitetty alueella asuvien käytössä olevaa automäärää.

    Eteläisissä kaupunginosissa on paljon enemmän autotalleja ja sisäpihojen autopaikkoja kuin päällepäin näyttää. 1900-luvun alussa Etelä-Helsingin kivitalot olivat hyvintoimeentulevien asuntoja ja köyhemmät asuivat puutaloissa. Rikkaat kulkivat hevosilla ja köyhät jalan. Nyt kivitalot ovat jäljellä ja puutalot purettu.

    Ennen 1920-luvun loppua ei rakennettu autotalleja, joten tuon ajan rakennusten autopaikat ovat vanhoja hevostalleja, hevostallien tai piharakennusten paikalle rakennettuja autotalleja tai pihapaikkoja. 1920-luvun lopulta alkaen Etelä-Helsingin varakkaamman väen uusiin taloihin alettiin rakentaa autotalleja, kun kalliit liikkumisvälineet tarvitsivat suojaa. Etelä-Helsinki alkoi siis autoistua merkittävästi muuta Suomea aiemmin.

    1960-luvulla rakennettu hyvin tiheä työläiskortteli, jossa asun, ei ole Etelä-Helsingissä harvinainen poikkeus nykyiseltä autopaikkamäärältään.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 31.05.2009 kello 19:17.

  8. #158

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3669

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Ei kai heidän ole pakko tulla keskustaan saakka autolla, jolleivät ole liikuntarajoitteisia. Jättäkööt autonsa liityntäpysäköintipaikalle ja jatkakoot julkisilla tai kävellen. Voi kohottaa kuntoakin.
    Oletan, että vastavuoroisesti seuraavan vuoden ajan kehotat omia vieraitasi jättämään auton kilometrien päähän parkkiin ja kulkemaan loppumatkan julkisilla. Testaa rohkeasti, onko tuolla vaikutusta vierailujen määrään. Vai toimitko jo nyt niin kuin saarnaat?

    Ja mitenköhän sinä reagoisit, jos joku suunnittelisi asuntosi ympärille laajaa aluetta, jossa ei olisi juurikaan autopaikkoja ja autolla liikkuminen olisi muutenkin rajoitettua. Suuri osa ympäristön autopaikoista poistettaisiin käytöstä ja autopaikka lähellä kotia maksaisi vaikka 200 euroa/kuussa. Jos haluaisi autolla liikkeelle pitäisi kierrrellä pikkukatuja. Lisäksi omalle asuntokadullesi olisi tulossa vaikka 1000 autoa vuorokaudessa lisää liikennettä. Mitenköhän tuo vaikuttaisi asuntosi arvoon?

    Mistäköhän ihmeen syystä niin monella Helsinkiläisellä on arvo- tai asenneongelmia raitioliikenteen kehittämisen suhteen? Pitävät kuulemma osaa ehdotuksista liian radikaaleina toteutettaviksi. Tosi outoa.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 31.05.2009 kello 20:21.

  9. #159

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Oletan, että vastavuoroisesti seuraavan vuoden ajan kehotat omia vieraitasi jättämään auton kilometrien päähän parkkiin ja kulkemaan loppumatkan julkisilla. Testaa rohkeasti, onko tuolla vaikutusta vierailujen määrään. Vai toimitko jo nyt niin kuin saarnaat?
    Jos tuo nyt on yleinen kysymys, niin minä neuvoin vieraitani (a) tulemaan julkisilla, (b) jättämään auton suosiolla Aleksis Kivenkadulle parin sadan metrin päähän, kun siellä oli yleensä paikkoja vapaana. Ei tämä kenestäkään tuntunut olevan ongelma, siitä kyllä valitettiin useinkin että kaiken maailman jorpakossa asuvien luokse ei pääse julkisilla. Nyttemmin olen saanut kuulla siitä kun asun Malmilla, että sinne on hankal tulla, vaikka auton saa ihan oven eteen parkkiin. Tuttavapiirini ei ole etupäässä vihertäviä opiskelijoita.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Petteri
    Ja mitenköhän sinä reagoisit, jos joku suunnittelisi asuntosi ympärille laajaa aluetta, jossa ei olisi juurikaan autopaikkoja ja autolla liikkuminen olisi muutenkin rajoitettua. Suuri osa ympäristön autopaikoista poistettaisiin käytöstä ja autopaikka lähellä kotia maksaisi vaikka 200 euroa/kuussa. Jos haluaisi autolla liikkeelle pitäisi kierrrellä pikkukatuja. Lisäksi omalle asuntokadullesi olisi tulossa vaikka 1000 autoa vuorokaudessa lisää liikennettä. Mitenköhän tuo vaikuttaisi asuntosi arvoon?
    Jos paikat maksaisivat 200 euroa kuussa, joka on muuten suurinpiirtein oikea hinta, niin Petterin vieraat saisivat auton parkkiin suurinpiirtein suoraan rapun oven eteen. Ja maksaisivat pysäköinnistä euron pari. Sen pienenkin hinnoittelun vaikutuksen näkee ainakin Kalliossa ihan paljaalle silmälläkin, kello 19 jälkeen saa parkkeerata ilman asukaspysäköintitunnusta, noin kello 18 saakka paikkoja on vielä vapaana, 19 jälkeen ei. Ja se liikenne koko alueella vähenisi niin paljon, että muutama siirtymä ei tuntuis missään, ei esim. Petterin mainitsemilla Linjoilla on ihan tasainen autovirta joka tapauksessa.

    Ja edelleen, ratikkaliikenteen kannalta olennaisissa parannuksissa puhutaan ehkä 200 parkkipaikasta ja muutamasta kilometristä katua. Se että tämä tuhoaa autoilun on toiveajattelua.

    Sinänsä jos Punavuorelaiset on tyytyväisiä nykytilanteeseen, niin mikäpä siinä. Minulla on vaan vähän päinvastainen mielikuva. Itse jätin kertaalleen muuttamatta Munkkisaareen koska se on liikenteellisesti niin toivotonm paikka kulkuneuvosta riippumatta.

  10. #160

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3669

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Jos paikat maksaisivat 200 euroa kuussa, joka on muuten suurinpiirtein oikea hinta, niin Petterin vieraat saisivat auton parkkiin suurinpiirtein suoraan rapun oven eteen. Ja maksaisivat pysäköinnistä euron pari.
    Tuota ideaahan voisi kehitellä. Miksi rajautua vain Helsingin keskustaan . Mitäs jos laitetaan laaajemmaltikin verot autopaikkojen maksettaviksi.

    Helsingin seudulla lienee paljon parkkipaikkoja, autojakin kun on Uudellamaalla 720000. Olisikohan autopaikkoja liki kaksi miljoonaa? Kun laitetaan kaikille autopaikoille niin kaduilla, tonteilla, talleissa kuin autohalleissakin 200 euroa/kuussa vero, saadaan kasaan viisi miljardia, no ehkä verotuksen johdosta parkkipaikat vähenisivät, joten arvioidaan parkkipaikkaveron tuotoksi neljä miljardia. Kun tuo summa kerätään kuntien kassaan, voidaan kunnallinen tulovero lopettaa. Eikö olekin nerokas idea.

    Leikki sikseen. Kyllä jo asukaspysäköintitunnuksen hinnan nostaminen 50 euroon kuussa, pysäköintimaksujen periminen ympäri vuorokauden ja pysäköintivirhemaksujen määräämisen siirtäminen jollekin kilpailetulle yksityiselle toimijalle, joka maksaisi työntekijöille provosiopalkkaa kyllä jo vaikuttaisi paikkojen käyttöön. Ainakin turhat romut katoaisivat katujen varsilta ja paikkojen saatavuus paranisi reilusti.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 31.05.2009 kello 21:19.

  11. #161
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Jos esikaupunkeihin joskus ratikoita tulee, niin veikkaan kyllä, että kalustokin niissä on erilaista, koska kaluston ei tarvitse selvitä niin huonosta ratageometriasta kuin kantakaupungin pienillä kaduilla.
    Esikaupunkeihin tulee ratikoita muutaman vuoden sisällä. Vaunut ovat tällä tietoa samoja kuin muuallakin. Ainoastaan Jokerille harkitaan poikkeavaa kalustoa, kun rataa ollaan tekemässä kaksisuuntavaunuille. Kun kerran esikaupungin ja keskustan välinen raitiolinja palvelee yhteyksiä esikaupungin ja keskustan välillä, vaunun rakenteen määrää rata keskustassa. Geometrialtaan helpompi rata esikaupungissa voidaan ja tuleekin hyödyntää parempana palveluna eli suurempana linjanopeutena.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Jokaisen kiinteistön kohdalla ei edes ole huoltoliikenteen parkkiruutua. Niinpä roskisauto jää kiskoille.
    Huoltoliikenteen ruudun puuttumien ei ole raitioliikenteen vika, eikä siitä aiheutuvaa haittaa pidä korjata lamauttamalla raitioliikenne ja estämällä raitioliikenteen kehittäminen. Yksinkertainen ratkaisu on varata se huoltoliikenteen ruutu. Kyllä, kuulen korvissani itkun siitä, miten parkkiruutu on paljon tärkeämpi kuin raitioliikenne. Näistä asenneongelmistahan jo puhetta olikin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Ei mikään noista ole raitioliikenteelle ominainen vika, mutta päätöksenteon syyllistäminen on tekopyhää, koska hyvin tiedämme, että päätöksenteossa vaakakupin toisella puolella on muita asiota.
    Aina on muita asioita, mutta aina niitä asioita ei esitetä rehellisesti. Teme mainitsikin kuvaavan sanan: taksikuskihömppä. Sen vastapainona voisi olla rehellinen ja objektiivinen päätösten valmistelu, jotta päätöksiä ei tarvitse tehdä uskon voimalla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Liikenne-etuudet ja suurempi linjanopeus sen sijaan heikentävät autoilun asemaa.
    Aiemmassa viestissäni jo selvitin, miksi asia ei ole tämän taksikuskihömpän mukainen. Tai no, onhan se sillä tavoin, ettei autoilu vaikuta yhtä huonolta liikkumistavalta kuin joukkoliikenne, kun joukkoliikenteen palvelutaso pidetään huonona. Autoilun asema on suhteellisesti parempi, kun joukkoliikenne pidetään yhtä huonona kuin autoilu. Jos joukkoliikenne on nopeampaa, autoilun asema joukkoliikenteen suhteen on heikentynyt. Tämähän käy tietenkin autoilijan oman arvon tunnolle, joten joukkoliikennettä ei sovi parantaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Myöhässä oleva vuoro onkin eri asia kuin ajamaton vuoro. Sinä esitit, että jos vuoro jää myöhään, niin se jätetään ajamatta.
    Vuoro ei jää ajamatta, vaan se ajetaan myöhässä kuten kaikki vuorot siitä lähtien, jos koko ratakapasiteetti on varattu aikataulunmukaiseen liikenteeseen. Vuoroväliaukko poistuu sitten, kun ”aukko palaa” sille päätepysäkille, jolta lähdettyään vuoro jäi myöhään. Sillä aukon jäljessähän sillä päätepysäkillä on 2 vaunua siihen asti, kunnes aukko tulee tälle päättärille.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Jos vaunu kuitenkin tulee esim. 3 min myöhässä, on haitta matkustajille kuitenkin paljon pienempi kuin jos vuoro jätettäisiin kokonaan ajamatta. Lisäksi 3 min myöhästyminen voidaan saada vielä kiinni seuraavassa ajantasauksessa, kun taas vuorovälin verran myöhään jäämisestä seuraavat vuorojen käännytykset aiheuttaisivat tilanteen, jossa linjan päässä jäisi puuttumaan kaksi peräkkäistä vuoroa.
    Tuon korjaantumisen selitinkin jo edellä. Myöhässä ajon tai välistä pois jäävän vuoron merkitys asiakkaalle on tietenkin kiinni siitä, paljonko myöhässä ajetaan tai mikä on vuoroväli.

    Keski-Euroopassa järjestelmän perusvuoroväli on usein 10 min ja samalla rataosalla ajetaan enintään 3–4 linjaa eli keskimäärin 3,3–2,5 min vuoroväliä, jolloin etuudet vielä toimivat. Tämä siis pystytään hoitamaan mm. Saksassa, jossa autoistuminen ja auton arvo mm. kansallisen teollisuuden kulmakivenä on aivan toista kuin täällä. Joten ei kyse ole siitä, etteikö sujuva raitioliikenne toimisi autoilusta huolimatta täälläkin niin esikaupungeissa kuin kantakaupungissakin. Sitä vaan ei täällä saa sanoa, milloin mistäkin syystä.

    Antero

  12. #162

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Tuota ideaahan voisi kehitellä. Miksi rajautua vain Helsingin keskustaan . Mitäs jos laitetaan laaajemmaltikin verot autopaikkojen maksettaviksi.

    Helsingin seudulla lienee paljon parkkipaikkoja, autojakin kun on Uudellamaalla 720000. Olisikohan autopaikkoja liki kaksi miljoonaa? Kun laitetaan kaikille autopaikoille niin kaduilla, tonteilla, talleissa kuin autohalleissakin 200 euroa/kuussa vero, saadaan kasaan viisi miljardia, no ehkä verotuksen johdosta parkkipaikat vähenisivät, joten arvioidaan parkkipaikkaveron tuotoksi neljä miljardia. Kun tuo summa kerätään kuntien kassaan, voidaan kunnallinen tulovero lopettaa. Eikö olekin nerokas idea.
    Toisaalta jos kaupunki antaa maata ilmaiseksi auton alle, niin miksi tonttimaasta pitää maksaa vuokraa? Takaan että jos ei tarvitsisi niin olisi vallan kauhea tonttipula. Pysäköintimaksu on toisaalta ohjausmaksu, sitä maksetaan siitä että paikkoja on vapaana, se onko se vero vai jaetaanko se vaikka alueen taloyhtiöille on toissijaista, ja suuruus tietenkin määräytyy paikallisesit. Jos paikkoja on yllinkyllin niin oikea maksu on nolla euroa.

    Toisaalta pysäköintimaksu on korvaus siitä, että maa ei ole muussa käytössä. 200e/kk on alakanttiin maanarvona tonttimaasta, mutta sinne päin, kompensaationa ratikan hidastamisesta se on aivan liian vähän. Eli se hidastus maksaa enemmäm kuin tuo paikka tuottaa.

    Ylipäänsä, on asioita joidenka hoitaminen hinnoittelumekanismilla on vaikeaa, vaikka terveydenhoito. Pysäköinti ei ole yksi niistä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Petteri
    Leikki sikseen. Kyllä jo asukaspysäköintitunnuksen hinnan nostaminen 50 euroon kuussa, pysäköintimaksujen periminen ympäri vuorokauden ja pysäköintivirhemaksujen määräämisen siirtäminen jollekin kilpailetulle yksityiselle toimijalle, joka maksaisi työntekijöille provosiopalkkaa kyllä jo vaikuttaisi paikkojen käyttöön. Ainakin turhat romut katoaisivat katujen varsilta ja paikkojen saatavuus paranisi reilusti.
    Tuosta voi aloittaa, ajattelin suurin piirtein samoin. Poistetaan vielä parkkipaikkanormit ja lähdetäänm siitä että muuta liikennetä hidastavat paikat poistetaan (jostain syystä se että esim. Mannerheimintien varressa ei ole parkkipaikkoja ei herätä mitään intohimoja) niin asia on hoidossa.

  13. #163
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Oletan, että vastavuoroisesti seuraavan vuoden ajan kehotat omia vieraitasi jättämään auton kilometrien päähän parkkiin ja kulkemaan loppumatkan julkisilla.
    Kehottaisinkin, jos asuisin Helsingin kantakaupungissa. Kun en asu, niin en voi. Toki pääasiallinen autolla vieraileva porukka muuttaa kohta parempien julkisten yhteyksien päähän.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Lisäksi omalle asuntokadullesi olisi tulossa vaikka 1000 autoa vuorokaudessa lisää liikennettä.
    Jaa niin mistä? Kuten edellä todettiin, todennäköisesti liikenne vähenee kapasiteetin vähenemisen verran. 1000 autoa vuorokaudessa on aika vähän.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Mitenköhän tuo vaikuttaisi asuntosi arvoon?)
    Helsingin keskustan olosuhteissa: nostaisi arvioni mukaan +10-20% jos samalla toteutetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn parannukset. 1 minuutin nopeutus joukkoliikenteellä = 1% asunnon arvoa. Ympäristössä olisi vielä paljon muitakin parannuksia, kuten uusi hieno Tehtaankadun raitio-kävelykatu, jolla olisi hienot pyöräilykaistatkin.

  14. #164
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    6004

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Esikaupunkeihin tulee ratikoita muutaman vuoden sisällä. Vaunut ovat tällä tietoa samoja kuin muuallakin.
    Laajasalon ratikat menevät kyllä esikaupunkeihin, mutta järjestelmä tehdään nykyisen ratikan standardeilla, jolloin se ei ole vertailukelpoinen siihen, millaisia ratkaisuja tarvittaisiin, jotta raitioliikennettä voisi kannattavasti laajentaa Hakamäentien pohjoispuolella oleviin esikaupunkeihin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Vuoro ei jää ajamatta, vaan se ajetaan myöhässä kuten kaikki vuorot siitä lähtien, jos koko ratakapasiteetti on varattu aikataulunmukaiseen liikenteeseen. Vuoroväliaukko poistuu sitten, kun ”aukko palaa” sille päätepysäkille, jolta lähdettyään vuoro jäi myöhään.
    Matkustajan kannalta vuoro on ajamaton, jos se on vuorovälin verran myöhässä. Jos sitten vuorovälin jälkeen ei tule edes kahta vaunua peräkkäin, on lisäksi riski, että kaikki eivät mahdu kyytiin.

    Jos vuoroväliaukko korjataan vasta sitten, kun "aukko palaa" päätepysäkille, tulee yksi ajamaton lähtö lisää siihen tilanteeseen verrattuna, että myöhästynyt vaunu saisi aikataulunsa kiinni heti seuraavalla päätepysäkillä.

  15. #165

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

    Tähän asiaan liittyen, onko ratikoiden kanssa koskaan harkittu sitä että kaikki linjat eivät pysähtyisi joka pysäkillä? Esikaupunki bussilinjojen kanssa tätä kokeiltiin, ja ei toiminut, mutta selkeästi merkityillä ratikkalinjoilla voisi toimia. Esim. Mäkelänkadulla on ihan riittävästi kapasiteettia tällaiselle, vaikka jotenkin niin että esikaupunkiratikat olisi kaksinumeroisia ja muutenkin eri tavalla brändättyjä ja esim. Maunulan suuntaan jatkava 11 pysähtyisi vain muutamalla pysäkillä välillä Pohjolankatu - Kurvi.

Vastaavia viestiketjuja

  1. Pendolinojen tekniset ongelmat
    kirjoittanut TimppaTT foorumissa Junat
    Vastauksia: 34
    Viimeisin viesti: 22.01.2014, 17:07
  2. Allegro-junan tekniset ongelmat
    kirjoittanut TimppaTT foorumissa Junat
    Vastauksia: 26
    Viimeisin viesti: 01.03.2011, 12:58
  3. Tasatahtiaikataulujen mahdollisuudet Suomessa
    kirjoittanut Antero Alku foorumissa Junat
    Vastauksia: 60
    Viimeisin viesti: 29.09.2007, 20:33
  4. Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet rantaradalla
    kirjoittanut Antero Alku foorumissa Junat
    Vastauksia: 36
    Viimeisin viesti: 28.06.2006, 16:57
  5. Vesijoukkoliikenteen mahdollisuudet Helsingissä
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 3
    Viimeisin viesti: 06.09.2005, 21:56

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •