Esikaupunkiratikoiden tekniset mahdollisuudet Helsingissä

Sama porukka, joka vaatii katuja ratikoille torppasi juuri keskustatunnelin. Metro- ja ratikkatunnelitkaan eivät oikein heille kelpaa.
Keskustatunnelin kanssa oli vähän sama juttu kuin Länsimetron, moni kannatti ennen kuin näki hintalapun ja muutti sitten mieltään. Tunnelointi on periaatteessa toimiva ratkaisu lähes joka ikiseen liikenneongelmaan, käytännössä siihen ei useimiten ole varaa.
 
Sama porukka, joka vaatii katuja ratikoille torppasi juuri keskustatunnelin. Metro- ja ratikkatunnelitkaan eivät oikein heille kelpaa.
ja
Keskustatunnelin kanssa oli vähän sama juttu kuin Länsimetron, moni kannatti ennen kuin näki hintalapun ja muutti sitten mieltään.
Juuri niin. Länsimetron kiihkein kannattajataho ovat SDP:n ryhmät Espoossa ja Helsingissä. Keskustatunnelin pani jäihin SDP:n ryhmä Helsingissä. Eli ennen kuin SDP käänsi kelkkansa, keskustatunnelia ja länsimetroa kannattivat jokseenkin samat tahot: Kokoomus ja SDP. Poikkeus ovat vihreät, jotka ovat olleet koko ajan keskustatunnelia vastaan ja länsimetron kannalla. Kokoomus ja SDP eivät ole vaatineet katuja suljettavaksi autoilta ratikoiden hyväksi.

Tunnelointi on periaatteessa toimiva ratkaisu lähes joka ikiseen liikenneongelmaan, käytännössä siihen ei useimiten ole varaa.
Kattavin näkemäni keskustatunneliverkko on Brysselissä, eikä siitä ole mitään hyötyä pintaliikenteelle. Ilman tunneleita kadut olisivat yhtä tukossa kuin nyt, sillä ei niille autoja enempää mahtuisi.

Keskustatunnelit eivät ole keino vapauttaa katutilaa autoilta, vaan ne ovat keino lisätä keskustojen autoliikenteen kapasiteettia. Eli tunneleilla tai risteysten siltaratkaisuilla, joita myös kaupungeissa käytetään, säädetään vain keskustojen autoilun ja joukkoliikenteen käytön suhdetta. Keskustoille välttämätön autoliikenne eli huoltoliikenne ei tunneleita tarvitse, vaan mahtuu katuverkolle erinomaisen hyvin. Paitsi silloin, kun henkilöautoilta ei jää tilaa.

Euroopan kaupungeissa on yllin kyllin autoilta suljettuja kävelykeskustoja ilman keskustatunneleita todistamassa, miten asia on.

Antero
 
Ainakaan aikataulunopeus ei raitioliikenteessä ole edes 16 km/h. Toteunut ajonopeus voi ollakin.
Vuoden 2007 ja 9:n osalta 2008 aikataulujen mukaan linjaston keskinopeus on 15,8 km/h ja keskipysäkkiväli 360 m. Tosin käytössäni ei ole ollut JOREa, vaan julkaistut linjapituudet ja ajoajat.

Vertailun vuoksi muuten linjan 17 keskinopeus poikkeusreitillään oli aikataulutietojen mukaan 16,0 km/h ja ennen poikkeusreittiä 15,6 km/h. Toisin sanoen samoissa liikenneolosuhteissa bussilla ja ratikalla ei Helsingissä ole eroa. Eroa syntyy tietenkin sitten, kun pysäkkejä on reittien kantakaupunkiosuuksilla puolet vähemmän ja suurin osa reitistä on ruuhkattomilla esikaupunkikaduilla ja motariosuuksilla. Helsingin bussilinjojen keskinopeus on (aikataulujen perusteella) 22 km/h, vaikka pysäkkiväli ei ole juuri ratikkaa suurempi eli 368 m.

Linja 17 oli tässä esimerkkinä, kun sitä on nyt hyvä verrata raitiovaunuun, joka sen on korvannut. Mutta eivät muutkaan keskustan bussilinjat ratikoita nopeampia ole. Sen sijaan pelkästään esikaupungeissa pyörivät linjat ovat hyvin nopeita, lähellä 30 km/h

Nopeuttamispotentiaali taas on linjakohtainen ja riippuu vahvasti muun muassa oletetusta pysäkkiajasta. 15 sekunnin keskimääräisellä pysäkkiajalla linja 4 saattaisi pystyä ylittämään 20 km/h, mutta linja 9 ei pysty. 20 sekunnin pysäkkiajalla ei onnistu kummaltakaan. Oletuksena 0,8 m/s^2 kiihtyvyys, todelliset pysäkkien väliset ajomatkat ja vallitsevat nopeusrajoitukset pysäkkivälin tarkkuudelle approksimoituina.
Aikataulujen perusteella linjakohtaiset vaihtelut ovat varsin vähäiset, haarukka on 13,9 (linjalla 3) – 17,6 (linjalla 8). Nopeus korreloi aika hyvin pysäkkiväliin.

Linjaston keskinopeustasolla laskettaessa 20 km/h keskinopeuteen päästään vähentämällä pysähtymisiä kertoimesta 1,4 kertoimeen 1,1 ja nostamalla keskimääräinen pysäkkien välinen maksiminopeus arvosta 27 km/h arvoon 40 km/h. Pysäkkiaika ja kiihtyvyys kuten edellä.

Toki on niin, että keskihuippunopeuden nostolle edes 40 km/h:iin löytyy läjäpäin esteitä laipoilla ajettavista ristikoista Mannerheimintien zikzak-rataan. Mutta siitähän tässä kyse onkin, paljonko pitää maksaa siitä, että pidetään järjestelmän tekninen taso 1940-luvulla. Tai siitä, ettei autoilijoita saa kiusata sillä, että ratikka menee ohi ja autoilijalle tulee paha mieli. Niin paha, että täytyy kirjoittaa sellaista puppua kuin pari päivää sitten Hesarissa siitä, miten liikennevalot puurouttavat Helsingin liikenteen ja Mannerheimitie tuhlataan joukkoliikenteelle.

Antero
 
Autoliikenteen sujumiseksi ei pidä tehdä mitään kompromisseja, jotka alentavat joukkoliikenteen liikennöintinopeutta ja lisäävät sen kustannuksia. Ei varsinkaan turhia tunneleita.

Tarvitseeko tällaisten kommenttien jälkeen ihmetellä miksi keskiverto autoileva kansalainen suhtautuu vihamielisesti joukkoliikenteeseen?
 
Keskustatunnelit eivät ole keino vapauttaa katutilaa autoilta, vaan ne ovat keino lisätä keskustojen autoliikenteen kapasiteettia.

Minä olen sitä mieltä, että jos autoliikenteen kapasiteettia ei saada pienemmäksi, ja koska kadulle pysäköinti on onegelma, tulisi asukaspysäköinti ja mahdollisesti osa huoltoliikennettä kaivaa monttuun. Mutta ei suinkaan keskustatunnelin tavoin. Ei niin, että keskustaan mahtuvien autojen määrä yli kaksinkertaistuu, kuten esitetyn keskustatunnelin tapauksessa.

Vaan näin: Kun asukkaat ja yrittäjät vaativat pysäköintipaikkoja alueille, joilla kaupunki ei pysäköintiä kadunvarsilla salli, on näiden asukkaiden ja kiinteistöjen omistajien asia järjestää niin, että kaupunkikuvaa pilaamatta saavat omat parkkipaikkansa. Jos tämä vaatii ajotunnelia, en pane pahakseni, että Ullanlinnaan ajavat joutuvat ajamaan asioilleen vähän pitempää putkea pitkin, jotta kaduilla kulkevien autojen määrä olisi mahdollisimman vähäinen.

Verorahoilla ei tällaista pidä kustantaa, ja jos pysäköintipaikkoja vaativat eivät omilla rahoillaan tätä halua maksaa, suosittelen muuttoa muualle tai autosta (toisesta autosta?) luopumista.

Ja jos nyt oikeasti on niin, että autoilijat suhtautuu vihamielisesti joukkoliikenteeseen, niin hitsi vie, mitenköhän ihmeessä sitten joukkoliikennematkustajien pitäisi suhtautua autoihin, ja mitenköhän ne tällä hetkellä suhtautuu? Ei normaali bussissa kököttävä tietääkseni oikein mitenkään. Nyt meni taas hermot...
 
Linja 17 oli tässä esimerkkinä, kun sitä on nyt hyvä verrata raitiovaunuun, joka sen on korvannut.

Surullista kuulla, että linja 9:n kanssa ei edes yritetty parantaa joukkoliikennettä. Hukkaan meni taas nekin rahat ja sitten syytetään, kun raitioliikenne on niin kallista ja p***aa.

Kiitän onneani, etten jäänyt Porvoonkadulle odottamaan sitä ihmettä eli uuden ratikkalinjan avaamista. Enpähän ole muuten edes käynyt koeajamassa ysiä, ja nyt alkaa suututtaa niin paljon, etten tahtoisi siitä koeajosta maksaakaan...
 
Tarvitseeko tällaisten kommenttien jälkeen ihmetellä miksi keskiverto autoileva kansalainen suhtautuu vihamielisesti joukkoliikenteeseen?

Jos keskiverto joukkoliikennematkustaja suhtautuisi samalla tavalla henkilöautoliikenteeseen, olisi joka toinen päivä Vartti-lehdellä lukijan ottama kännykkäkuva siitä, kun matkustajat kuskin kanssa pysäyttivät keltavihreän kiskoliikennevälineen keskelle Kehäykköstä poikittain. Ja pyhäin peltilehmäin ohjastajat (ja se yksi kanssamatkustaja joka kymmenennessä autossa) joutuivat odottamaan, kunnes joku saatiin siirtämään väline pois tieltä. 80 euroa tuli sitten sakkoa tästä, eikö?
 
Tarvitseeko tällaisten kommenttien jälkeen ihmetellä miksi keskiverto autoileva kansalainen suhtautuu vihamielisesti joukkoliikenteeseen?

Kerropa yksikin pätevä perustelu, miksi Helsingissä, jota tämä ketju koskee, autoliikenteen sujuvuuden edistämiseksi kannattaa hidastaa joukkoliikennettä ja lisätä sen liikennöintikustannuksia?
 
Linjaston keskinopeustasolla laskettaessa 20 km/h keskinopeuteen päästään vähentämällä pysähtymisiä kertoimesta 1,4 kertoimeen 1,1 ja nostamalla keskimääräinen pysäkkien välinen maksiminopeus arvosta 27 km/h arvoon 40 km/h. Pysäkkiaika ja kiihtyvyys kuten edellä.

Pysäkkien välisen maksiminopeuden nostaminen on kaunis ajatus, mutta pysyvätkö sen jälkeen matkustajat enää pystyssä ja kuinka paljon kapeilla kaduilla kaahaaminen lisää jalankulkijaonnettomuuksia ja autokolareita?
 
Kerropa yksikin pätevä perustelu, miksi Helsingissä, jota tämä ketju koskee, autoliikenteen sujuvuuden edistämiseksi kannattaa hidastaa joukkoliikennettä ja lisätä sen liikennöintikustannuksia?

Jos lähdetään oikein fundamentalistiasenteella siitä, ettei mitään kompromisseja tehdä, joukkoliikenteen sujuvuuden edistämiseksi tulee kieltää autoliikenne kaikilla reiteillä, joilla kulkee jotain joukkoliikennevälineitä, ettei vain häiritä joukkoliikennettä.

Samalla fanatismilogiikalla oikeastaan kaikki autot lisäävät joukkoliikenteen kustannuksia, kun joukkoliikennevälineissä on vähemmän matkustajia. Tuosta voidaan tehdä johtopäätös joukkoliikenteen kustannusten alentamiseksi henkilöauto on syytä kieltää.

Henkilöautoilun kieltoajatuksella ei kuitenkaan liene poliittisia mahdollisuuksia toteutua.
 
Viimeksi muokattu:
Pysäkkien välisen maksiminopeuden nostaminen on kaunis ajatus, mutta pysyvätkö sen jälkeen matkustajat enää pystyssä ja kuinka paljon kapeilla kaduilla kaahaaminen lisää jalankulkijaonnettomuuksia ja autokolareita?

Havaintojeni mukaan (Amsterdam, Köln, Dresden, Berliini, Barcelona jne.) pystyssä pysytään enkä kolarointeja autojen kanssa ole koskaan nähnyt, vaikka olenkin usein käynyt ja pitkiäkin aikoja monessa Euroopan kaupungissa viettänyt. Myös jalankulkijaonnettomuudet on jäänyt minulta huomaamatta, sillä varsinkin niissä kaupungeissa, joissa ratikkasysteemit ovat järeämpiä, jalankulkijat katsovat enemmän eteensä ja tuntuvat tiedostavan kiskojen läheisyydessä vaaran aika hyvin, vaikka muuten jalankulkijoiden liikennekuri onkin mm. Ruotsissa ja Saksassa aika löyhää.
 
Kerropa yksikin pätevä perustelu, miksi Helsingissä, jota tämä ketju koskee, autoliikenteen sujuvuuden edistämiseksi kannattaa hidastaa joukkoliikennettä ja lisätä sen liikennöintikustannuksia?

Ei kannatakaan nykyisestä hidastaa. Esimerkiksi nollaviive-etuuksia ei vaan pystytä järjestämään koko raitiotieverkolle. Hyvä esimerkki on Munkkiniemen aukion nollaviive-etuus raitiovaunulle. Tämä puurouttaa todella kuormitettua risteystä etenkin ruuhka-aikaan ja siitä kärsivät myös joukkoliikenteen käyttäjät. Kuusisaaren suuntaan kääntyvät bussit joutuvat odottamaan todella kauan että ne pääsevät kääntymään. Järkevintä lienisi että raitiolinja neljä päästettäisiin samaan aikaan kuin Munkkiniemen puistotielle menevät ja sieltä tulevat autot. Jonkinlainen etuus on toki tarpeen ettei tarvitse koko kiertoa odottaa, mutta nollaviive ei ole tarpeen.

Fakta on että Helsingissä, myös keskustassa, on ja tulee olemaan vastaisuudessakin henkilöautoliikennettä. Toisaalta myöskään raitiovaunut tai bussit eivät ole häviämässä minnekään vaikka sitä moni varmasti toivoisi. Ehdottomuus ei toimi.
 
Henkilöautoilun kieltoajatuksella ei kuitenkaan liene poliittisia mahdollisuuksia toteutua.

Pitäisi olla, sillä monet henkilöautoiluun liittyvistä asioista on mielestäni nykyään verrattavissa laittomuuksiin: pienhiukkaset, myrkkykaasut, hiilidioksidipäästöt (nämä kolme siis erikseen) sekä vapaan tilan rajoittaminen ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen (kun puhutaan ei-kollektiivisesta liikenteestä, pitäisi sen tarpeettomuus ottaa huomioon).

Lakipykäliä löytyy, ja noita yllä mainittuja asiota tekisi samoissa määrin ilman autoa, niin sakkoahan siitä rapsahtaisi. Voitte vaikka kokeilla. Autoilun kriminalisointiin on siis perusteita. ;)
 
Hyvä esimerkki on Munkkiniemen aukion nollaviive-etuus raitiovaunulle. Tämä puurouttaa todella kuormitettua risteystä etenkin ruuhka-aikaan ja siitä kärsivät myös joukkoliikenteen käyttäjät.

Niinpä! Loistava esimerkki ehdottomasta hölmöydestä. Jos järjestetään joukkoliikenteelle etuisuuksia, sen pitäisi koskea kaikkea joukkoliikennettä. Ei varmaankaan ole mahdotonta järjestää niin, että kyseisessä risteyksessä olisi joukkoliikennekaistoja ja busseille pääsy ennen henkilöautoliikennettä.

Eipä siis ihme, että autoilu on niin suosittua Helsingissä.
 
Takaisin
Ylös