Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

Mitä muutoksia ja lisäyksiä ehdottaisit ja miten jatkaisit linjoja?

Hienon kartan olet tehnyt! Tuo Munkkivuori on tuolla vähän orpona. Siitä voisi metrorataa jatkaa luontevasti Leppävaaraan kaavoittaen matkan varrelle uusia asuinalueita, kun kartalla tyhjää tilaa on. Töölön ja Kampin välinen liikenne vaikuttaa ylimitoitetulta, jos sillä on linjat Munkkisaari-Munkkivuori, Munkkisaari-Hakkila ja Santahamina-Lentokenttä.
 
Ei kuitenkaan Huopalahteen? Siinä on Iso-Huopalahden entinen kaatopaikka, Talin, Vermon, Perkkaan ja Ala-Leppävaaran alueet. Asuintorneja? Jokerille I kaksi reittiä, Leppävaaran ja Kuusisaaren kautta. Jokeri II voisi tuolloin olla myös bussi.
 
Sebastin, 'sinisen linjan' jatko Munkkivuoresta Huopalahteen olisi loogisin. Ison Huopalahden kaatopaikka sijaitsi nykyisten Talinrannan, Talin golfklubin ja Pajamäen rajoittamalla alueella. Sen löytää kartasta nimellä Täyttömäki ja on ulkoilualuetta. Siksi jatko Munkkivuoresta Pitäjänmäen asemalle olisi vähemmän onnistunut.
Asuessani Munkkivuoressa seitsemänkymmenluvulla oli moinen kaatopaikka viereisine jätevedenveden puhdistamoineen käytössä.
 
Huopalahti on yksi vaihtoehto. Leppävaaran kautta linjaa voisi joskus jatkaa esimerkiksi Pohjois-Espooseen (asukkaita n.10 000, kaavoitettu 12%). Huopalahteen jatkuessa suunta olisi M-junan linja. Leppävaara vaikuttaisi todennäköisemmältä.

Talin siirtolapuutarha ei ole kovin kaukana kaatopaikasta. Ja eikös Vermon ravirata ole siinä juurella? Kaatopaikan puhdistus voisi olla paikallaan.
 
Sepolla on kai tiedossa myös matkustajat kaikille raskaille ja kalliiksi tuleville metrolinjoille? On edellytettävä, että raskaat joukkoliikenneinvestoinnit myös kasvattavat joukkoliikenteen matkamäärää ja markkinaosuutta.
 
Tosiaan hieno kuva. Taidatkin olla ammattigraafikko.

Tässä tosin pitää huomata, että keskittyy nimenomaan tuohon reittipuoleen. Kaikilla kun ei ole graafikon taustaa, vaan kehitelmät ovat suttuisempia, niitä pitäisi yrittää arvostella nimenomaan sen sisällön, ei hienon ulkoasun takia. En epäile, että ihmiset tarkoituksella kiinnittäisivät huomiota vääriin asioihin, mutta tämä nyt vain sattuu olemaan yleinen tapa. Ja ovathan tuossa Sebastianin nimenomaisessa kartassa linjauksetkin ihan järkeviä, että ei sen puoleen.
 
Sepolla on kai tiedossa myös matkustajat kaikille raskaille ja kalliiksi tuleville metrolinjoille? On edellytettävä, että raskaat joukkoliikenneinvestoinnit myös kasvattavat joukkoliikenteen matkamäärää ja markkinaosuutta.

Monipuolista asuntotuotantoa. Tiivistä rakentamista. Muutamia korkeita asuintaloja. Myös sosiaalista asuntotuotantoa. Opiskelija-asuntoja. Täydennysrakentamista. Työpaikkoja. Yritystontteja.

Kattavat ja nopeat yhteydet useilla vaihtoehdoilla takaa joukkoliikenteen suosion ja mielekkyyden.

Joukkoliikenne nyt! Keskustatunneli joskus toiste.

Tässä päivitetty versio:

http://img293.imageshack.us/img293/7266/stadtransit2dq1.jpg

Kalasataman voisi yhdistää Pasilan, Meilahden ja Paciuksen kautta Kuusisaaren jokeriin? Mitä Tälle yhteydelle kävi? Entä metroyhteys tällä välillä (Kalasatama-Pasila)? 'Sinisen' linjan voisi toisaalta tehdä ympyrälinjaksi, mutta itse kannattaisin Kalasatama-Pacius raitiokiskoja, jos jotain. Onhan Pisara.

Ja juu on näitä graafisia esityksiä tullut tehtyä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Monipuolista asuntotuotantoa. Tiivistä rakentamista. Muutamia korkeita asuintaloja. Myös sosiaalista asuntotuotantoa. Opiskelija-asuntoja. Täydennysrakentamista. Työpaikkoja. Yritystontteja.

Kattavat ja nopeat yhteydet useilla vaihtoehdoilla takaa joukkoliikenteen suosion ja mielekkyyden.

Joukkoliikenne nyt! Keskustatunneli joskus toiste.
Mun mielestäni ihan kelvollinen kartta. Täytyy muistaa että se esittää tilannetta n 30 vuoden päästä, ja että uusien metrolinjojen teknisen toteutuksen ei ole pakko olla ihan samanlainen kuin nykyisen itä-länsisuuntaisen linjan.

t. Rainer
 
Monipuolista asuntotuotantoa. Tiivistä rakentamista.
Käytännössä nämä kaksi asiaa eivät ole pääkaupunkiseudulla juuri missään toteutuneet yhtäaikaisesti muualla kuin tällaisissa julistuksissa.

Työpaikkoja. Yritystontteja.
Eli työsuhdeautoja, kehäteitä, asfalttia.

Kattavat ja nopeat yhteydet useilla vaihtoehdoilla takaa joukkoliikenteen suosion ja mielekkyyden.
Eli raskasta raideliikennettä: pitkiä kävelymatkoja ja enimmäkseen vaihdollisia yhteyksiä.

Autoilulle siis kissan päivät myös vuonna 2040.
 
Eli raskasta raideliikennettä: pitkiä kävelymatkoja ja enimmäkseen vaihdollisia yhteyksiä.

Autoilulle siis kissan päivät myös vuonna 2040.

Autoilu ei ole vuonna 2040 mahdollista nykylaajuudessaan. Eli väen on vain alistuttava pitkiin kävelymatkoihin ja vaihdollisiin yhteyksiin. Kansanterveyslaitos voidaan lakkauttaa tällaisen liikunnanedistämistoimenpiteen jälkeen :)
 
1970-luvulla sanottiin vastaavaa vuodesta 2008, vaan miten kävikään :)

Tunnistettiinko 1970-luvulla ilmastonmuutosta? Öljykriisi oli kyllä ja toteutettiin laajoja säästötoimenpiteitä, mutta aika hetkellistä se taisi olla. Nythän tästä ilmastonmuutosasiasta on toitotettu jo useita vuosia peräjälkeen, lisäksi uusia merkittäviä öljylähteitä ei ole löydetty pitkään aikaan. Jotta joukkoliikenteellä olisi hyvä tulevaisuus, olisi toivottavaa, että autoilun edellytykset heikkenisivät. Muussa tapauksessa on vaikea saada aikaan isoja uusia projekteja julkiselle liikenteelle.
 
En nyt tiedä, onko oikea ketju tämä vai Metro vastaan Pisara, kun sama aihe pyörii molemmissa. Mutta kun tässä on ollut tämä Helsingin metrokartta, joka Sebastinin ajatukset hahmottaa selkeämmin kuin pitkät tekstit, niin olkoon tässä.

Haaveilu on tietenkin kovin mukavaa. Ja linjakarttojen piirtelykin on hauskaa. Varmasti voin ottaa vastaan muiden ihailuja samasta asiasta TramWestin puolesta. Mutta kysyn nyt tästä metrosuunnitelmasta muutamia perusasioita, joita pitäisi olla suunnittelun taustalla.

Ensinnä haluan vastauksen siihen, miksi ehdotat useiden miljardien eurojen ratainvestointeja säteittäiseen liikenteeseen, kun seudun joukkoliikenteen ongelma ovat kehämäiset yhteydet?

Toiseksi, ihan periaatteen tasolla, miten monta uutta joukkoliikennematkustajaa tällä ehdottamallasi tähtiverkostolla saadaan?

Kolmanneksi haluan vastauksen siihen, minkälaiselle matkustajamäärälle HKL:n metron tapainen sähköjuna on mielestäsi tarpeellinen ja minkälaisella matkustajamäärällä se on taloudellisesti järkevä?

Eli esim. näin:
Bussi on järkevä, kun matkustajia on enintään XXXXX.
Raitiovaunu on järkevä, kun matkustajia on vähintään YYYYY ja enintään ZZZZZ.
Metro on järkevä, kun matkustajia on vähintään NNNNN.

Siis mitä määriä itse käytät? Ei ole tarpeen opettaa näitä asioita minulle, tiedän ne jo.

Tiedät varmaan, että Helsingin alueella on 907 bussipysäkkiparia, 120 raitiovaunupysäkkiparia, 17 metroasemaa ja 16 paikallisjuna-asemaa. Siis yhteensä 1060 joukkoliikenteen palvelupistettä. Kun asukkaita on noin 0,5 miljoonaa, on yksi palvelupiste per 470 asukasta.

Tuossa suunnitelmassasi tulee 23 metroasemaa lisää (länsimetron asemat mukaanlukien). Jos oletan, ettei lähellä ole jo ratikka- tai bussipysäkkiä, keskimäärin miljardeillasi palvellaan noin 11.000 asukasta. Nämä luvut, 1060 ja 23 kuvaavat entisen ja ehdottamasi joukkoliikenneverkon saavutettavuutta, joka tarkoittaa myös käyttökelpoisuutta. Miten kuvailet tämän saavutettavuden merkitystä ja hintaa?

Havainnollistaakseni sitä, mitä esität, oheistan tässä karttasi lisättynä keltaisin ympyröin, jotka kuvaavat kohtalaista kävelyetäisyyttä. Ympyrä kuvaa sitä etäisyyttä, jolta noin 10 % asukkaista pitää vielä kävelymatkaa hyväksyttävänä. Tätä voinee pitää tämän metroverkon kattavuutena tällä seudulla. Kaikkialla muualla kuin keltaisten ympyröiden alueella joukkoliikennematkustaminen siis edellyttää vaihtamista.

Antero

PS: Ympyröitä on 103. Karttasi metrot kattavat siten 48.400 asukasta. Kun seudulla asuu 1,2 miljoonaa, niin onhan tuo peräti 4 %. Eikös ole näppärästi laskettu? ;)

Seba.jpg
 
Takaisin
Ylös