Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

Viikki kuten muutkin alueet on hyvä kytkeä seudulliseen liikennejärjestelmään. Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yksi alue ja kytkeä se ratikkaan kun metrolla saadaan nopeasti kytkettyä 10 aluetta. Viikin joukkoliikenneyhteydet eivät tule olemaan huonot 4 eri ilmansuunnan raideliikenteen johdosta.

Nopeasti kytkettyä 10 aluetta? Länsimetrollla on 6 asemaa ja sinun määritelmilläsi oikeastaan 5 aluetta. Hintaa tulee lehtien mukaan jopa 800 miljoonaa. Tuosta ekstrapoloiden 10 alueen "nopea kytkeminen" vaatisi nopeassa tahdissa puolisentoista miljardia.

Jos nyt sitten viikin ratikka kytkisi "yhden alueen", se saisi kai maksaa 150 miljoonaa ollakseen samassa sarjassa. Hinta lienee todellisuudessa vain kolmanneksen tuosta, jos ei tehdä eritasoon.

Ehdotanpa vielä yhtä vaihtoehtoa, jossa Viikin ratikka voidaan täysin varmasti rakentaa edullisesti eli Prahan mallia: Tehdään ratikka Viikin läpi Malmille ja lisäksi metro, mutta metrolle asemat vain keskeisiin vaihtopaikkoihin eli Pasilaan, Kumpulaan ja Viikkiin. Pelkän metron tapauksessa palvelun kannalta tarpeelliset asemat Vanhastakaupungista/Arabianrannasta ja Latokartanosta jätetään pois ja niillä rahoilla tehdään tuon ratikan osuus Viikkiin asti. Nopeat yhteydet hoidetaan edelleen metrolla, jolle jää nopeuden puolesta vielä potentiaalia jatkoonkin. Ratikalla asukkaat voivat valintansa mukaan liittyä nopeaan metroon pitkiä matkoja varten tai kulkea suoraan lyhyemmät matkat. Ratikka kattaa samalla metrolla joka tapauksessa väliin jääviä alueita.

Arvaan kuitenkin todellisuuden: Tehdään juuri mainitsemani säästömetro, mutta ei ratikkaa. Kaikki Viikin asuinalueet jätetään liityntäbussien varaan. "Neljän ilmansuunnan raideliikenne" tarjotaan vain Prisman autoileville asiakkaille ja yliopistolle mukavasti. Jokeri tosin paikannee hiukan yhdellä Viikintien pysäkillä (sekin kaukana asutuksesta) ja Viikinmäen/Pihlajiston pysäkillä, joita voiisi molempia käyttää lähes yhtä hyvin juna- tai metroliityntään hitusen kauemmas.
 
Katuratikasta saadaan Mannerheimintien tapaisella kadulla pikaratikka, joka on yhtä nopea kuin bussi poistamalla suunnilleen 2/3 osaa pysäkeistä kaikelta raideliikenteeltä ja parantamalla etuuksia. Bussin nopeuden yli ei päästä ilman tunneleita tai eristettyjä ratoja.

Bussin kanssa nopeus on periaatteessa sama, jos pysähdyksiä on sama määrä, etuudet (fyysiset ja valot) ovat samat ja matkustajia ei nouse kovin paljon pysäkeiltä. Jos matkustajia nousee paljon useilta pysäkeiltä, ratikka on periaatteessa nopeampi. Jos kaikilla pysäkeillä ei pysähdytä, pysähtymättä jättävä liikenneväline on ihan käytännössäkin nopeampi. Varsinkin pidemmillä reiteillä olevat bussit tekevät juuri näin.

Jos lähtökohtana on kaikilla pysäkeillä pysähtyminen ja hyvä etuustaso, noin 600 metrin keskimääräisillä pysäkkietäisyyksillä (tai vähän alle), voidaan ulkomaisiin kokemuksiin nojaten luoda toimivia ratkaisuja verrattain helposti noin 10 kilometrin säteelle eli suunnilleen Kehä I:n tasolle idässä tai Kehä II:n tasolle lännessä. Tätä kauemmas menevät yhteydet edellyttävät harvempaa pysäkkiväliä. Nykyisten ratikoiden tapauksessa pysäkeistä (oikeammin pysähdyksistä) pitäisi karsia puolet, jos pysäkkien tiheys on koko matkalla sama. Vaihtoehtoisesti voidaan karsia vähemmän pysäkkejä ja pysähtyä kantakaupungin ulkopuolella vähemmän.

Tämä viittaisi siihen, että seudulla on käyttöä myös pidemmän matkan raideliikenenvälineelle, joka voi olla harvapysähdyksinen metro (tällä hetkellä metro on välimuoto) tai lähijuna (lähijunista löytyy harvoin pysähtyviä) tai joko pinnalla tai maan alla tiettyjä osuuksia ohittava pikaratikan muunnos.

Koska pitkän matkan systeemistä on kohtuulliset lähtökohdat olemassa tärkeimmille pääsuunnille, näkisin parhaana seuraavaksi kokeilla johonkin suuntaan mahdollisimman hyvin palvelevaa pintaratkaisua. Laajasalo olisi siitä ihanteellinen koekenttä, ettei sinne keskustasta vedettävän linjan koskaan tarvitse jatkua kovin pitkälle. Jos ratkaisu toimii hyvin ja syrjäyttää autoilua, sitä voidaan levittää muualle ja samalla kehittää pidempien etäisyyksien järjestelmää, jonka ei tarvitse palvella myös lyhyitä matkoja. Laajasalonkin suunnalle voidaan tarvittaessa tuoda aikanaan pitkän matkan järjestelmä yhdellä (max kahdella) pysäkillä Laajasalossa ja yhdellä Santahaminassa, kun lyhyet etäisyydet sekä alueen sisällä että lähimmistä osista keskustaan hoidetaan ratikalla.
 
Laajasalo olisi siitä ihanteellinen koekenttä, ettei sinne keskustasta vedettävän linjan koskaan tarvitse jatkua kovin pitkälle. Jos ratkaisu toimii hyvin ja syrjäyttää autoilua

Jos ja kun Laajasalosta tehdään joukkoliikenteelle oikoyhteys keskustaan, on aivan varmaa, että se syrjäyttää autoilua kulkuvälineestä riippumatta, koska reitti on niin paljon autoa lyhyempi. Laajasalon ratikka voidaan ihan hyvin tehdä nykyisten kantakaupunkiratikoiden tyylisenä ja silti se on nopeudeltaan kilpailukykyinen.

Raiteilla toimivan pintaratkaisun todellinen tulikoe olisi korvata nykyistä bussiliikennettä pintaraideliikenteellä ja katsoa, miten käy. Raide-Jokeri tekee sen, tosin kantakaupunkia helpommassa ympäristössä.
 
Koska pitkän matkan systeemistä on kohtuulliset lähtökohdat olemassa tärkeimmille pääsuunnille, näkisin parhaana seuraavaksi kokeilla johonkin suuntaan mahdollisimman hyvin palvelevaa pintaratkaisua. Laajasalo olisi siitä ihanteellinen koekenttä, ettei sinne keskustasta vedettävän linjan koskaan tarvitse jatkua kovin pitkälle. Jos ratkaisu toimii hyvin ja syrjäyttää autoilua, sitä voidaan levittää muualle ja samalla kehittää pidempien etäisyyksien järjestelmää, jonka ei tarvitse palvella myös lyhyitä matkoja.


Laajasalo on alue, joka ei oikeastaan edes tarvitse kovin nopeaa ratikkaa, koska Laajasalo on niin lähellä. Hiukan nopeutettu katuratikka etuuksilla riittää. Pysäkkejä tulee sen verran vähän, että vielä 300-500 metrin pysäkkivälilläkin yhteys pysyy riittävän nopeana. Ja raitioliikenne on poikkeuksellisen kilpailukykyinen kun autoilu on vaikeaa maantieteellisistä syistä. Laajasaloon olisi minustakin tärkeää saada hyvä peitto useilla linjoilla, kun alueella on erittäin hyvä joukkoliikenteen käyttöpotentiaali.

Laajasalon ratikkahankkeen yhteydessä myös Herttoniemenrantaan olisi varmaan mahdollista saada ratikka, jos yksi linja jatkuisi Herttoniemen metroasemalle saakka. Olisi ihan mielenkiintoista nähdä, miten Herttoniemenrannan liikenne siitä kehittyisi.
 
Esimerkiksi Sipoosta keskustaan pysähtelevällä metrolla menee puolisen tuntia eli enemmän kuin Keravalta junalla.
Kauanko Savion asemalta menee junalla Helsinkiin? Entä Kauklahdesta? Välimatkat ovat lyhyempiä kuin väli Hki - Ke.
 
Eikö silloin kannattaisi koko seudun perspektiivistä rakentaa nopeiden lähijunien kaltaisia runkoyhteyksiä?
Joo, ja hoitaa nuo lyhyemmät ratikoilla ja nykyisillä raskasradoilla. ELSA, HELIn tapainen Itäkeskuksen kautta ainakin Porvooseen saakka, pääradan oikaisu, ja Länsimetro pikamallina. Saataisiin nopeat runkoyhteydet:
A) Kivenlahti - Matinkylä - Tapiola - Ruohololahti - loppumetro.
B) Kirkkonummi - Espoon keskus - Leppävaara - Pasila - Rautatieasema
C) Nummela - Hista - Espoon keskus - Leppävaara - Pasila - Rautatieasema
D) Lahti - Mäntsälä - Hyrylä - Lentokenttä - Pasila - Rautatieasema
E) Riihimäki - Järvenpää - Kerava - Tikkurila - Oulunkylä - Pasila - Rautatieasema
F) Porvoo - Söderkulla (?) - Östersundom (?) - Itäkeskus - Oulunkylä - Pasila - Rautatieasema

A ja E ratkoisi metron nopeusongelmat, Itäkeskus - Pasila 5 min ja Kivenlahti - Kamppi 10 min kuulostaa hyvältä vaihtoineenkin.
 
Jos ja kun Laajasalosta tehdään joukkoliikenteelle oikoyhteys keskustaan, on aivan varmaa, että se syrjäyttää autoilua kulkuvälineestä riippumatta, koska reitti on niin paljon autoa lyhyempi.

Minäpä tiedän helpon keinon lisätä metron vetovoimaa. Itäväylä muutetaan kaduksi ja nopeusrajoitus 60 km/h. Meluvallit voidaan purkaa ja rakentaa taloja, tehdä siitä urbaani kaupunkikatu. Metro voidaan peittää betonisella sarkofagilla ja rakentaa sen päälle joko uutta asutusta tai puistoa. Kun metro tarjoaa edelleen noin 80 km/h nopeutta, matkustus siirtyy henkilöautoista metroon.
 
Kauanko Savion asemalta menee junalla Helsinkiin? Entä Kauklahdesta? Välimatkat ovat lyhyempiä kuin väli Hki - Ke.

Helsinki-Savio 26 km, 31 min
Helsinki-Kerava 29 km, 22 min
Helsinki-Haarajoki 40 km, 29 min
Helsinki-Kauklahti 24 km, 28 min

Aika kova ero, Haarajoelle ja Kauklahteen lähes sama matka-aika, mutta kilometreissä ero on kaksinkertainen. Kuinka nopeaksi rantaradan liikenne saataisiinkaan, jos noudatettaisiin oikoradan tai pääradan nopeiden junien käytäntöjä! Siellä on vasta pientä yritelmää Y-junan muodossa, mutta laajempi nopeiden junien tulo antaa odottaa itseään. Paljon voisi kaavoittaa rantaradan varrelle Helsinki-Karjaa, jos raiteita lisättäisiin.
 
Espoon toinen metrohaara tulee nyt esityksessä kulkemaan Huopalahden kautta. Hieman kuten pääkaupunkiseudulle tehdyissä suunnitelmissa muutama vuosikymmen sitten. Pidän perinteideiden kunnioittamisesta. Varsinkin yleishyödyllisten sellaisten.

Juu. Sinnehän minkäin sen veisin, mutta toista kautta. eli tuo länsimetron pohjoinen haara kulkisi Otaniemesta huopalahteen ja edelleen leppävaaraan ja kenties sinne Karakallioon. Tuo poikittainen linja yhdityisi tai sisältäisi vaihtoaseman tuolla Huopalahdessa ao. linjaan.

Tapiola-Leppävaaran yhdistää Jokeri I raitiolinja. Espoossa on esitetty KehäI tunneloimista tuolta väliltä, joten Jokeri I raitiovaunulla nämä kaksi vierekkäistä kaupunginosaa tulee integroitua toisiinsa tehokkaasti. Leppävaaran ja siitä eteenpäin -metrolla voidaan helpottaa rantaradan ruuhkia.

Tuonkin ymmärsin, siksi suoraa linjaa en rakentaisikaan. Mutta silti mielestäni tuo Espoon toinen linja tai länsimetron pohjoinen haara pitäisi lähteä otaniemesta. Tälle olisi sitten vaihtoyhteys Huopalahdesta (olipa tulosuunta Otaniemi tai Leppaväärä) Tämä helpottaisi Etelä-Espoon liikennöintiä Pohjoiseen kantakaupunkiin. Muuten idea on jokseen sama kuin sinulla.

Katajanokan metroasema on viimeisimpiä toteutettavia asemia. Sen kiirellisyysluokka on vähäinen.

Kenties. Silti tuo olisi äärimmäisen helppo toteuttaa, kun voidaan kaivaa suoraan pinnalta ja valaa sitten kansi ja asfaltti päälle. Siksi ne kääntöraiteet kannattaisi sijoittaa sinne. Mä en vetäisi metroa tuosta syystä Laajasaloon suoraan.

Laajasalon yhdistäminen ratikalla Herttoniemeen on kannatetta idea, ehkä haara myös Roihuvuoreen, mutta tämän ratikan tulisi yhdistyä seudullisiin kehäpikaraitioteihin. Pasilan ja Itämetron yhdistävällä osuudella on laaja kannatus pääkaupunkilaisten keskuudessa. RHK:n suunnitelmissa se toteutuu kätevästi Pisaran muodossa Hakaniemen kautta.

No tuossa on ero. Mä vetäisin tuon Kalasatama-Pasila väli ekana ja jatkaisin sen tuonne Huopalahteen. Mikäli tarvetta tulee, niin tämän linjan jatkaisin sitten Laajasaloon. Ensimmäinen variaatio tietysti voisi olla, että Mellumäen metrot ajaisi Pasilaan ja Vuosaaren keskustaan. Kuitenkin Itä-Länsi päälinjan kun kuitenkin jakaisin haaroihin, niin tuosta tuli oma linjansa.

Esimerkiksi, Helsingin keskustan rannoilta on vapautumassa suuret asuin- ja työpaikka-alueet rakentamiselle. Näin tapahtuu myös Keski-Pasilassa ja Pohjois-Pasilassa.

Noista Keskustan reuna-alueista lähtisin tekemään ainakin Jätkänsaaren, ja Keski-Pasilan osalta, jos ei nyt vallan Maanhataneita, niin joka tapauksessa varsin korkeaan rakentamiseen perustuvia alueita. Keski-Pasilaan voisi mahtua sellaisia jopa 40-50 kerroksisia taloja ihan keskelle ja sitten 20 matalempia siihen laidemmalle. Pohjois-Pasila sitten enemmänkin asuintorakentamiselle korkeutena se 10-20 kerrosta. Jätkässä pitäisi paasta myös sinne 20 kerroksen tasolle ihan asuirakentamisessa. Noille olisi varmasti kysyntää ja halukkiata riittäisi. Se myös edes auttaisi Poihjois-etelä suuntaisen metron vetämistä.

En katso että tähän vision rinnalle pitäisi esittää asemakohtaisia käyttölukuja. Visiossa reitit ja asemat on suuntaa antavia. Mielestäni tähän vastasi keskustelussa lainattu Jussi Pajunen. Minne metro meneekin, siellä saavutetaan korkea joukkoliikenteen käyttöaste. Nitomalla metron ja uudisrakentamisen sekä täydennysrakentamisen saumattomasti yhteen.

Tällä hetkellä helsinkiin rakennetaan noin 5´000 asuntoa vuositasolla. Helsingin pitäisi pystyä päättämään ohjelmasta, jolla saadaan näiden lisäksi 100´000 uutta asuntoa seuraavan 10 vuoden aikana. Tuolla määrällä voisi alkaa olemaan vaikutusta asuinkustannuksiin alueella, että sillä voitaisiin saada merkittävä tiivistyminen kaupunkiseudulle. Kumpaakin Helsinki tarvitsisi.

Itse mietin kuinka pitkälle Itämetroa voi kuormittaa. Itäsalmeen tulee 50 000 asukasta. Jos YTV:n luvuin 40% käyttää joukkoliikennettä on siitä metroon kohdistuva osuus käyttöastelisäys huomattavan korkea Mellunmäen linjan ja yleensäkin Itämetron ennestään korkeisiin matkustalukuihin.

Mä en pitäisi tuota lisäystä mitenkään ylitsepääsemättömänä vielä. Kuten olen toisaalla esittänyt, niin tuon tämän uudelleen esille. Vaikka nyt ajetaankin Ruoholahti-Itäksekus väliä vuorovälillä 4 minuuttia ja joka toinen edelleen Vuosaareen/Mellunmäkeen, jonne vuoroväli on 8 minuuttia. Tämän rinnalla voitaisiin ajaa hyvin Itäkeskus-Mellunmäki (tai Itäsalmi)/Vuosaari reiteillä metroa niin ikään 8 minuutin vuorovälillä, jolloin koko metro-osuuden vuoroväli olisi 4 minuuttia. Osalla vain tulee vaihto Itäkeskuksessa. Toisaalta monelle siellä on vaihto joka tapauksessa. tällöin itäkeskuksen metroasemalla olisi juna per suunta joka toinen minuutti, mutta marginaali on silti ihan riittävä, vaikka mitään varsinaista osuutta ei tuolla tiheydellä voitaisiinkaan ajaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Noista Keskustan reuna-alueista lähtisin tekemään ainakin Jätkänsaaren, ja Keski-Pasilan osalta, jos ei nyt vallan Maanhataneita, niin joka tapauksessa varsin korkeaan rakentamiseen perustuvia alueita.

Parasta Pasilan betonimaisemassa on se, että siitä ei voi olla suunta kuin ylöspäin. Nauranpa makeasti, jos joku vastustaa uusia Keski-Pasilan 2000-lukulaisia tornitaloja sillä, että Itä-Pasilan maisema-arvot kärsivät niistä! :D
 
Montako liityntälinjaa Saviolle menee?
Montako Mellunmäen itäpuolisen uuden osuuden Saviota vastaaville "pikkuasemille"? Sipoon metrostahan tämä vertailu lähti... Keravan asemalta nopeita junia menee Helsinkiin ruuhka-aikoinakin vain jokunen tunnissa ja nekin menevät toisiinsa nähden epätasaisin välein. Nopean junan odottelu ja "kyttääminen" syö junan ajoajan nopeusetua.
 
Minäpä tiedän helpon keinon lisätä metron vetovoimaa. Itäväylä muutetaan kaduksi ja nopeusrajoitus 60 km/h. Meluvallit voidaan purkaa ja rakentaa taloja, tehdä siitä urbaani kaupunkikatu. Metro voidaan peittää betonisella sarkofagilla ja rakentaa sen päälle joko uutta asutusta tai puistoa. Kun metro tarjoaa edelleen noin 80 km/h nopeutta, matkustus siirtyy henkilöautoista metroon.

itäväylän muuttaminen kaupungin läpi meneväksi kaduksi ei ole lainkaan huono idea, paitsi ehkä Kulosaarelaisten mielestä. Se toki mahdollistaisi kantakaupunkimaisen rakenteen välille Herttoniemi-Itäkeskus. No molemmissahan tuota on ainakin palanen. Tuo kulosaaren rakentaminen "uudeksi Hakaniemeksi" voi olla aikalailla kansalaisia paheksuttava idea.

Tuota meron kattamista on aikaisemminkin ehdotettu. Se ei ole mikään ongelma Herttoniemen kohdalla ja Itiksessähän se on jo toteutettu. Tiolla välillä se tuskin onnistuu, ainakaan kovin hyvin. Sen sijaan sitä on suunniteltu ainakin Myllypurossa ja Kontulassa.
 
itäväylän muuttaminen kaupungin läpi meneväksi kaduksi ei ole lainkaan huono idea, paitsi ehkä Kulosaarelaisten mielestä. Se toki mahdollistaisi kantakaupunkimaisen rakenteen välille Herttoniemi-Itäkeskus. No molemmissahan tuota on ainakin palanen. Tuo kulosaaren rakentaminen "uudeksi Hakaniemeksi" voi olla aikalailla kansalaisia paheksuttava idea.

Kulosaaressa on jo nyt kerrostaloja. Jos ruma Itäväylä muutettaisiin kaupunkibulevardiksi, sen varrelle voisi Kulosaaressakin rakentaa kerrostaloja. Vaikka kerrostaloja siihen ihan Itäväylän viereen tehtäisiinkin kaupunkimaisen vaikutelman aikaansaamiseksi, ei mikään pakottaisi tekemään niitä sen enempää. Vaikuttaahan Mechelininkatukin urbanilta, vaikka siinä on vain yhden kerrostalomuurin verran taloja ja toisella puolen rantapuistoa, mutta ei se puisto näy kadulle.
 
Takaisin
Ylös