Sivu 4 / 17 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234567814 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 46-60/247

Viestiketju: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

  1. #46
    sebastin avatar
    Liittynyt
    02.01.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    629

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Niin, ja vielä yksi kysymys: Miksi esität metroja Laajasaloon, Viikkiin ja Hernesaareen, kun niihin on suunniteltu raitiotiet? Vai onko mielestäsi niin, että vähäisempi matkustajamäärä "riittää" metrolle kuin raitiotielle?
    Viikin ratikasta kirjoitin ylempänä. Kuten Laasalosta. Hernesaareen tulee myös raitiolinjoja. Metron asema ja kääntöraiteet Munkkisaaressa ei ole pelkästään sinne tulevan uuden kaupunginosan tarpeisiin vaan seudullisen joukkoliikennejärjestelmän tarpeisiin. Jos siellä on kääntöraiteet on siellä asemakin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Mielenkiintoista! Missähän tämä mahtaa tapahtua ja koska? Onko sinulla MetroAllround-hanke? Suosittelen lämpimästi, että selvität vastaukset esittämiini kysymyksiin ennen kuin oikealla nimelläsi jollekin ideaasi esität. Muuten voi mennä maine, sillä kuulijoiden joukossa saattaa olla jopa useampia henkilöitä, jotka ymmärtävätkin näistä asioista jotain.
    Joukkoliikenteen lisääminen pääkaupunkiseudulla on tärkeää. On toteutettava seudullinen joukkoliikennejärjestelmä. En ole mielissäni että taannoin jokseenkin hyökkäsin Etelä-Espoospesifiä Tramwestiä vastaan. Itse en näe ehdottomana sitä että Länsimetron jälkeen rakennettavat muut esikaupunkilinjat olisivat ratkaisuiltaan täysin samanlaisia. Välttämättömyyttä sille ei ole sillä pohjoisesta tulevat linjat ei risteä samoihin kiskoihin kuin Itä-Länsi. Metro on kuitenkin suunta ja yhteensopivuudesta tuskin olisi haittaa. Mutta periaatteessa Meilahti-Töölö-Pasila tunneleista voidaan johtaa täysin Itä-Länsi linjasta riippumaton junajärjestelmä.
    Viimeisin muokkaaja vko; 17.01.2008 kello 20:39. Syy: lainaukset korjattu

  2. #47
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Minkähän takia täällä tietyt kommentoijat mollaavat toistuvasti metroa, mutta lähijunia kohtaan ei esiinny vastaavaa inhoa?
    Liikennejärjestelmämielessä itse haaroilla lähijunissa on muutama keskeinen ero verrattuna metroon:
    - Lähijunat kulkevat pääosin maan päällä, jolloin niillä matkustaminen on miellyttävämpää.
    - Lähijunat toteutettiin pääosin olemassaoleville radoille, joita kehitettiin kahteen otteeseen 1960-70-luvun taitteessa (sähköistys) ja 1990-2000-luvun taitteessa (kaupunkiradat) Investointikustannukset olivat oleellisesti halvemmat.
    - Rata kulki jo valmiiksi asemien ympäristössä olevien keskusten kautta
    - Lähijunille toteutettu uusi Martinlaakson rata tehtiin samanaikaisesti asuntoalueen kanssa sen keskelle.

    Lähijunilla on kaksi ongelmaa:
    - VR Oy:n monopoli, joka aiheuttaa YTV:lle n. 13-14 miljoonan euron ja valtiolle 10,95 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset vuodessa verrattuna siihen, että liikennettä hoitaisi HKL-metroliikenne
    - Jakelu Helsingin keskustassa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    On aika läpinäkyvää, jos pikaraitiotietä esitetään ainoana tapana ratkaista asiat.
    Pikaraitiotie on Helsingin seudulla "puuttuva lenkki", ja siksi se korostuu keskustelussa. Kyse on nimenomaan siitä, että bussi on liian heikkokapasiteettinen hoitamaan useat Helsingin alueet ja metro puolestaan aivan liian kallis.

  3. #48
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Tukholmassa, jossa on suhteessa samantyyppinen väestöpohja ja joukkoliikennejärjestelmä kuin 2040 esityksessä
    Tästä on keskusteltu sivuilla jo kymmeniin otteisiin mutta vielä kerran.

    Helsingin metrokonsepti ja Tukholman metrokonsepti ovat aivan eri asiat.
    Tukholman metro rakennettiin samanaikaisesti Tukholman kerrostalolähiöiden kanssa ja pääosa kerrostaloalueista rakennettiin niin, että alueesta riippuen joka kerrostaloasunnosta on enintään 500-700m metroasemalle, pientalojen osalta joissakin suunnitelmissa hyväksyttiin 900 m.

    Tukholmassa on vain vähän suuria kerrostaloalueita, joille ei ole suoraa metro- tai muuta raideyhteyttä. Liityntäliikennettä on, mutta sen osuus metron matkustajamääristä on pienempi kuin Helsingissä.

    Tukholmassa on metron lisäksi kolme pikaraitiotielinjaa ja kaksi kevyttä paikallisjunajärjestelmää sekä Helsingin lähijunien nopeita linjoja vastaava paikalisjuna.

    Oleellinen ero on se, että Tukholmassa metron rakentaminen sovitettiin jo alun perin kaavarakenteeseen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Viikin pikaraitiotie on voisiko sanoa haudattu. Pasilaan tulee metroasema ja Viikki yhdistettään tähän.
    Ongelmana Viikin osalta on se, että Seppo Vepsäläisen suunnittelema haihatteluluonteinen metro"suunnitelma" suunnalla Pasila - Viikki, jonka toteutus fantasioissakin kaukana tulevaisuudessa, estää asemakaavojen ja yleiskaavan mukaisen Viikin pikaraitiotien toteuttamisen. Asiasta on ollut kiistaa HKL:n ja KSV:n välillä.

    Viikin metro tarkoittaisi yhtä asemaa liikekeskuksessa, jonne muu Viikki ja Pihlajamäki syötettäisiin. Pikaraitiotie tarjoaisi suorat yhteydet asuntoalueille.
    Viikkiin on raitiotienä luonnollisesti järjestettävissä paljon paremmat yhteydet kuin metrolla.

  4. #49
    sebastin avatar
    Liittynyt
    02.01.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    629

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Viikki kuten muutkin alueet on hyvä kytkeä seudulliseen liikennejärjestelmään. Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yksi alue ja kytkeä se ratikkaan kun metrolla saadaan nopeasti kytkettyä 10 aluetta. Viikin joukkoliikenneyhteydet eivät tule olemaan huonot 4 eri ilmansuunnan raideliikenteen johdosta.

    Tukholman rakennusvaiheet on tuttuja. Helsingissäkin voidaan metroon perustuvat uudet asuinalueet suunnitella samoin periaattein. Ja olemassaolevat täydennysrakentaa samoin periaattein. Hyväksyttävä kävelymatka on mielestäni luokkaa 600-800 metriä. Muuten toimii liityntäliikenne ratikkaan ja busseihin pohjautuen. Ne jotka eivät tarvitse metroa tai nopeaa seudullista joukkoliikennejärjestelmää ja ne jotka haluavat asua metroaseman läheisyydessä voivat valita asuinpaikkansa sitä mukaa. Pääkaupunkiseudun asuntopulaa ja liikenneongelmia ei ratkaista kaavoittamalla alueita moottoriteiden varaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Lähijunilla on kaksi ongelmaa:
    - VR Oy:n monopoli, joka aiheuttaa YTV:lle n. 13-14 miljoonan euron ja valtiolle 10,95 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset vuodessa verrattuna siihen, että liikennettä hoitaisi HKL-metroliikenne
    - Jakelu Helsingin keskustassa.
    Mielestäni on pyrittävä yhden tai kahden liikennöitsijän muutamaan eri järjestelmätyyppiin. Metro ja lähijuna yhdessä kehäratikoiden kanssa täydentävät toisiaan.

    Lähijunien jakelu Helsingin keskustassa muuttuu oleellisesti Pisaran myötä.
    Viimeisin muokkaaja vko; 17.01.2008 kello 20:42. Syy: lainaus korjattu

  5. #50

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Liikennejärjestelmämielessä itse haaroilla lähijunissa on muutama keskeinen ero verrattuna metroon:
    - Lähijunat kulkevat pääosin maan päällä, jolloin niillä matkustaminen on miellyttävämpää.
    Se on aika paljon omista mieltymyksistä kiinni kokeeko metrossa matkustamisen tunnelin vuoksi epämiellyttävämmäksi kuin junassa, joka ei kulje tunnelissa. Vanhat lähijunarungot ovat alkaneet käydä niin epämukaviksi ja rähjäisiksi että metro vaikuttaa harvinaisen siistiltä ja mukavalta siihen errattuna. Lähes kaikki lähijuna-asemat ovat myös ankeita ja rähjäisiä metroasemiin verrattuna. No onhan ruoho aina vihreämpää aidan toisella puolella.

    t. Rainer

  6. #51

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Viikki kuten muutkin alueet on hyvä kytkeä seudulliseen liikennejärjestelmään. Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yksi alue ja kytkeä se ratikkaan kun metrolla saadaan nopeasti kytkettyä 10 aluetta. Viikin joukkoliikenneyhteydet eivät tule olemaan huonot 4 eri ilmansuunnan raideliikenteen johdosta.
    Jotain realismia, kiitos.

    Latokartanonkaan loppuun rakentamisen jälkeen alueella on ehkä 10 000 asukasta, eli korkeintaan voitaisiin ajatella yhtä metroasemaa. Optimisijainti olisi suurinpiirein osoitteessa Tilanhoitajankaari 16. Tänne on alueen länsiaidalta eli Yliopiston rakennuksilta reilu kilometri, etelälaidalta eli Viikintieltä (missä olisi myös Jokerin pysäkki) vajaa kilometri, itälaidalta Latokartanosta suurinpiirtein puolitoista kilometriä. Sama puolitoista kilometriä olisi myös metroasemalta uudelle kauppakeskukselle.

    Ei toimi. Asemia pitäisi olla käytännössä kolme, eli yksi siinä Prisman ja Yliopiston rakennusten luona, yksi keskellä Viikkiä ja kolmas keskellä Latokartanoa. Tämä on rahoituksellisesti täysin epärealistinen vaihtoehto.

    Viikin ratikka, sanotaan vaikka Arabia - Viikki - Latokartano maksaisi vähemmän kuin yksi metroasemaa. Noin kymmenellä pysäkillä joista ratikat jatkaisivat toisaalta Jokeria länteen ja toisaalta etelään Arabiaan, se tarjoaisi paremmat yhteydet vaikka ratikkaa käytettäisiin yksinomaan liityntään lähijunaan Oulunkylässä ja Metroon Sörnäisissä. Tosiasiassa matkustajat jakautuisivat eri vaihtoehtojen kesken, ja suuri osa jatkaisi vaihtamatta keskustaan.

    Lyhyesti, Viikin metro on täysin järjetön hanke.

  7. #52

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Lyhyesti, Viikin metro on täysin järjetön hanke.

    Miten olisi vähän kevyempi "Viikin metro", joka sitten jatkaisi Hakunilaan.

    Esplanadillta lähdettäisiin Kampin, Meilahden ja Pasilan kautta tunnelissa. Sen jälkeen kun "metro" Vanhassakaupungissa nousee maan päälle ratkaisussa voisi olla jonkin verran tasoristeyksiä ja pysäkkimäisemmät "asemat" 800-1000 metrin pysäkkivälillä. Maantasossa "metro" käyttäisi ilmajohtoa ja tasavirtaa.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 16.01.2008 kello 10:34.

  8. #53
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Raitiovaunut täydentävät metroa.
    Raitiovaunut eivät täydennä metroa, eivät myöskään bussit. Vaan metro täydentää raitiovaunujen ja bussien muodostamaa maantason joukkoliikennejärjestelmää.

    Metroa nimitetään usein rungoksi. Mielikuva on väärä, mutta analogia oikea. Puu ei ole runko, vaan lehvästö, oksat ja juuret. Ilman niitä runko kuolee pystyyn, runko ei elä yksin. Sama koskee metroa. Se on täysin turha ilman pintaliikennettä, joka pitää sen hengissä. Jos itämetron liityntäliikennettä ei olisi, metron matkustajamäärät putoavat kolmannekseen.

    Metro täydentää pintaliikennettä, jota ilman ei voida olla. Sen sijaan ilman metroa voidaan olla, kuten oltiin vuoteen 1982. Se, joka ei ole välttämätön, on täydentäjä. Se, jota ilman ei voida olla, on se mitä mahdollisesti täydennetään.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Viikin pikaraitiotie on voisiko sanoa haudattu.
    Kuka tämän on päättänyt ja missä?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Seudullinen liikennetarve on laajempi kuin ratikkayhteys Viikistä keskustaan.
    Aivan. Siksi raitiotie Viikkiin ja edelleen Malmille onkin tarkoituksenmukaisin ratkaisu, ei yksi liityntäliikenteen varassa toimiva metroasema.

    Voisitko vihdoinkin vastata esittämiini perustavan laadun kysymyksiin eri liikennevälineille sopivista matkustajamääristä! Se auttaisi ymmärtämään, että metroja ei rakenneta sellaisille liikennemäärille, jotka vielä tällä hetkellä hoidetaan parilla bussilinjalla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    En ole.
    Kerropa hieman taustastasi ja oikea nimesi! Vai onko jokin syy, miksi et uskalla esiintyä avoimesti ja rehellisesti kuten monet muut, joita naamion takaa moitit.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Joukkoliikenteen palvelupaikat ohjatkoon pääkaupunkiseudun kasvua tulevaisuudessa.
    Huomaan kyllä, että mielestäsi tärkeintä on rakentaa metroa ja ihmiset ja kaupunki sopeutukoon siihen. Se on kuitenkin väärä lähtökohta, joka johtaa muun ohella nykyajan suureen kaupunkirakenteen ongelmaan eli hajaantumiseen.

    Demokratiassa ja muullakin tavoin suhteellisen vapaassa yhteiskunnassa ei voi pakottaa ihmisiä metroasemien ympärille betonislummeihin. Ihmiset äänestävät autoillaan ja muuttavat kehyskuntien omakotipelloille, koska he eivät halua asua kivikaupungissa, jossa ei ole kivikaupungin etuja. Tarkoitan tällä sitä, että kantakaupugissa ei ole omaa pihaa ja lähellä metsää sen enempää kuin metroaseman betonislummissa, mutta ympärillä ovat palvelut ja viihde joista pääsee kävellen kotiin senkin jälkeen, kun metroliikenne on lakannut klo 23:30.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Esimerkiksi, Helsingin keskustan rannoilta on vapautumassa suuret asuin- ja työpaikka-alueet rakentamiselle. Näin tapahtuu myös Keski-Pasilassa ja Pohjois-Pasilassa. Painopistettä voidaan kohdistaa Kehiltä ja yksityisautoilusta poispäin. Nämä keskustan uudet alueet vain esimerkkinä. Kehäyhteydet kuten esityksessä ja säteittäiset metrolinjat on perusteltuja ja eivät olenkaan liioiteltuja.
    Tunnen näiden alueiden kaavoituksen erittäin hyvin, kun olen osaltani päättämässäkin niistä. Vaikka yritystä on ollut, näiden uusien alueiden liikennettä ei onneksi sabotoida metrolla ja liityntäliikenteellä. Vaan metro on näillä alueilla sille kuuluvassa osassaan, täydentämässä raitioliikennettä.

    Kehäteiden liikenteen kanssa näillä alueilla ei tosin ole mitään tekemistä. Miten edes kuvittelet sellaista?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Autoilun ongelmat on kehäteillä koska ne on sinne aiheutettu. Ei ole ollut kuin harva seudulliskokonaisnäkemykseen nojautumaton bussivuoro.
    Jokeri-pikaraitiotie esiteltiin 1990, kun HKL:n suunnittelujohtajana oli Pentti Santaharju, joka vielä ymmärsi raitioliikenteen potentiaalin. Sen jälkeen joukkolikenteen kehittäminen on pysähtynyt esittämääsi tähtiverkkoon, jossa kaikki seudulliset joukkoliikennematkat kulkevat Helsingin keskustan kautta. Juuri sillä on kehäteiden ruuhkat aiheutettu.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Niin tämän hetkisen asukasluvun mukaan tänä päivänä. Tässä laajasti busseihin perustuvassa "järjestelmässä". Luvut 60-70% perustuivat ehdotettuun joukkoliikennepeittoon ja vuoteen 2040.
    Näethän, mitä on tapahtunut sinä aikana kun on rakennettu ideoimaasi raskaraide-liityntäliikennekonseptia: 60-70 %:n joukkoliikenteen osuus on VÄHENTYNYT 40 %:n tasolle. Edes PLJ:ssä ei ennusteta mitään parannusta, samoin kuin länsimetronkaan kohdalla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    En katso että tähän vision rinnalle pitäisi esittää asemakohtaisia käyttölukuja.
    Siis suunnittelet metroverkostoa ilman mitään käsitystä siitä, tarvitaanko sellaista vai ei.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Itse mietin kuinka pitkälle Itämetroa voi kuormittaa. Itäsalmeen tulee 50 000 asukasta. Jos YTV:n luvuin 40% käyttää joukkoliikennettä on siitä metroon kohdistuva osuus käyttöastelisäys huomattavan korkea Mellunmäen linjan ja yleensäkin Itämetron ennestään korkeisiin matkustalukuihin.
    Aihettahan on käsitelty täällä foorumilla aiemminkin ja huomattu, että ollaan rakentamassa mahdotonta yhtälöä matkustajamäärien, matka-ajan ja saavutettavuuden suhteen. Mutta Jan Vapaavuorihan on julkisesti sanonut ennen kuin oli miniseri, että Sipoon pakkoliitosvaatimuksen syynä on se, että sinne päästään jatkamaan metroa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Aivan. Huomaan että suosit yksityisautoilua tukevia ratkaisuja. Pääkaupunkiseudun kattava kehämäinen ja säteittäinen moottoritieverkosto on olemassa. Kuten kartasta näkyy. On aika tehdä joukkoliikenteelle sama.
    Väität, että kävelyetäisyydellä oleva raideliikenne suosii yksityisautoilijoita! Tavallan kyllä, sillä heille tulee houkutteleva mahdollisuus siirtyä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Toisin kuin sinun kaupunkirakenteen hajaantumista kiihdyttävässä metroutopiassasi, joka varmistaa joukkoliikennematkan kestävän ainakin tuplan suoraan automatkaan verrattuna.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Kaavoitus ja joukkoliikenne on suunniteltava yhdessä.
    Ei pelkästään suunniteltava, vaan myös toteutettava. Juuri siksi Laajasaloon tehdään raitiotie eikä metroa. Jotta ei toisteta samaa kuin ensin Itä-Helsingissä ja sitten Espoossa: Rakennetaan ensin autokaupunki ja opetetaan ihmiset käyttämään autoa. Ja 30 vuotta myöhemmin pannaan miljardeja rahaa ja koitetaan saadan busseihin jääneet matkustajat vaihtamaan liityntämetroon.

    Antero

  9. #54

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Miten olisi vähän kevyempi "Viikin metro", joka sitten jatkaisi Hakunilaan.

    Esplanadillta lähdettäisiin Kampin, Meilahden ja Pasilan kautta tunnelissa. Sen jälkeen kun "metro" Vanhassakaupungissa nousee maan päälle ratkaisussa voisi olla jonkin verran tasoristeyksiä ja pysäkkimäisemmät "asemat" 800-1000 metrin pysäkkivälillä. Maantasossa "metro" käyttäisi ilmajohtoa ja tasavirtaa.
    Voisi tuo Pohjoislinja olla jonkinsortin tunneliratikka, toisaalta tunneli Pasilaan saakka on minusta liioittelua. Ratikalla on välillä Jäähalli - Pasila kolmet valot ja omat kiskot, en oikein ymmärrä miksi tälle välille valoetuudet olisivat ylivoimaisen vaikea asia. Olettaen että Kumpulan joukkoliikennekadulle tulee kiskot, niin ratikkarata kulkee Pasilasta Arabiaan lähes täysin muusta liikenteestä eristettynä. Siitä eteenpäin Hämeentie on kevyesti liikennöity, ja Viikintiellä ei ole mitään ongelmaa tehdä täysetuuksia ja omat kaistat, ei siihen tarvita edes valoja kuin Vantaanjoen sillan kohdalle. Eli Kamppi - Jäähalli tunnelissa voisi olla jotain järkeä, siitä eteenpäin ei.

    Sitäpaitsi, jos Töölön ali tehdään tunnelia, niin laittaisin autot sinne tunneliin enkä ratikkaa.
    Viimeisin muokkaaja teme; 16.01.2008 kello 11:23.

  10. #55

    Liittynyt
    16.12.2005
    Viestejä
    969

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Hyväksyttävä kävelymatka on mielestäni luokkaa 600-800 metriä.
    Täällä on moneen kertaan kerrottu tutkimuksista, joissa on todettu, että joukkoliikenteen käyttö alkaa vähentyä jo yli 300 metrin etäisyyksistä, ja 600 metrissä käyttö on jo radikaalisti vähäisempää kuin aseman/pysäkin lähellä. Ei vaan mene Vepsäläisen porukoille perille.

    Lakatkaa jo pitämästä ihmisiä visioidenne pelinappuloina. He eivät tule nyt eikä tulevaisuudessa kävelemään päivittäin yli puolen kilometrin matkoja teidän haaveverkostojenne kyytiin. 60-luku ja sen kuvitelmat ihmisten tarpeiden hallitsemisesta ylhäältä käsin menivät jo. Koulukunta tosin näyttää olevan edelleen elossa.

  11. #56

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Kävelyetäisyys tulee verkoston tiheydestä ja pysäkkivälistä. Raideliikenteelle saadaan nopeutta pitkällä pysäkkivälillä, liikennevaloetuuksilla, eristetyillä radoilla ja omilla kaistoilla.

    Toisaalta kävelyetäisyys kasvaa kun pysäkkiväliä pidennetään. Jos pysäkkejä on hyvin tiheässä liikennevälineestä tulee hidas. Helsingin katuratikoilla on paljon pysäkkejä ja nopeus on sen mukainen nopeimmillakin linjoilla. Etuuksilla ei voida paljon nopeuttaa katuratikkaliikennettä. (Vrt laten diplomityö).

    Katuratikasta saadaan Mannerheimintien tapaisella kadulla pikaratikka, joka on yhtä nopea kuin bussi poistamalla suunnilleen 2/3 osaa pysäkeistä kaikelta raideliikenteeltä ja parantamalla etuuksia. Bussin nopeuden yli ei päästä ilman tunneleita tai eristettyjä ratoja.

    Metron tai lähijunan asema- ja ratahinta on korkea varsinkin esikaupunkioloihin. Se johtaa siihen, että asemia ja ratoja on varaa rakentaa turhan vähän, toisaalta kulkuväline on nopea. Kun seutu on varsin hajallaan, on hyvin haastavaa rakentaa verkkoa, jolla on hyvä peitto, mutta joka on myös riittävän nopea.

    Katuratikka, jolla on pysäkkejä tiheässä soveltuu keskipitkiin etäisyyksiin vielä huonommin kuin metro tai lähijuna. Välineiden parhaita ominaisuuksia yhdistämällä lienee löydettävissä ratkaisuja, joilla on pitkän pysäkkivälin nopeutta ja myös lyhyemmän pysäkkivälin palvelutasoa. Jollain etäisyydellä saatetaan joutua tilanteeseen, jossa pitää rakentaa pitkiä ohitusraiteita tai -reittejä eikä ajaa vaan junia joka asemalla pysähtyen.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 16.01.2008 kello 14:24.

  12. #57
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Katuratikasta saadaan Mannerheimintien tapaisella kadulla pikaratikka, joka on yhtä nopea kuin bussi poistamalla suunnilleen 3/4 osaa pysäkeistä ja parantamalla etuuksia. Bussin nopeuden yli ei päästä ilman tunneleita tai eristettyjä ratoja.
    Tuosta en ole nyt aivan varma; jo Castrénin suunnittelemassa nykyistä metroa kevyemmässä järjestelmässä olisi pysäkit Manskulla olleet jokseenkin samat kuin nykyäänkin. Eli: Ylioppilastalo, Postitalo, (Kansallis)museo, Hesperia, Messuhalli (nyk. Kisahalli), Humalisto, Laakso, Töölöntulli, Kuusitie. Ero olisi ollut siinä, että Castrénin metro olisi ajanut Manskulla pysäkkien välit "täyttä vauhtia" pysähtymättä, koska tasoristeysten määrä olisi ollut mahdollisimman pieni ja pysäkkien sisäänkäynnit olisivat olleet alikulkuja. Linja Munkkivuoreen ja edelleen Huopalahteen ja Leppävaaraan olisi ollut vieläkin radikaalimpi: Töölön läpi Mechelininkadun alla tunnelissa, Paciuksenkadun vierellä erillisratana ja jälleen tunnelissa Munkkiniemestä Munkkivuoreen ja edelleen Huopalahteen sekä erillisratana Leppävaaraan.

    Toissapäivänä, ajaessani bussilinjaa 270 Manskulla, katselin, kuinka ratikka pysähtyi rinnalleni jalankulkijaliikennevaloihin vaikka kuinka pitkäksi aikaa, vaikka mitään risteävää liikennettä ei näkynyt mailla halmeilla. Sehän nyt vain on toki tapana täällä.
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  13. #58
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Katajanokan metroasema on viimeisimpiä toteutettavia asemia. Sen kiirellisyysluokka on vähäinen. Pohjoisen metrolinjan kääntöraiteet on kannattavaa tehdä Laajasaloon ja mahdollisesti myöhemmin Santahaminaan. Tälle alueelle tarvitaan kääntöraiteet jolla voidaan hoitaa myös Laajasalon joukkoliikennettä.
    Punavuoren asemasta kommentoisin sen verran, että se oli joissain suunnitelmissa tarkoitus liittää Santahaminaan johtavaan metroon. Tämä olisikin järkevää, metrolinja Kamppi-Punavuori-(saaria?)-Santahamina vaikuttaisi toimivalta. ja hyvin palvelevalta.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  14. #59
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    - Lähijunat toteutettiin pääosin olemassaoleville radoille, joita kehitettiin kahteen otteeseen 1960-70-luvun taitteessa (sähköistys) ja 1990-2000-luvun taitteessa (kaupunkiradat) Investointikustannukset olivat oleellisesti halvemmat.
    - Rata kulki jo valmiiksi asemien ympäristössä olevien keskusten kautta
    Kaupunkiradat tarkoittivat käytännössä uusien ratojen rakentamista entisten viereen, maapohja ja linja maastossa oli toki jo valmiina. Onko täysin uuden radan rakentaminen merkittävästi kalliimpaa kuin ratojen lisääminen entisten viereen ja asemien täyskorjaus? Ja rata oli ensin, keskukset kuten Malmi, Tikkurila ja Kerava syntyivät vasta sen jälkeen. Espoon ja Kirkkonummen suunnalla vastaavaa päärata-ilmiötä ei jostain syystä ole tapahtunut.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  15. #60
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Metron asema ja kääntöraiteet Munkkisaaressa ei ole pelkästään sinne tulevan uuden kaupunginosan tarpeisiin vaan seudullisen joukkoliikennejärjestelmän tarpeisiin. Jos siellä on kääntöraiteet on siellä asemakin.
    Melkoiset kääntöraiteet sitten tarvitaankin. Ja asema on kuitenkin aika monta kymmentä miljoonaa kalliimpi kuin pelkät kääntöraiteet.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    On toteutettava seudullinen joukkoliikennejärjestelmä.
    Eikö silloin kannattaisi koko seudun perspektiivistä rakentaa nopeiden lähijunien kaltaisia runkoyhteyksiä? Pitkillä seudullisilla matkoilla metro tuskin on kilpailukykyinen varsinkaan vaihtojen kanssa. Esimerkiksi Sipoosta keskustaan pysähtelevällä metrolla menee puolisen tuntia eli enemmän kuin Keravalta junalla. Siitä mihin tahansa muualla menee sitten lisää aikaa.

    Periaatteessa ajatus seudullisesta rungosta on hyvä, mutta ei minusta välttämättä akuutein ongelma. Paikallisen ja seudullisen linjaston toteuttaminen yhtenä järjestelmänä on myös vaikeaa. Seudullinen täysin eristetty järjestelmä tulee halvemmaksikin, jos sille tehdään asemat vain keskeisimpiin paikkoihin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut sebastin Näytä viesti
    Itse en näe ehdottomana sitä että Länsimetron jälkeen rakennettavat muut esikaupunkilinjat olisivat ratkaisuiltaan täysin samanlaisia. (..) Mutta periaatteessa Meilahti-Töölö-Pasila tunneleista voidaan johtaa täysin Itä-Länsi linjasta riippumaton junajärjestelmä.
    Eikö sitten voitaisi rakentaa keskustaan tunnelia, jossa kulkevat light rail -metrot (kuten mm. Portossa ja pian Sevillassa) olisivat Laajasalossa ja Viikissa pinnalla? Viikissä pintarata voi alkaa jo ennen keskusta jatkua sisään asuinalueelle. Muita haaroja voidaan myös toteuttaa ja tarvittaessa osa niistä voi palata taas maan alle. Laajasalossa päästäisiin pintaan viimeistään rannassa ja haarat voisi tehdä ratikan tapaan tai hiukan harvempina. Keskustassa kulku olisi aivan samaa kuin metrolla, mutta todennäköisesti automatisoimatonta. Sinänsä automaatinkin voi toteuttaa keskustaosuudelle. Tästä on maailmalta esimerkkejä.

Vastaavia viestiketjuja

  1. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen
    kirjoittanut Antero Alku foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 229
    Viimeisin viesti: 12.10.2013, 15:56
  2. Pussinperiä pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä
    kirjoittanut kemkim foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 20
    Viimeisin viesti: 17.01.2011, 15:52
  3. Pääkaupunkiseudun lähijunien lipunmyynti
    kirjoittanut Ville O. Turunen foorumissa Junat
    Vastauksia: 50
    Viimeisin viesti: 25.07.2007, 12:53
  4. Pääkaupunkiseudun kombiratikkaverkko?
    kirjoittanut jhaarni foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 4
    Viimeisin viesti: 21.02.2007, 14:04
  5. Pääkaupunkiseudun bussikuvasto
    kirjoittanut kuukanko foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 4
    Viimeisin viesti: 08.12.2005, 18:09

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •