Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Näytetään tulokset 16-19/19

Viestiketju: Eri joukkoliikennemuotojen päällekkäinen tarjonta

  1. #16
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Linjasuunnittelun periaatteista:

    - Reitiltään päällekkäiset joukkoliikennelinjat voivat olla olemassa, jos toinen niistä on pikalinja alueelta toiselle ja toinen peruslinja. Tunnetuin esimerkki tästä on New Yorkin metro, jossa useilla radoilla on neljä raidetta, joista kahdella kulkee "local" joka pysähtyy muutaman korttelin välein ja kahdella express, joka pysähtyy joka noin viidennellä "local" - vuoron asemalla. Berliinissä "express" - palvelun hoitaa S-Bahn ja "local" - palvelun U-Bahn sekä pikaraitiotiet. Ex-itäblokissa, kuten Prahassa tai Pietarissa, metrot on suunniteltu hoitamaan "express" - tasoinen palvelu ja raitiotiet ja johdinautot hoitavat "local" - vuorot. Karlsruhen duoraitiotielinjoilla on "Eilzug" - eli pikavuoroja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että express-palvelulle ei ole aina tarvetta.
    Itse asiassa Berliinissä toimii vielä S-Bahniakin nopeampi palvelu. Berliinin tariffialueella kulkevissa DB:n liikennöimissä RegionalBahn- ja RegionalExpress -junissa kelpaa samat liput kuin S-Bahnissakin. Näiden DB:n junien huono puoli S-Bahniin verrattuna on harvempi vuoroväli ja paikoin epämukavampi kalusto. RB- ja RE-junat ovatkin paras vaihtoehto silloin, kun tehdään lähinnä pitkiä matkoja Berliinin tariffialueella, muuten Berliinin S-Bahn on kyllä näyttänytkin jo toimivuutensa.
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  2. #17
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Onko metro pikaliikenne vain ei

    Helsingin nykyinen metro on suunniteltu alun perin Smith-Polvisen liikennesuunnitelmassa, julkaistu 1968. Siellä metron nimi on "julkinen pikaliikennejärjestelmä". Ja tämä idea on tullut siitä, että julkinen liikenne haluttiin saada "yhtä nopeaksi" kuin "yksilöllinen liikenne" eli henkilöauto. Siis asemien välillä. Asemille pääsyä ei pohdittu, koska oikeasti ei suunniteltu joukkoliikennettä, vaan autoliikennettä, jolle metron kanssa tehtiin tilaa maanpinnalta.

    Ennen Smith-Polvista olivat Castrénin pikaraitiotiesuunitelmat 1950-luvulta. Metrotoimikunta "myi" metron poliitikoille nimenomaan asemien vähäisellä määrällä. Väitettiin, että tämä vähän asemia sisältävä metro on halvempi kuin Castrénin paljon pysäkkejä sisältävä pikaraitiotie.

    Helsingin keskustassa metro toimii katutason perusjoukkoliikenteelle vaihtoehtona osuudella Rautatientori - Sörnäinen. Jos ajatellaan 135 m pitkien laitureiden keskipisteitä ja paikkoja, joihin maanpäälle pääsee, tällä reitillä on ratikkapysäkkejä 8 kpl ja metrolla asemia 4. Metrossa matkustajalla on kuitenkin aina enemmän kävelemistä kuin ratikalla matkustajalla. Kävelymatkoja ei lyhennä se, että metroaseman poistumistiet voivat sijaita siten, että niistä muodostuu yksi ratikan pysäkkiväli. Hakaniemessä on poistumistiet kahteen suuntaan, ja ratikkapysäkit ovat molempien vieressä: Hakaniemen torilla ja Porthaninmäen alapäässä.

    Liityntäliikenne edellyttää runkolinjalta vähintään noin 15 km pituutta JA suurempaa nopeutta kuin rinnalla kulkeva moottoritie. Muuten vaihtamiseen ja liityntälinjalla "väärään suuntaan" ajamiseen kuluvaa aikaa ei voi voittaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei pk-seudun alueella juuri löydy hyötyä liityntäliikenteestä. Bussit ajavat pysähtymättä moottoriteitä nopeammin kuin metro, joten mikään etäisyys ei tee liityntäliikenteestä nopeampaa metron kanssa.

    Ja jos bussilinjasto vielä tehtäisiin oikein eli kaupunkikeskustan läpi ajavaksi, ero liityntäliikenteen haitaksi vain kasvaa.

    Lisäksi liityntäliikenteen kannattajat unohtavat aina, että keskustasta palattaessa liityntä toimii entistä huonommin, koska bussien vuoroväli on moninkertainen metron vuoroväliin nähden. Toisin kuin väitetään, metron vuorovälin tihentämisellä ei ole mitään vaikutusta liitynnän toimimiseen, koska se on kiinni bussien vuorovälistä ja tahdistuksesta metron vuoroihin.

    Jos halutaan, niin toki raskaaseen raideliikenteeseenkin voidaan tehdä vaihto laiturin yli. Jopa metroon. Prahassa näin sellaisen, tosin vain Leppävaaran tapaan keskustan suuntaan. Mutta tämä edellyttää entistä kalliimpia rakenteita metroasemalla, koska on oltava radan ulkopuoliset laiturit. Helsingissä on keskilaiturit kustannussyistä - kuten niin monissa muissakin uudemmissa metrojärjestelmissä. Selvitään yksillä hisseillä ja portailla. Hieman huvittavaa on se, että vanhat metrot on usein tehty sivulaitureilla, vaikka sitä pidetään nykyään kalliina ratkaisuna.

    Metrolle rinnakkaista liikennettä ei voi arvioida kannattavaksi tai kannattamattomaksi, sillä se on aina välttämätöntä. Muussa tapauksessa metroasemien väliset alueet jäävät tyystin paitsi joukkoliikenteeltä. Itä-Helsingin liityntälinjastohan on suurelta osin metroasemalta toiselle kulkevaa. Bussireitit ovat toki pitkiä ja kiertäviä, koska metro kiertää pääsääntöisesti kaikki asuma-alueet.

    Antero

  3. #18
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    6005

    oletus Re: Onko metro pikaliikenne vain ei

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Liityntäliikenne edellyttää runkolinjalta vähintään noin 15 km pituutta JA suurempaa nopeutta kuin rinnalla kulkeva moottoritie.
    Noin on ehkä silloin, jos bussit kulkisivat koko matkan nopeaa väylää. Kuitenkaan esim. pääkaupunkiseudulla niin ei ole, vaan bussit kulkevat ruuhkaisia ja muuten hitaita osuuksia pitkin. Pahimmissa ruuhkatilanteissa jopa Kampista Etelä-Espooseenkin nopein tapa on mennä metroliitynnällä kulkemalla yksi ainoa pysäkinväli metrolla Kampista Ruoholahteen. Etelä-Espoon bussiliikenne saataisiin kyllä ruuhkattomille väylille Helsingin päässä tekemällä bussitunnelit Ruoholahteen ja Kamppiin, sehän on esitetty yhdeksi metron vaihtoehdoksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Lisäksi liityntäliikenteen kannattajat unohtavat aina, että keskustasta palattaessa liityntä toimii entistä huonommin, koska bussien vuoroväli on moninkertainen metron vuoroväliin nähden.
    Miten tämä on unohdettu? Ei suoran bussilinjan vuoroväli ole sen parempi kuin liityntälinjan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Metrolle rinnakkaista liikennettä ei voi arvioida kannattavaksi tai kannattamattomaksi, sillä se on aina välttämätöntä. Muussa tapauksessa metroasemien väliset alueet jäävät tyystin paitsi joukkoliikenteeltä. Itä-Helsingin liityntälinjastohan on suurelta osin metroasemalta toiselle kulkevaa.
    Sellaiset metroasemien väliset alueet, joita jouduttaisiin Helsingissä palvelemaan bussiliikenteellä, ovat harvassa. Itä-Helsingin liityntälinjoista vain 98V kulkee koko matkansa metroradan lähistöllä, muut palvelevat metrosta syrjässä olevaa maankäyttöä.

  4. #19
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Re: Onko metro pikaliikenne vain ei

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Lisäksi liityntäliikenteen kannattajat unohtavat aina, että keskustasta palattaessa liityntä toimii entistä huonommin, koska bussien vuoroväli on moninkertainen metron vuoroväliin nähden.
    Miten tämä on unohdettu? Ei suoran bussilinjan vuoroväli ole sen parempi kuin liityntälinjan.
    Se on unohdettu siten, että suorien bussien ja liityntäliikenteen matka-aikoja verrataan laskemalla vaihtoajaksi keskimääräinen metron vuoroväli + kävelyaika.

    Kun ajetaan suoraa bussilinjaa keskustasta pois päin, matka-aika on ilman vaihtoa. Sekä liityntäliikenteen että suorien bussien matka-aikoja lasketaan siten, että matkustaja nousee matkalleen tuntien aikataulun. Eli aikaan ei lisätä vuorovälin puolikasta. Mutta kun vaihdetaan metrosta liityntäbussiin, tuo vuorovälin puolikas on lisättävä, koska metromatkustajalle ei kerrota keskustassa, millä metrolla kannattaa mennä, jotta vaihtoaika on mahdollisimman lyhyt.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko
    Sellaiset metroasemien väliset alueet, joita jouduttaisiin Helsingissä palvelemaan bussiliikenteellä, ovat harvassa. Itä-Helsingin liityntälinjoista vain 98V kulkee koko matkansa metroradan lähistöllä, muut palvelevat metrosta syrjässä olevaa maankäyttöä.
    Aivan. Maankäyttöä on paikoissa, jonne metro ei mene, eikä sitä voida sinne rakentaa. Sehän se meidän metromme vika on. Joukkoliikenteen tulee mennä sinne, missä ihmiset ovat ja asuvat, ei päin vastoin kuten metro nyt tekee.

    Antero

Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12

Vastaavia viestiketjuja

  1. Eri joukkoliikennemuotojen kuljettajien palkkaus
    kirjoittanut kuukanko foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 64
    Viimeisin viesti: 02.01.2015, 00:52
  2. Joukkoliikennemuotojen luokittelua
    kirjoittanut R.Silfverberg foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 11
    Viimeisin viesti: 10.09.2009, 11:12
  3. Eri joukkoliikennemuotojen energiankulutus
    kirjoittanut teme foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 16
    Viimeisin viesti: 30.08.2008, 16:10
  4. Joukkoliikennemuotojen arvostus
    kirjoittanut marX foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 6
    Viimeisin viesti: 18.08.2005, 23:56

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •