- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2008
- Viestit
- 420
Osaisitko muuten sanoa tuolle jotain täsmällistä lähdettä, johon voisi viitata asiasta puhuessa? osaan tavata välttävästi saksaa, joten kielen ei tarvitse olla englanti.
Turun seudun joukkoliikenne 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
Osaisitko muuten sanoa tuolle jotain täsmällistä lähdettä, johon voisi viitata asiasta puhuessa? osaan tavata välttävästi saksaa, joten kielen ei tarvitse olla englanti.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Lähde = Turun seudun joukkoliikenne 2020 - raportti. TTK:n konsultit sanoivat näin, sen tarkempaa lähdettä minulla ei ole.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Kaupunginvaltuutettu Elina Rantasen (vihr) mielipidekirjoitus TS 28.11.2010: "Pikaraitiotie on lähitulevaisuutta"
Kirjoituksessa on kommentointimahdollisuus.
Kirjoituksessa on kommentointimahdollisuus.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Tällä hetkellä edetään juuri niin kuin ko. päätöksessä on todettu, eli ensimmäiset kaksi bussien runkolinjaa toteutetaan 2011 ja parhaillaan on käynnissä Turun seudun rakennemalli 2035, jonka yhteydessä selvitetään pikaraitiotien toteuttamista, erityisesti sitä, mihin kaupunginosiin raitiotie kokonaisuudessaan kannattaa tehdä. Suunnittelu etenee samankaltaista polkua kuin Tampereella.
On jokseenkin järkevää, että ensin ratkaistaan, mihin kaupunginosiin raitiotie kannattaa tehdä ennen kuin viedään suunnittelua pidemmälle.
Tämä on virheellinen tieto. Se että heillä ei ole parhaillaan selvitystä käynnissä ei osoita mirään.
Ihan realisesti arvioituna Turun ratikan rakentamisesta ei näytä olevan paljon mitään merkkejä. Tampereella on aika eri tilanne kun siellä on sentään suunnitelmia. Se tuleeko toteutuspäätöksiä on eri juttu.
Minusta todennäköisyys, että Turussa on ratikka vuonna 2030 on noin 10 % ja todennäköisyys, että Tampereella on vuonna 2030 ratikka on noin 25 %.
Laitetaanpa tähän minun arvioitani muutamien hankkeiden toteutumismahdollisuuksista vuoteen 2030 mennessä.
Espoon kaupunkirata 90 %
Metro Kivenlahteen 80 %
Pisara 65 %
Raide-jokeri 50 %
Tampereen ratikka 25 %
Turun ratikka 10 %
Minusta todennäköisyys, että Turussa on ratikka vuonna 2030 on noin 10 % ja todennäköisyys, että Tampereella on vuonna 2030 ratikka on noin 25 %.
Laitetaanpa tähän minun arvioitani muutamien hankkeiden toteutumismahdollisuuksista vuoteen 2030 mennessä.
Espoon kaupunkirata 90 %
Metro Kivenlahteen 80 %
Pisara 65 %
Raide-jokeri 50 %
Tampereen ratikka 25 %
Turun ratikka 10 %
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Taisit vetää hatusta ne luvut, poislukien tietysti sitä, että ainahan tunnelirakentajat lobbaavat tunneleiden rakentamista.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Jokaisella on haaveensa ja inhokkinsa. Kenellä milläkin perusteella.
Mutta jos pohditaan Turkua ja verrataan Tampereeseen, niin ei ole kovin vaikea arvata, että Turun rakennemallityössä tehdään sama havainto kuin Tampereella: Raitiotiehen perustuva rakennemalli vastaa parhaiten kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan tavoitteita. Ja tuottaa myös parhaimman joukkoliikenteen talouden.
Minun valistunut arvaukseni on, että Tampereella ajetaan ratikalla tällä vuosikymmenellä ja Turussa pari vuotta Tampereen jälkeen. Sen sijaan megaluokan louhintahankkeet (metrot, Pisara) jäävät haaveiksi, jotka lakkaavat kiinnostamasta kotimaista rakennusteollisuuttakin. Sillä rakentajia lakkaavat kiinnostamasta hankkeet, jotka menevät Keski-Euroopan halvan työvoiman markkinoille, kuten jo meni Espoon metron tunnelilouhinta.
Megaluokan tunnelihankkeet jäävät unholaan myös siksi, ettei niihin ole rahaa. Et Petteri ole tainnut tutustua Liikenneviraston vuoteen 2035 tähtääviin suunnitelmiin. Ne lähtevät nimenomaan siitä, että megahankkeiden rahoittaminen loppuu ja keskitytään nykyisen verkon tehokkuuden parantamiseen. Mikä sivumennen sanoen on aivan oikea periaate. Ja siinä mm. Tampereen ja Turun ratikat kuin myös raitioliikenteen laajentaminen Helsingissä (ml. Raidejokeri) ovat vahvoilla. Koska näissä hankkeissa hyödyt ovat karkeasti 10-kertaiset kustannuksiin nähden kun verrataan megahankkeisiin.
Antero
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Turussa on päätös toteuttaa raitiotie, jota Tampereella ei ole. Tampereella suunnittelu on pidemmällä. Mutta jo nyt on viitteitä, että jo MAL-aiesopimuksen maininta valtion sitoutumisesta Tampereen raitiotiehen on johtanut nimenomaan siihen, että on iso paine päästä raitiotien kanssa samaan tahtiin Tampereen kanssa. Oma veikkaukseni on se, että molemmissa kaupungeissa on avajaiset noin 2020.
Lisäksi tuntuu ihan mukavalta ettei se että on käyttänyt aikaansa ja vapaa-aikaansakin esim. nuoremman turkulaisen päättäjäpolven käytännössä tutustuttamiseen nykyaikaiseen kaupunkiraideliikenteeseen ole mennyt ihan hukkaan.
Lisäksi tuntuu ihan mukavalta ettei se että on käyttänyt aikaansa ja vapaa-aikaansakin esim. nuoremman turkulaisen päättäjäpolven käytännössä tutustuttamiseen nykyaikaiseen kaupunkiraideliikenteeseen ole mennyt ihan hukkaan.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,158
Vs: Bussiterminaali Kauppatorin alle - spekulaatioita Turussa!
Mikä keskusterminaali? Oikein toteutettu raitiolinja kulkee luotettavasti. Ei se tarvitse keskelle linjaa mitään terminaalia. Pysäkin vain.
Heilurilinjan päissä on päätepysäkit, joilla tasataan aikaa. Välipysäkeille tullaan aikataulun mukaan – ehkä 1-2 min jäljessä, muttei enempää.
Mikä keskusterminaali? Oikein toteutettu raitiolinja kulkee luotettavasti. Ei se tarvitse keskelle linjaa mitään terminaalia. Pysäkin vain.
Heilurilinjan päissä on päätepysäkit, joilla tasataan aikaa. Välipysäkeille tullaan aikataulun mukaan – ehkä 1-2 min jäljessä, muttei enempää.
Vs: Bussiterminaali Kauppatorin alle - spekulaatioita Turussa!
Mihin kohtaan tämä pysäkki sijoitetaan? Ja miten keskustan läpi kulkeva raitiotie toteutetaan? Kaduilla kun mahtuu juuri ja juuri bussit kohtaamaan.
Mihin kohtaan tämä pysäkki sijoitetaan? Ja miten keskustan läpi kulkeva raitiotie toteutetaan? Kaduilla kun mahtuu juuri ja juuri bussit kohtaamaan.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Bussiterminaali Kauppatorin alle - spekulaatioita Turussa!
Raitiotie kulkisi Eerikinkatua, jolle varmaan jäisi myös bussiliikennettä.
---------- Viesti lisätty 11.8.2011 kello 0:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu 10.8.2011 kello 23:39 ----------
Edelleen kommenttina JuTa:n kysymykseen: alustavissa suunnitelmissa ei ole tehty radan tarkkaa linjausta eikä pysäkkien sijoittelua. Itse kuvittelisin, että Eerikinkadulle ei mahdu keskilaituria. Kiskojen pitäisi varmaan kulkea kadun reunoilla Kauppatorin kohdalla ja siirtyä kadun keskelle bussipysäkkien osuudella. Yhteisten pysäkkien käyttäminen ymmärtääkseni ei onnistu, jos Kauppatori on nykyiseen tyyliin ajantasauspaikka ja busseja on parkissa pysäkeillä pidempiä aikoja. Hidas osuus Eerikinkatu epäilemättä olisi, mutta niin se on nytkin ja suunnitelmassakin oli esitetty keskinopeudeksi 12 km/h tällaisella pätkällä.
JuTa sanoi:
Raitiotie kulkisi Eerikinkatua, jolle varmaan jäisi myös bussiliikennettä.
TURUN SEUDUN JOUKKOLIIKENNE 2020 – Pikaraitiotievaihtoehdon väliraportti 15.12.2008 sanoi:
---------- Viesti lisätty 11.8.2011 kello 0:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu 10.8.2011 kello 23:39 ----------
Edelleen kommenttina JuTa:n kysymykseen: alustavissa suunnitelmissa ei ole tehty radan tarkkaa linjausta eikä pysäkkien sijoittelua. Itse kuvittelisin, että Eerikinkadulle ei mahdu keskilaituria. Kiskojen pitäisi varmaan kulkea kadun reunoilla Kauppatorin kohdalla ja siirtyä kadun keskelle bussipysäkkien osuudella. Yhteisten pysäkkien käyttäminen ymmärtääkseni ei onnistu, jos Kauppatori on nykyiseen tyyliin ajantasauspaikka ja busseja on parkissa pysäkeillä pidempiä aikoja. Hidas osuus Eerikinkatu epäilemättä olisi, mutta niin se on nytkin ja suunnitelmassakin oli esitetty keskinopeudeksi 12 km/h tällaisella pätkällä.
Juu, isompi kysymys tässä onkin bussien mahtuminen, niitä kun joka tapauksessa jää runsaasti. Nykyisellään Kauppatori on ajantasauspaikka, jossa bussit saattavat seistä pysäkillä esim. kymmenen minuuttia. Näitä pysäkkejä on kaikki kadunvarret täynnä ja Eerikinkadun pysäkkejä ei varmaan voida kokonaan siirtää Aurakadulle raitioliikenteen aloittaessa, vaikka se tietysti busseja vähentääkin. StreetView-kuva Eerikinkadulta Börsin kulmalla ja vastaava Aurakadulta.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Kauppatorin terminaali ja raitiotiet-aiheeseen:
Yleisesti ottaen, raitiotien mahtuminen mihin tahansa Turun normaalin kadun tilaan poikittaisleikkauksessa ei ole ongelma. Kaksisuuntainen raitiotierata vie vaunun leveydestä riippuen noin 6-7 metriä. Turussa käytettiin alikonsulttina TTK Karlsruhea, joka on kokeneimpia raitiotiekonsultteja maailmassa. Selvityksen tekniset arviot perustuvat heidän arvioihinsa. Raitiotien mahtuminen ei ole ongelma missään kohteessa Turussa. Sen sijaan todellisempia kysymyksiä ovat:
- Raitiotielle määriteltävät minimikaarresäteet Turun ruutukaavan 90 asteen kulmissa
- Raitiotien pystykaltevuudet eräissä mäissä
- Raitiotien liikennejärjestelyt, käytännössä se, paljonko tilaa muille liikennemuodoille eri kohteissa annetaan.
Raitiotiellä noudatetaan itsestäänselvästi seuraavia periaatteita:
- Raitiovaunu noudattaa normaalisti pysäkin tarkkuudella olevaa aikataulua
- Aikataulupoikkeamat otetaan kiinni päätepysäkeillä, ei millään välipysäkillä
- Raitiovaunuissa on avorahastus ja sisään kuljetaan kaikista ovista, joka mahdollistaa normaalisti 15 - 30 sekunnin pysäkkiajat. Kauppatorille on perusteltua varata pidempi, 45-60 sekuntia.
Kauppatorin terminaalista ei ole tehty jo lainattua tekstiä tarkempaa suunnitelmaa.
Olen itse esittänyt, että lopputilanteessa kun kolme läpikulkevaa heilurilinjaa olisi toteutettu, Eerikinkatua kulkisivat vain raitiovaunut ja Aurakatua vain bussit. Tämän tilanteen terminaalin suunnittelu ei ole iso kysymys. Raitiotien periaatteellinen kapasiteetti tässä tilanteessa, jos rata mitoitetaan 60 m junille, on 2 minuutin vuorovälillä 30 x 4 telibussia vastaava yhteen suuntaan (120 telibussia / h). Sillä epäilemättä voidaan korvata Eerikinkadulla nyt kulkevat bussit.
Sen sijaan hyvä kysymys on, miten välitilanne järjestetään.
Nähdäkseni mahdollinen ratkaisu olisi se, että Eerikinkatu on välivaiheessa edelleen bussilla ajettava, ja sillä säilytetään bussipysäkkien kohdalla pysäkkitaskut. Raitiovaunupysäkki rakennetaan heti alkuun lopputilanteeseen, ja bussit kulkevat sen ohi raitiovaunukiskoja pitkin. Liikenne aikataulutetaan niin, että bussit lähtevät raitiovaunun perään. Eerikinkadulla raitiovaunut kulkisivat nykyisiä ajokaistoja vastaavassa tilassa.
Vaiheistuksessa on helpompi sulkea busseilta ensin Eerikinkatu välillä Aurakatu - Humalistonkatu, koska länteen voidaan kulkea Puutarhakadun ja Linnankadun kautta.
Yleisesti ottaen, raitiotien mahtuminen mihin tahansa Turun normaalin kadun tilaan poikittaisleikkauksessa ei ole ongelma. Kaksisuuntainen raitiotierata vie vaunun leveydestä riippuen noin 6-7 metriä. Turussa käytettiin alikonsulttina TTK Karlsruhea, joka on kokeneimpia raitiotiekonsultteja maailmassa. Selvityksen tekniset arviot perustuvat heidän arvioihinsa. Raitiotien mahtuminen ei ole ongelma missään kohteessa Turussa. Sen sijaan todellisempia kysymyksiä ovat:
- Raitiotielle määriteltävät minimikaarresäteet Turun ruutukaavan 90 asteen kulmissa
- Raitiotien pystykaltevuudet eräissä mäissä
- Raitiotien liikennejärjestelyt, käytännössä se, paljonko tilaa muille liikennemuodoille eri kohteissa annetaan.
Raitiotiellä noudatetaan itsestäänselvästi seuraavia periaatteita:
- Raitiovaunu noudattaa normaalisti pysäkin tarkkuudella olevaa aikataulua
- Aikataulupoikkeamat otetaan kiinni päätepysäkeillä, ei millään välipysäkillä
- Raitiovaunuissa on avorahastus ja sisään kuljetaan kaikista ovista, joka mahdollistaa normaalisti 15 - 30 sekunnin pysäkkiajat. Kauppatorille on perusteltua varata pidempi, 45-60 sekuntia.
Kauppatorin terminaalista ei ole tehty jo lainattua tekstiä tarkempaa suunnitelmaa.
Olen itse esittänyt, että lopputilanteessa kun kolme läpikulkevaa heilurilinjaa olisi toteutettu, Eerikinkatua kulkisivat vain raitiovaunut ja Aurakatua vain bussit. Tämän tilanteen terminaalin suunnittelu ei ole iso kysymys. Raitiotien periaatteellinen kapasiteetti tässä tilanteessa, jos rata mitoitetaan 60 m junille, on 2 minuutin vuorovälillä 30 x 4 telibussia vastaava yhteen suuntaan (120 telibussia / h). Sillä epäilemättä voidaan korvata Eerikinkadulla nyt kulkevat bussit.
Sen sijaan hyvä kysymys on, miten välitilanne järjestetään.
Nähdäkseni mahdollinen ratkaisu olisi se, että Eerikinkatu on välivaiheessa edelleen bussilla ajettava, ja sillä säilytetään bussipysäkkien kohdalla pysäkkitaskut. Raitiovaunupysäkki rakennetaan heti alkuun lopputilanteeseen, ja bussit kulkevat sen ohi raitiovaunukiskoja pitkin. Liikenne aikataulutetaan niin, että bussit lähtevät raitiovaunun perään. Eerikinkadulla raitiovaunut kulkisivat nykyisiä ajokaistoja vastaavassa tilassa.
Vaiheistuksessa on helpompi sulkea busseilta ensin Eerikinkatu välillä Aurakatu - Humalistonkatu, koska länteen voidaan kulkea Puutarhakadun ja Linnankadun kautta.