Turun seudun joukkoliikenne 2020

Minkähänlaiseen ”tietoon” tämäkin perustuu? Yksi tietää, että Viikkiin kannattaa tehdä metro, toinen, ettei Viikkiä 20 kertaa suurempaan kaupunkiin kannata tehdä ratikkaa. Turhaan Turku varmaan teettää joukkoliikennesuunnitelmaa, kun Turun sanomat osaa kertoa ihan ilmaiseksi mikä kannattaa. ;)

Viikin metro koskaan isessään kannattava tulee olemaan, mutta kuten Soininvaara asian ilmaisi, niin Viikin kasvu "sormi" voisi metrolla hyvinkin joskus liikennöidä. Mitä Turkuun tulee, niin kannattavuudesta tuskin on (oikesti) kyse vaan tahdosta investoida. Siinä kun joku voisi hävitä ja Turkuhan on tunnettu erinäisten intressiryhmien "kotiinpäin vetämisestä", niin hyvässä kuin pahassakin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
HS 5.12.08:
Helsingin Sanomat sanoi:
Pikaraitiotien taloudellisuuteen vaikuttaa investointikustannusten lisäksi se, paljonko sen kanssa päällekkäistä bussiliikennettä voidaan supistaa ja paljonko joukkoliikenteen käyttö ja lipputulot lisääntyisivät. Näitä ei ole vielä selvitetty.

Eiköhän nämä seikat juurikin kannata selvittää rehellisesti, investointikustannusten lisäksi, muuten selvitykset ovat ainoastaan turhaa paperin tuhlausta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Taas jotain Turuntautia tuntuu olevan liikkeellä. Jos raitsikkasysteemin kulut ovat 5,1 M€ / vuosi, niin siinä ei ole infrastruktuurikuluja mukana, eli jos ne ovat kalusto mukanaanlukien neljännesmiljardi, niin puolen minuutin laskemisella tämä lisää 30 vuoden kuoletusajalla vuosikuluja 8,3 M€ :lla. Bussiliikennöinti suunniteltuihin paikkoihin maksaa ehkä 2,5 M€ / vuosi, niin onko Turulla varaa ja järkeä neljä - viisikertaisiin kuluihin.
 
Miten bussiliikennöinti voisi olla ratikkaliikennöintiä halvempaa? Ei kai ratikkakuskit nauti niin parempaa palkkaa?
 
Bussiliikennöinti suunniteltuihin paikkoihin maksaa ehkä 2,5 M€ / vuosi

10 minuutin välein telibusseilla liikennöitävien runkolinjojen kuten 18, 32/42 liikennöintipaketit maksavat noin 2-3 M€/v / paketti.

Telibussin kapasiteetti on noin 40% selvityksessä arvioidusta raitiovaunusta. Vastaavan kapasiteetin kuin kaksi raitiolinjaa 10 minuutin välein tuottaminen tarkoittaisi kahta telibussilinjaa 4 minuutin välein. Vaunutunti- ja vaunukilometrisuoritteet olisivat tällöin 2,5 kertaiset raitiotiehen verrattuna, jos matkanopeus olisi sama.

Loppuraportti, jossa on mukana bussien runkolinjoihin perustuva vaihtoehto sekä tarkempi arvio molempien vaihtoehtojen liikennöintikustannuksista että lipputuloista, valmistuu huhtikuuksi. Vasta tämän jälkeen voidaan esittää selkeä arvio liikennöintikustannusten ja lipputulojen suhteen muuttumisesta.

Vaikuttaa kuitenkin todennäköiseltä, että Turussa raitiotie voisi kattaa kuljettaja-, huolto- ja energiakustannukset sekä vaunuinvestoinnin lipputuloilla, kuten 2002 selvityksessä arvioitiin.

Raitiotien infrastruktuuri-investoinnin perusteet eivät voi tämän kokoisessa kaupungissa olla pelkästään liikennöintitaloudelliset.

Muiden Turun kokoisten kaupunkien tieteellisellä ja tilastollisella tutkimuksella vahvistetun kokemuksen mukaan pikaraitiotien toteuttaminen:
- Lisää huomattavasti joukkoliikenteen matkamääriä ja kulkumuto-osuutta
- Parantaa asiointi- ja työssäkäyntimahdollisuuksia kaupunkikeskustassa, lisäten merkittävästi keskustan vetovoimaa ja liikevaihtoa
- Lisää asuntojen kysyntää linjan varressa
- Vähentää liikenteen energiankulutusta, ilmasto- ja ilmansaastepäästöjä.

Näistä hyödyistä osa, mutta ei kaikkea, voidaan saavuttaa bussiliikenteen kehittämisellä runkolinjastoperiaatteella.
 
Loppuraportti, jossa on mukana bussien runkolinjoihin perustuva vaihtoehto sekä tarkempi arvio molempien vaihtoehtojen liikennöintikustannuksista että lipputuloista, valmistuu huhtikuuksi. Vasta tämän jälkeen voidaan esittää selkeä arvio liikennöintikustannusten ja lipputulojen suhteen muuttumisesta.

Hitaita ovat herrojen kiireet.
 

On vaarallista, kun TS kirjoittaa matkanopeudesta ja sanoo, että ratikka kulkee 12 km tunnissa. Eivät ihmiset ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Luulevat, että ratikka matelee lähiössäkin alta kolmeakymppiä. Mieluummin pitäisi sanoa (ja kirjoittaa raporttiin), että ratikalla matka Varissuolta Kauppatorille kestää xx min ja nyt se kestää bussilla yy min.
 
Muiden Turun kokoisten kaupunkien tieteellisellä ja tilastollisella tutkimuksella vahvistetun kokemuksen mukaan pikaraitiotien toteuttaminen:
- Lisää huomattavasti joukkoliikenteen matkamääriä ja kulkumuto-osuutta

Kunhan saadaan marras-, joulu- ja tammikuun luvut, niin voi olla, että Helsingin 9/17-esimerkkikin kelpaa ihan kotimaiseksi referenssiksi tästä. Eipä voi kukaan sanoa, että raideliikennekerroin olisi teoriaa. Toivottavasti WSP ja TTK seuraavat tätäkin asiaa, voivat sitten kirjata tiedon loppuraporttinsa perusteluihin.
 
Kartta ja kaikki muukin oleellinen löytyy ketjuun jo aiemmin linkitetystä väliraportista:

Raportti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kaikki näyttää jo niin hyvin suunnitellulta ja visioita ja duunia on tehty todella paljon kaiken tämän eteen. Tästä puuttuu enää se itse päätös. On se kumma juttu jos tuota ei nyt saada rakennettua. Todellakin toivon että se saatais.
Täällä helsingissä kun tuo raideliikenne toimii hyvin, niin miksei se toimisi kaupungeissa, joissa on sentään kunnollinen kaavoitus ja kadut eivät mene ristiinrastiin, kuten helsingissä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kartta ja kaikki muukin oleellinen löytyy ketjuun jo aiemmin linkitetystä väliraportista:

Raportti

Kiitos kiitos, hienoa työtä. Miten olikin päässyt ohi?

Vielä kun vaihtaisi nuo linjanumerot toisinpäin, niin 2 Varissuo-Majakkaranta ajaisi pääosan vanhan kakkosen reitistä ja 1 Runosmäki - Rautatieasema (-Satama) muistuttaisi osin vanhaa ykköstä ;)
 
Toisella silmäyksellä huomasin yhden pienen ongelman, joka tosin koskee vasta mahdollisen pikaraitiotien toista vaihetta. Jos nimittäin kiskot tosiaan ydinkeskustassa on vain Aninkaistenkadulla ja Eerikinkadulla, niin myöhempi Raisio-Kaarina -raitiolinja ei pääsisi lainkaan Torille, vaan ajelisi ilmeisesti Aninkaistenkatua ydinkeskustan ohi. Siksikin (maastonmuotojen lisäksi) voisi ehkä olla hyvä harkita jo Runosmäen linjalle vanhojenkin raitsikoiden kanssa hyväksi havaittua Puutori-Maariankatu-Kauppiaskatu -linjausta. Toinen vaihtoehto kai olisi viedä raitiotie aikanaan Kaarinaan torilta reittiä Eerikinkatu-Aurakatu-Auransilta-Hämeenkatu, mutta tuossa on monta tiukahkoa kurvia matkassa. Kauppiaskadulla voisi kiskot haarauttaa niin, että sieltä itään kääntyvillä vaunuilla olisi oma toripysäkkinsä.
 
Takaisin
Ylös