Turun seudun joukkoliikenne 2020

Naantalin ja Turun välilä on hyvin toimiva ja raideyhteydelle erittäin kilpailukykyinen bussiyhteys. Siksi on perusteltua lähteä liikkeelle Raisiosta, koska Raisio–Turku -välillä on jo nykyisellä maankäytöllä joukkoliikenteelle kysyntää. Naantalin duo tulee ajankohtaiseksi, kun aletaan pohtia radan varteen maankäyttöä. Ja siinä taas on tulppana VR Oy:n monopoli. Ratikka tulee Raisioon ilman lainsäädäntömuutoksia, mutta ei RHK:n rataa Naanataliin.

Tässä Turun ratikassa olisi nyt hyvää tilaisuutta sekä elvytyshankkeeksi että ilmastonmuutoshankkeeksi. Paljon paremmin kuin autoteiden rakentamisessa hätäaputöinä. Suunitelmissa myöhemmin rakennettavien tiehankkeiden aikaistaminen on yhtä ”vaikea” aihe kuin aikaistaa raitiotien rakentamista suunniteltua aikaisemmaksi. Kummatkin edellyttävät ensin rakennussuunnittelun, vaikka työ onkin vähän erilaista. Ja kumpikaan ei edellytä normaaliolojen hankeharkintaa, jos ja kun kyseessä on niin päin oleva asetelma, että halutaan käyttää rahaa ja valitaan vain sellainen rahankäyttökohde, jolla on suurimmat hyödyt.

Antero
 
Jos eka vaihe on tuon 250 Me, ja valtio maksaisi 30% eli 75 Me, niin Turun kontolle jäisi 175 Me. Se on aika tarkkaan 1000 e / asukas eli aika suuri lainataakan kasvu kerralla, mutta ei se summana mikään mahdoton ole kuitenkaan.

Aamusetin artikkeli oli oikein positiivista luettavaa. Jos tahtoa kerran löytyy niin virkamiehiltä kuin poliitikoiltakin, niin sitten pitää vaan toivoa, että kun selvitys valmistuu, siitä edetään suoraan hankesuunnitelman valmisteluun.

Joo ei tuo 175M€ ole todellakaan paljoa kun puhutaan joukkoliikenteen, ekologisuuden ja paremman huomisen puolesta. Turussa päättäjät alkaa lämpee ajatukselle, se on hyvä asia. Kun asiaa esitetään sitte maamme päättäjille, tulisi heidän ajatella taas muuta kuin tätä Kehä III:n sisäpuolista aluetta.
Kaikkialla maailmassa missä raideliikennettä nykyään on, niin sen suosio on hyvä ja sitä laajennetaan joka vuosi. Suomessakin pitäisi hallituksen tajuta se ja panostaa suurimpien kaupunkien järkevään ja paikallisesti saasteettomaan joukkoliikenteeseen.
 
Ratikka tulee Raisioon ilman lainsäädäntömuutoksia, mutta ei RHK:n rataa Naanataliin.

Mikä mahtaa olla maan hallituksen ja eduskunnan intressi siinä, että lähiraideliikennettä ei voi harjoittaa muualla kuin pk-seudulla? Mitä lainkohtia pitäisi muuttaa, kuinka raskas prosessi se olisi ja minkä ihmeen takia kyseinen lainsäädäntö sitten kohtelee maan eri osia eri tavoin?
 
Mutta näinhän menetellään helsingin seudun lähijunaliikenteessä. Kysymys kuuluukin: miksei tämä muualla ole mahdollista?

niin mutta se onkin VR joka hyödyntää valtion rataverkkoa, eli junaliikennettä. VR ei hoida ratikkaliikennettä.
 
Hyvä, että syyllinen, eli VR löytyi taas.
Olisi ehkä rehellistä myös todeta, että

-Turku halusi lopettaa raitiotiensä itse
-Turun seudulla poliittinen kannatus on ollut kaikenlaiselle raitio- ja julkiselle liikenteelle heikko
-Turusta on purettu kokonaisia arvotaloja autoteiden tieltä
-O. Laisaaren mukainen autokaupunki on käytännössä toteutettu

Hanna Sirkiän gradu sekä Markus Kivistön gradu "Vanha pois uuden tieltä" ovat ihan lukemisen arvoisia.
http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/opinnaytteet/tiivistelmat/207.html
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-05-15,104:2:459111,1:0:0:0:0:0
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-09-24,104:2:487706,1:0:0:0:0:0

Jos VR:n kerran pitää tuottaa voittoa, se myös tekee sen. Vika ei ole VR:ssä vaan valtiossa. Valtio voi tilata VR:ltä vuoroja vaikka minne. Ihmettelenpä, jos joku yksityinen firma tekee Turun ja Naantalin välisestä liikenteestä kultakaivoksen. Mutta jos kerran homma on noin helppo, niin eiköhän siihen joku rahanhaluinen yrittäjä löydy aika pikaisesti.
 
^ Ja nämä arvokkaat sanat lausui itse veturikuski. Mahtaa VR olla hyvä työnantaja kun noin kehut. On totta että raitiovaunut haluttiin pois mutta taisi olla se kuuluissa herra käteinen joka puuttui. Olisi tarvitti mielettömät summat rahaa (siihen aikaan) ja käytännössä koko verkosto olis pitänyt uusia/kunnostaa ja hankkia vielä uudet raitiovaunut, jotenkin näin olen asian ymmärtänyt.
Enemmän asiasta tietävät voivat korjata tai lisätä tms.

Kun oikein aletaan katselemaan tuota VR:n touhua, niin paras hankinta ikinä PENDOLINO!!! Surkeat junat jostain Italiasta, jotka hajoavat joka kerta kun maa on valkoinen ja lämpömittari pakastimen puolella, eikö vain hyvä hankinta.
Mitä tulee kyseisten ja muutenkin junien nopeuteen. Huiput 200km/h hohhoh. Muualla euroopassa suihkitaan yli 300km/h ja matka sujuu jouhevasti. Pendolino välilä Helsinki-Turku matka aika 4min nopeampi kuin Intercityllä, kyllä kannattaa noista 4minuutista maksaakin extraa :biggrin: Käsittämätöntä miten kauan kestää ylipäätään junamatka Hki-Tku välillä 2h !!! Toki matka Hki-Tre on nopeampi mut reitti menee suoraa mut sekin kestää tunnin liikaa :D
 
Keskusteluun muutama fakta:
- Naantalin linja ei sisältynyt 1. ja 2. vaiheeseen linjan pituuden ja väestöpohjan takia. Ylipäätään huomattavasti laajemman verkon osalta voi todeta, että olisi hyvä nyt ensin saada edes nyt 1. ja 2. vaiheessa esitetyt linjat liikenteeseen.
- Naantalissa on tehty rautatieasema-alueen asemakaavassa tilavaraus sille, että rautatieltä voidaan tarvittaessa jatkaa keskustaan. Kyse on pienestä tilavarauksesta. Mitään suuria linjasuunnitelmia ei ole tehty.
- Nykyisin muut viranomaiset kuin ministeriö ja YTV eivät saa ostaa henkilöjunaliikennettä RHK:n rataverkolle, ja muut eivät saa liikennöidä kuin VR Oy. Eduskunta voi muuttaa tätä asiaintilaa halutessaan 15.12 lausunnoille tulevan Joukkoliikennelain käsittelyn yhteydessä.

Lakkauttamista ei ratkaissut raha, vaan halu lisätä autoliikennettä. Lakkauttamisen yhteydessä väitettiin raitiotien korvaamisen busseilla olevan raitiotien säilyttämistä halvempaa. Nykyisin tiedossa olevien kaupungin kyseisen ajan asiakirjoihin perustuvien faktojen perusteella väite perustui siihen, että sivuutettiin bussiliikenteen edellyttämä uusi varikko ja katujen kunnostus sekä raitiotien lakkauttamisesta aiheutuva matkustajien ja tulojen menetys. Jos nämä olisi huomioitu, kaupungille olisi tullut edullisemmaksi säilyttää raitiotiet sekä hankkia uutta kalustoa ja korjata ratoja normaalisti. Dramaattisia kertainvestointeja ei olisi tarvittu.

Alla Turun raitiotiet - kirjan luvun 8 tiivistelmä.

Lisää tietoa kaipaaville suosittelen Turun raitiotiet - kirjan hankkimista tai lainaamista.

Turun raitiotiet sanoi:
Raitiotien lakkauttaminen

Turun raitioteiden käyttöinsinööri Pentti O. Savolainen luopui raitioteiden kehittämissuunnitelmista, kun kuuden Valmet-Düwag – telivaunun hankinta ja raitiotien jatke Kuralaan hylättiin vuoden 1962 talousarviokäsittelyssä. Savolaisen esityksestä teknillisten laitosten lautakunta esitti 18.4.1962 kaupunginhallitukselle raitiotien lakkautusta 1972 mennessä. Lakkautusta valmistelemaan asetettiin virkamiestoimikunta, jossa raitiotien kehittämistä ja säilyttämistä ei tutkittu varteenotettavana vaihtoehtona. Lakkautuksen perusteina esitettiin katujen kapeus, uusien asuntoalueiden pieni asukaspohja sekä vanhentuva laitteisto. Siirtymisen kuljettajarahastukseen väitettiin olevan mahdollista vain raitiotien lakkautuksen yhteydessä, huomioimatta vuoden 1950 kuljettajarahastuskokeilua ja 1959 ehdotusta kuljettajarahastuksesta. Laskelmista jätettiin pois bussien edellyttämä katujen kunnostus ja uusi bussihuoltokeskus sekä raitiotien 1950-luvun uudistukset. Tutustumismatka tehtiin raitiotiet lakkauttaneisiin tai lakkautuksesta päättäneisiin Ruotsin ja Saksan kaupunkeihin. Kaupunginvaltuustossa ja –hallituksessa kiisteltiin kaksi vuotta uusien bussien hankinnasta kaupungille, ja raitiotien lakkautus hyväksyttiin 14.6.1965 yksimielisesti. Linjan 1 lakkautus 11.3.1967 johti matkustajamäärien ja tulojen vähenemiseen 22%. Tästä tietoisina raitiotien lakkautusta päätettiin vuonna 1969 nopeuttaa vuodesta 1974 vuoteen 1972 autoteiden levennysten nopeuttamiseksi. Samalla tunnustettiin, että linja-autoiksi muutettuna liikennelaitos ei tulisi kannattamaan. 1970-luvun alussa lehdistö, yleisö ja myös poliitikot alkoivat vastustaa lakkautusta. Linjan 2 lakkautus 31.5.1972 ja linjan 3 ulkokehän lakkautus 1.10.1972 muodostuivat surujuhliksi. Raitiotien lakkautukseen ei ollut mitään pakottavaa syytä, ja se aiheutti suuret taloudelliset tappiot.
 
Sen verran korjaan, etten ole VR:n tai muunkaan liikennöitsijän palkkalistoilla.
Hyvä, että Mikko korjasi lakiasiaa, itse käsitin asian toisin, mutta erehtyähän saa.

En silti pidä olennaisena tulppana VR-yhtiötä, vaan valtiota ja kuntia. Jos Turku haluaa, se saa perustaa ratikat ympäristökuntiensa kanssa. Jos valtio haluaa, se voi ostaa paikallisjunaliikennettä Turun seudulle VR-yhtymältä.
 
Koetahan pysytellä faktoissa, vielä kun uskottavuudestasi on edes rippeitä jäljellä.

Kun oikein aletaan katselemaan tuota VR:n touhua, niin paras hankinta ikinä PENDOLINO!!! Surkeat junat jostain Italiasta, jotka hajoavat joka kerta kun maa on valkoinen ja lämpömittari pakastimen puolella, eikö vain hyvä hankinta.

Maa on ollut valkoinen jo jokusen päivän, ja Pendolinoja kulkee. Aika avuton yleistämisyritys. Edellistä enemmän tosin ihmettelen, miksi säilyttää lämpömittaria pakastimessa, etenkin jos sillä pitäisi ulkolämpötilaa mitata.

Mitä tulee kyseisten ja muutenkin junien nopeuteen. Huiput 200km/h hohhoh.

Faktat kuntoon: kaupallisessa liikenteessä huiput 220 km/h, koeajoissa 242 km/h.


Muualla euroopassa suihkitaan yli 300km/h ja matka sujuu jouhevasti. Pendolino välilä Helsinki-Turku matka aika 4min nopeampi kuin Intercityllä, kyllä kannattaa noista 4minuutista maksaakin extraa :biggrin: Käsittämätöntä miten kauan kestää ylipäätään junamatka Hki-Tku välillä 2h !!! Toki matka Hki-Tre on nopeampi mut reitti menee suoraa mut sekin kestää tunnin liikaa :D

Muualla Euroopassa on ollut taloudellisesti kannattavaa rakentaa täysin uudet ja erilliset radat nopeille junille. Ei sielläkään kuljeta vanhalla rataverkolla kolmea sataa. Eikä taas hitaampi liikenne ajele nopeita ratoja.

Seuraavaksi tietysti arvaat minunkin olevan veturinkuljettaja.
 
En silti pidä olennaisena tulppana VR-yhtiötä, vaan valtiota ja kuntia. Jos Turku haluaa, se saa perustaa ratikat ympäristökuntiensa kanssa. Jos valtio haluaa, se voi ostaa paikallisjunaliikennettä Turun seudulle VR-yhtymältä.

Tulppa se nyt kuitenkin on. Tälläkin foorumilla usein mainitun VR:n hinnoittelupolitiikan ja olemassaolevan lainsäädännön puitteissa RHK:n rataverkon järkevä hyödyntäminen lähiraideliikenteessä on kutakuinkin mahdotonta.
 
Jep. Jos tämä on sellainen kultakaivos kun esitetään niin eiköhän yrittäjiä löydä.
Ilmeisesti tässä pelissä ei anneta mitään painoarvoa sille, että sekä Turussa että Tampereella kunnanisiä ei ole joukkoliikenne pahemmin napannut.

Toisaalta totuus ei pala tulessakaan ja siis voihan siitä, että Turussa ei ole lähijunia syyttää vaikka VR-yhtymää eikä esimerkiksi alueen päättäjiä, joita ei oikein jaksa kiinnostaa...
 
Ongelmana on nyt vaan se, että Suomessa henkilöliikennettä rautateillä saa lain nojalla harjoitaa ainoastaan VR. Ja kun VR:ää ei kiinnosta muu kuin Pendolinoilla ja muilla muovileluilla leikkiminen, niin silloin ei paljon paikallisliikennettä, duoliikenteestä puhumattakaan kehitellä. Helpompaa, ja etenkin halvempaa olisi vaan yksinkertaisesti antaa kuntayhtymille sekä muille AIDOSTI paikallisliikenteestä kiinnostuneille madollisuus harjoittaa henkilöliikennettä.

Ei vain ole järkeä pyöriä jatkuvassa saamaton valtiovalta-VR-"ei kannata"-ostoliikenne -leikissä. Onhan sen ansiosta esimerkiksi kaikki lähiliikenne, taajamajunaliikenne ja pikajunat "kannattamattomia". Kuitenkin kaikki IC:t ja Pendolinot ovat "itsekannattavia". Myös Kajaanista 4.00 lähtevä S 70. Ainakin uuden juna-ajan alussa kerran Kajaanista lähdettäessä yhden harrastajan lisäksi junassa oli myös junahenkilökunta. Kyllä tuli hyvät voitot! Anteeksi... Tämä nyt meinasi lipsua jo liikaa ikäviin tosiasioihin.

Kuitenkin on selvää, että kilpailu on vapautettava, että seudullisia joukkoliikennehankkeita voi ryhtyä toteuttamaan. Tällä hetkellä saamattomuus johtuu vain valtiovallasta.
 
En silti pidä olennaisena tulppana VR-yhtiötä, vaan valtiota ja kuntia. Jos Turku haluaa, se saa perustaa ratikat ympäristökuntiensa kanssa. Jos valtio haluaa, se voi ostaa paikallisjunaliikennettä Turun seudulle VR-yhtymältä.
Jos ja kun valtio (Valtionvarainministeriö + Liikenne- ja viestintäministeriö käytännössä) ei halua rahoittaa VR Oy:n hinnoilla paikallisjunaliikennettä Turun seudulla, paikallisjunia ei ole eikä tule.

Vasta kun paikallisesta tai alueellisesta joukkoliikenteestä päätetään paikallisella tai alueellisessa itsehallinnossa, sitä hankitaan siinä muodossa ja niin paljon, kuin oikeasti halutaan. Jos joudutaan anomaan, että valtio hoitaa, todennäköisesti jäädään paljon vähäisemmälle panostustasolle.

Jos valtio vastaisi kaupunkien katuverkosta, missä kunnossa ne pidettäisiin?
 
Takaisin
Ylös