Turun seudun joukkoliikenne 2020

No eipä jääny epäilystä mitä sitten teit ?
Poistit evästeitä ja näpyttelit EI vaihtoehtoa..?

Se, että en sinisilmäisesti usko manipuloituun äänestystulokseen ei tarkoita sitä, että en kannattaisi ratikkaa Turkuun. Asia ei henkilökohtaisesti ole edes kovin kiinnostava, mutta jokatapauksessa kallistun KYLLÄn puolelle. Tälläiset äänestykset ovat kyllä ihan hauskoja, mutta miten esim. Oulusta ja helsingistä annetut äänet peilaavat turkulaisten mielipiteitä, joille tätä ratikkaa kuitenkin loppupeleissä puuhataan?
 
Huomasitko Eira, että suunnitelman mukaan raitiotie Runosmäkeen ei mene Tampereen valtatien vartta, vaan Hepokullan ja Nättärin kautta?

Se on varmasti fiksua, koska noiden alueiden asukasluku hakkaa mennen tullen Kastun ja Takakirveen.

Niinpä meneekin, kun katsoo tarkemmin karttaa. Ihan hyvä on, itsekin käytän säännöllisesti Palloiluhallin (Nättinummi I) pysäkkiä. Rata kulkisi Pillipiiparinpolun vieressä Runosmäestä Nättinummi III - alueelle.

Mahtaisiko Myllysilta kestää Majakkarannasta keskustan suuntaan tulevaa rataa? Ilmeisesti molempien suuntien radat jouduttaisiin rakentamaan tasaisesti kaarevalle nyt yksisuuntaiselle Martinsillalle.
 
Mahtaisiko Myllysilta kestää Majakkarannasta keskustan suuntaan tulevaa rataa? Ilmeisesti molempien suuntien radat jouduttaisiin rakentamaan tasaisesti kaarevalle nyt yksisuuntaiselle Martinsillalle.

Miksei kestäisi? vai onko jotenkin rakenteellisesti erilainen kuin Martinsilta..?
 
Niinpä meneekin, kun katsoo tarkemmin karttaa. Ihan hyvä on, itsekin käytän säännöllisesti Palloiluhallin (Nättinummi I) pysäkkiä. Rata kulkisi Pillipiiparinpolun vieressä Runosmäestä Nättinummi III - alueelle.

Tuo reitti on siinäkin mielessä fiksumpi, että siellä on tilaa rakentaa uutta kaupunkia, jota pikaraitiotie kaipaa. Kun taas Tampereentien linjaus on vanhaa ja aika lukkoon lyötyä seutua rakentamisen suhteen.
 
Rata kulkisi Pillipiiparinpolun vieressä Runosmäestä Nättinummi III - alueelle.

Jotta ei tulisi väärinkäsityksiä: Raitiotien on ajateltu kulkevan Nättinummi III - alueelta Ekmaninkadun kohdalta Runosmäkeen Munterinkadun päähän tunnelissa kallion ali. Noin 400 m mittainen pysäkitön kalliotunneli ei todennäköisesti tule kohtuuttoman kalliiksi.

Nättinummen ja Runosmäen välissä on Parolanpuisto - niminen laaja virkistysalue, joka on Turun käytetyimpiä metsäpuistoja. Se ei ole mahdollinen rakentamisalue.

Sen sijaan on perusteltua selvittää raitiotien varressa lähiöiden täydennysrakentamismahdollisuudet esimerkiksi laajojen pysäköintikenttien, tyhjentyneiden pienostoskeskusten, lämpökeskusten tms. rakennusten tilalle, tai esimerkiksi lisäkerrosten rakentaminen hissittömiin 3-4 kerroksisiin taloihin.
 
Miksei kestäisi? vai onko jotenkin rakenteellisesti erilainen kuin Martinsilta..?

Myllysiltaa ei ole alkuaankaan rakennettu kiskoliikennettä varten, kuten raitiotiesillat Tuomiokirkko-, Auran- ja Martinsilta. Pitkäjännevälinen Myllysilta lienee keskeltä liian ohkainen raitiotien vaatimia perustuksia varten, lisäksi alkuaan kaareva silta on keskeltä taipunut puolisen metriä lähes suoraksi, josta sillan kantavuus on varmasti kärsinyt. Ja ovatko sillan valaisinpylväät tarpeeksi vahvat kannattaakseen ilmajohdon? Mikäli raidetta ei vedetä Myllytunnelin kautta, niin matkaan tulisi Itäisen Rantakadun kautta pari ylimääräistä suora kulmaa. Nämä vain maallikon ajatuksia, joku insinöörismies osaisi kyllä paremmin selvittää.
 
Kiitoksia JaniP :)

Voisiko joku vielä avata minulle sivistymättömälle raportissa esiintyvän käsitteen pyöristyssäde? Arvelen sen liittyvän radan nousujen ja laskujen jyrkkyyteen, mutta varmaan joku osaa kuvata tarkemmin? Lienee tärkeä siksi, ettei vaunu hyppää vauhdissa ilmaan mäen harjalla tai vaihtoehtoisesti mene ruttuun alas tasaiselle tultaessa? Mikä on Helsingin raitiolinjojen vastaava pyöristyssäde?
 
Voisiko joku vielä avata minulle sivistymättömälle raportissa esiintyvän käsitteen pyöristyssäde? Arvelen sen liittyvän radan nousujen ja laskujen jyrkkyyteen, mutta varmaan joku osaa kuvata tarkemmin?

Se on "vertikaalinen kaarresäde", eli sama asia kuin kaarresäde, mutta pystyyn käännettynä. Eli minkä säteisellä ympyrän kaarella pituuskaltevuus muuttuu. Juna kun taipuu huonommin pystysuunnassa kuin sivuttaissuunnassa, pituuskaltevuus"kaarteet" täytyy tehdä paljon loivemmiksi kuin "tavalliset" kaarteet.
 
Mikä on Helsingin raitiolinjojen vastaava pyöristyssäde?
Helsingissä raitioteiden pystykaarresäde voi lyhyellä matkalla olla reilusti alle 200 m. Tällaisia voi tulla vastaan vähän yllättävissä paikoissa, kuten tultaessa Paavalinkirkolta Hämeentielle. Eli pienetkin korkeuserot voivat aiheuttaa jyrkkiä pystykaarteita, vaikka itse mäki olisi loiva.

Pystykaarteiden merkitys on varsin suuri. Lissabonissa on siksi käytössä edelleen 2-akselisia raitiovaunuja. Pidemmät vaunut eivät selviä vanhan kaupungin pienistä pystykaarresäteistä, vaikka sivusuunnassa kadunkulmista menisivätkin.

Antero
 
Tampere tekee omaa laajaa raitioliikennetutkimustaan, Turku omaansa ja Pääkaupunki omiansa.
Onko näiden kesken yhteistyötä tällä hetkellä olemassa?
Sanomattakin kun selvää on, että synergiaedut olisivat sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa mittavat varmasti kaikille osapuolille.
 
Tampere tekee omaa laajaa raitioliikennetutkimustaan, Turku omaansa ja Pääkaupunki omiansa.Onko näiden kesken yhteistyötä tällä hetkellä olemassa?

Yhteistyö Turun, Tampereen, Helsingin ja YTV:n joukkoliikenneviranomaisten kesken on varsin tiivistä sekä virallisella että epämuodollisella tasolla.

Lisäksi selvityksissä on osaksi käytetty samoja konsultteja, mikä ei toki ole ratkaisevaa asian kannalta.

Tekniseen ja hankintayhteistyöhön on varmasti hyvät edellytykset.
Lisäksi monia asioita on viime aikoina lobattu yhteistyössä eri tasoilla. Kaikki nämä yhteistyöt eivät toki ole olleet virallisia.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on Helsingin raitiolinjojen vastaava pyöristyssäde?

Uusille linjoille nykyisillä suunnitteluohjeilla 300 metriä, joskin käytännössä yleensä enemmän. Jokerilla taitaa olla käytössä 1000 (625) m, jossa jälkimmäinen on minimi. 300 metrin minimi tulee kevään mittaan vielä tarkasteltavaksi ja ainakin tavoite määritellään varmaankin korkeammaksi.

Nykyisillä radoilla Helsingissä on lyhyillä osuuksilla Anteron mainitsemia hyvin jyrkkiä kohtia, joissa pystysäde voi lyhyellä matkalla olla sadan metrin luokkaa. Samalla voisi mainita, että lyhyellä pätkällä myös nousukulma (jyrkkyys) on peräti 8,1 %.
 
Takaisin
Ylös