Turun seudun joukkoliikenne 2020

Turun Sanomissa 12.10.2011 oli kirjoitus ja kuva Strasbourgin raitioteistä. Kuvasta huomaa, ettei katujen kapeus ollenkaan haittaa raitiotien toteuttamista. Kirjoituksessa mainittiin mm: "Itse raitsikat ovat moderneja ja viihtyisiä. Helsinki voisi käydä ottamassa oppia. Tamperelaiset suunnittelevat omaansa ja keskusteluissa on usein viitattu Strasbourgin raitiovaunuihin, kun on otettu mallia. Turussa raitsikkakeskustelu tuntuu olevan nykyään laimeaa."

Miten pikaraitsikan suunnittelu Turussa edistyy, esim. pysäkkien paikat? Runosmäen linjauksessa valittaneen vaihtoehto, joka kulkee väkirikkaitten Nättärin ja Hepparin lävitse. Itse olen paljon kulkenut keskipäivän aikaan 2/2A:lla (ex. 28:lla). Vaikka vuorotarjonta on tuplaantunut, busseissa on ainakin yhtä paljon matkustajia kuin ennenkin (ei siis vähentynyt puolella).
 
Olin juuri tulossa kertomaan samasta jutusta. Hyvin huomaa, että artikkelin kirjoittaja on selvästi turhaantunut siihen, ettei Turussa puhuta, keskustella ja ajeta "raitsikoita" tarpeeksi eteenpäin. Ja ihan syystäkin turhautumista on.

Turussa ei käsitellä, eikä puhuta tarpeeksi raitiotiestä. Siitä pitäisi mielestäni olla lehdessä jotain parin kuukauden välein. Onneksi toriparkistakaan ei ole puhuttu hetkeen. Pidän näitä kahta hanketta aatteellisisina vastakohtina, ja jos toriparkki toteutuu on sitä vaikea olla tulkitsematta taantumuksen merkkinä. Turussa taidetaan ajaa vain K- ja S-ryhmän etuja, nuo kirotut kaupalliset kartellimonopolit. En ymmärrä miksi Suomessa on niin paljon suojattuja liiketoimia, kun edes vapaat markkinat eivät pelaa normaalisti.
 
Keskustelun puute johtunee siitä, että periaatepäätös on tehty eikä valtuustolle ole käsittääkseni tällä tietoa tulossa uusia esityksiä aiheesta. Runkobussijärjestelmä on kaiketi etenemässä, minkä teoriassa pitäisi olla askel oikeaan suuntaan. Jos Tampere ryhtyy rakentamaan, mikä voi tapahtua hyvinkin pian, niin pistäisikö se vipinää asiaan? Historiallisesta näkövinkkelistä olisi etäisesti noloa, jos Tampereella olisi ratikka ja Turussa ei.
 
Viimeksi muokattu:
^ Niihän se olisi noloa, mutta kaikki eivät ajattele niin. Monille päättäjille saattaa olla monet muut asiat paljon tärkeämpiä kuin Turun kunnia ja maine. Tai ainakin siltä on alkanut tuntumaan, että kunnianhimoa, halua näyttää mihin pystytään ei enää nykyään ole paljon Turussa. Ainoastaan Tampereella on esitetty asian tiimoilta terve kilpailuhenkinen lausunto Turun suuntaan, mutta Turussa ei ole asian tiimoilta hiiskuttu.

En tiedä nähdäänkö pikaraitiotie Turun seudulla esim. ELSA-radan, ja ehkä jopa 8-tien kanssa kilpailevana ongelmahankkeena, joka on väärään aikaan tunkemassa esiin, ja siksi sitä ollaan kaikessa hiljaisuudessa joidenkin mielissä lykkäämässä eteenpäin. Toki periaatepäätös on hiljentänyt monia hankkeen innokkaimpia, mutta hieman väsyneitä kannattajia, mutta kaikesta kuitenkin huomaa, ettei pikaraitiotie-hanke ole rasvattu poliittisella konseksuksella, koska siinä tapauksessa upeasta tulevaisuudesta maalailtaisiin jo innokkaasti kuvia lehtiin, ja mielikuvissa elettäisiin jo aikaa, kun eka kerran astuu uutuutta hohtavaan hiljaisen tehokkaaseen vaunuun.

Tuntuu myös, että Turussa ei saa tapahtua mitään, ennen kuin kirottu toriparkki kaivetaan savipatjaan, ja että kaikki poliittiset voimavarat kaupungin kehittämiseksi on edelleen sidottu siihen. Mitä kaupungissa sitten tapahtuu sen jälkeen on utuista ja pimeää, koska mistään pitkänlinjan kaupunginkehittämissuunnitelmista ei ole minkäänlaista yksimielisyyttä. Sivusta katsottuna Turun kehittäminen on kuin sokean harhailua metsässä, jonka kummassakin reunassa porvarismies huutaa "tule tänne!".
 
Raitiotien suunnittelu jatkuu, kuten periaatepäätöksessä päätettiin, Turun seudun rakennemallissa 2035.

Rakennemalli 2035-sivut

14.6.2011 tehdyn linjaratkaisun mukaan raitiotie sisältyy osana rakennemalliin jolloin rakennemallin kaupunkisuunnittelu- ja liikenneratkaisu tukeutuu raitiotiehen.

Käytännössä rakennemallissa on keskitettu uutta maankäyttöä Turun seudun joukkoliikenne 2020-selvityksessä tutkittujen raitiotiehaarojen varteen.

Oheisessa linkissä on kartta, jossa on yksi versio joukkoliikenneverkosta elokuulta 2011. Suunnittelu on jatkunut tästä edelleen, ja lopulliseen esitykseen tulee Raision raitiotiehaara.
RM 35-ehdotus 23.8.2011

Turun joukkoliikennelautakunnan budjettiesityksestä käy ilmi, että tänä syksynä on tarkoitus käynnistää pikaraitiotien tarkempi suunnittelu
Turun joukkoliikennelautakunnan budjettiesitys vuodelle 2012

Runkolinjaston toteutus jatkuu, nyt on laadittu toteutussuunnitelmaa ja sen valmistuttua päästään konkreettisimpiin toimiin.

---------- Viesti lisätty kello 14:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:36 ----------

Vastauksia asiaan saanee myös Meidän Turku ry:n järjestämässä tilaisuudessa:

Meidän Turku ry sanoi:
P I K A R A I T I O T I E T U L E E ?

Keskiviikkona 9. marraskuuta klo 17.30 Panimoravintolan Koulun Historian luokassa ( Eerikinkatu 18) pidettävän illan alustava ohjelma on seuraava:

Raitiotie Turun seudun rakennemallissa 2035, liikennekonsultti Sakari Somerpalo, Linea Konsultit

Kansanedustajien lyhyet kommenttipuheenvuorot

Etukäteen pyydettyjä lyhyitä puheenvuoroja yleisöstä

Keskustelua

Lisäksi, jos kaipaa keskustelua, sitä lienee syytä itse herätellä esimerkiksi kirjoittelemalla lehtiin.

Turun raitiotien lähitulevaisuus ratkaistaan liikennepoliittisessa selonteossa.
Ainakin kaksi hallituspuoluetta on vaatimassa Turun ja Tampereen raitioteitä osaksi selonteossa mainittavia hankkeita.
 
Minulle Turun yleissuunnitelma tuli (positiivisena) yllätyksenä.

Mikä yllätys se on, että kun periaatepäätöksessä asetetut ehdot ovat täyttymässä, edetään periaatepäätöksen mukaisesti?
Turussa on ollut toki vähemmän keskustelua raitiotiestä, kun vahvaa vastustusta ei ole.

Tästä tulee hyvä kilpajuoksu, jossa molemmat ovat voittajia. Yhdessä kaupungit ovat myös vahvempia valtiota vastaan, kun ryhdytään neuvottelemaan ministeriön rahoitusosuudesta. Juuri näin tämän pitääkin mennä!

Tämä on ajatuksena. Parhaimmassa tapauksessa avajaiset ovat sopivasti yhtä aikaa. Aikanaan rautatie Turkuun ja Tampereelle avattiin samanaikaisesti.
 
Toivottavasti Turunsanomissa hyvin näkyvästi luukutettu hankkeen kokonaisinvestointihinta n. 500 miljoonaa, ei herätä vastustajia pimeistä koloistaan. Mielekkäämpää olisi artikkeli, jossa käydään läpi kansantajuisesti se, mistä hinta koostuu ja eritoten hankeinvestoinnin puoliintumisaikaa. Jonkinlainen kaavio siitä mihin nykyjärjestelmällä ollaan menossa, ja mikä uuden järjestelmän vaikutus on tähän. Kiitos alkuräjähdyksen ja sattumavaraisen evoluution, että Kaarinankin päättäjät taipuivat yhteiseen joukkoliikenneorganisaatioon. Tässä alkaa pian uskoa, että tunnelin päässä on oikeasti valoa ja että se on juna, eikä pelkkä harhakuva ;)
 
Toivottavasti Turunsanomissa hyvin näkyvästi luukutettu hankkeen kokonaisinvestointihinta n. 500 miljoonaa, ei herätä vastustajia pimeistä koloistaan. Mielekkäämpää olisi artikkeli, jossa käydään läpi kansantajuisesti se, mistä hinta koostuu ja eritoten hankeinvestoinnin puoliintumisaikaa. -- Tässä alkaa pian uskoa, että tunnelin päässä on oikeasti valoa ja että se on juna, eikä pelkkä harhakuva ;)

Mielestäni Turun sanomien juttu oli kyllä muuten varsin asiallinen, mutta täysin huomiotta jäi se tosiasia, että valtio ja EU tukevat tämänkaltaisia hankkeita varsin huomattavillakin osuuksilla, joten tuo mainittu puolen miljardin hinta-arvio ei ole lähelläkään sitä mitä kunnan (=veronmaksajien) maksettavaksi jää. Ainakaan, jos menetellään kuten Länsimetron tapauksessa. Vähälle huomiolle jäi myös hankkeen ensimmäinen ja toinen rakennusvaihe, kaikkea ei siis rakenneta kerralla. Lisäksi olisi hyvä painottaa pikaraitiotien ja Turun 60-luvun lopun raidejärjestelmän eroja näkyvämmin: Ainakin omasta kokemuksesta olen huomannut, että ne harvat tuntemani ihmiset jotka raitiotietä vastustavat eivät tunnu tietävän, että kyseessä ei ole mikään autojen keskellä 60-luvun tyyliin mateleva raitiovaunu. Sellaisen rakentaminen tällä hinnalla olisikin täysin järjetöntä!

Joka tapauksessa tunnelin päässä alkaa tosiaan näkyä valoa, ja tämä yleissuunnitelma tekee pikaraitiotiestä paljon konkreettisemman hankkeen.
 
^ Olihan se ihan asiallinen. Paitsi, että siitä jäi kuva, että edelleen tutkitaan kannattaako rakentaa. Eihän sitä enää tutkita, vaan ennemminkin miten ja milloin pystytään rakentamaan. Kaupunkilaisjärjellä periaatepäätös tarkoittaa samaa kuin, "jos ei nyt, niin huomenna".

Hieman asiasta toiseen. Mahtaisikohan runosmäkeen menevän linjas voida joku päivä ylettää aina lentoasemalle saakka? Sinnehän on suunnitteilla iso logistiikkakeskittymä, jonka pitäisi tarjota tuhansia uusia työpaikkoja tulevaisuudessa.

Wikipediaan on joku viitsinyt luoda oikein reittikartan Turun pikaraitiotielle http://en.wikipedia.org/wiki/Trams_in_Turku#Light_rail :D

Mielestäni sitten ollaan saavutettu jotain kun se alkaa näyttää tällaiselta http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a3/Straßenbahn-Netz_Wien.png ;)
 
Viimeksi muokattu:
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=228963

Tuolta saa sellaisen kuvan, että pikaraitiovaunuja ei nähtäisi tällä vuosikymmenellä Turussa, koska valtiolta voisi herua rahoitusta vasta 2020. Aika huolestuttavaa. Eli vasta ensimmäisen vaiheen raiteita alettaisiin pistämään maahan siinä vaiheessa, kun pitäisi olla jo toisen vaiheen kimpussa.
 
Viimeksi muokattu:
Niin ei nähdä Turussa, Tampereella eikä Helsingissäkään (Jokeri).
Tuolla muualla EU-maailmassa ratikkahankketkin näyttävät saavan EU-rahaa.
Suomi sitten lienee aina vain maksajan paikalla.
 
Turun joukkoliikennelautakunta sanoi:
Päätös: Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi Miikkolan ehdotuksesta yksimielisesti.

Mikä tässä on taustalla? Eikö lautakunta tahdo käynnistää raitiotien yleissuunnitelmaa, vai onko palautuksen syy vain jossain muotoasioissa?
 
Asia palautettiin, koska esityslistatekstiin haluttiin joitakin muutoksia. Pöydällä olevaan ei saa esittelijä tehtyä muutoksia, palautettuun saa.
Asia tulee käsittelyyn 1.11.2011 kokoukseen. Tekstejä vertailemalla havaitsee, mitä muutoksia on haluttu.

Turun joukkoliikennelautakunta 1.11.2011

---------- Viesti lisätty kello 15:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:56 ----------

Rahoitusasiaan: olen itse julkisestikin korostanut, että nyt aivan oleellista on, että valtio muodostaa raamin, jolla raitiotiet ja muut vastaavat hankkeet saadaan rahoitettua. On totta, että rahoituskehyksessä ei ole tilaa raitiotiehankkeille. Siksi hankkeille on koottava kehyksen ulkopuolinen rahoitusmenettely, joka osaltaan tukeutuisi mm. rahoitukseen kaupunkikehitysvaikutuksilla ym. tekijöillä.
 
Takaisin
Ylös