Pikaraitioteiden vastustus Helsingin seudulla

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Ajattelin, että tästä aiheesta olisi syytä avata oma ketjunsa, koska asia ei kuulu mitenkään vain Länsimetro - ketjuun.

Eli: Miten pikaraitiotieitä on vastustettu, niiden selvittämistä ja toteuttamista haitattu ja estetty 1980-luvulta alkaen pääkaupunkiseudulla.

Ketjun pohjana oli Laten viesti:

Minulla taasen on työpöydälläni HKL:n papereita 90-luvun alusta ja niissä tyrmätään ykskantaan Espoon ja Vantaan pikaraitiotiet ja vaaditaan vain metroa ja busseja käyttöön. Samoin minulla on HKL:n raportteja, joissa tyrmätään Kuusisaaren kautta kulkeva raitiotie (...)

Myöhemmin Espoo teki pikaraitiotiestä uuden PIRATE-selvityksen, johon Anssi Joutsiniemen "Ei kenenkään Helsinki" -teoksen mukaan Helsingin virkamiehet kieltäytyivät millään tavalla osallistumasta ja apua antamasta. Samoin on tiedossa, että raide-YVA:n yhteydessä työ seisoi kuukausia, kun Helsinki vaati Helsinkiin asti ulottuvaa pikaraitiotietä pois selvityksestä.

Ainakin seuraavia hankkeita on ollut olemassa, mutta ne on (ainakin toistaiseksi) saatu estettyä:

- Viikin pikaraitiotie VIIRA
- Raide-Jokeri
- Etelä-Espoon pikaraitiotiet
- Raitiotie Huopalahteen, Koskelaan, Oulunkylään ja Munkkivuoreen
- Kanjon C-rata eli tunnelipikaraitiotie keskustassa
- POKERI eli Pasilan tason poikittainen pikaraitiotie
- Vantaan pikaraitiotiet

Mitä kerrottavaa foorumilaisilla on näistä suunnitelmista, erityisesti niiden torjumisesta?
 
Ainakin seuraavia hankkeita on ollut olemassa, mutta ne on (ainakin toistaiseksi) saatu estettyä:

- Viikin pikaraitiotie VIIRA
- Raide-Jokeri
- Etelä-Espoon pikaraitiotiet
- Raitiotie Huopalahteen, Koskelaan, Oulunkylään ja Munkkivuoreen
- Kanjon C-rata eli tunnelipikaraitiotie keskustassa
- POKERI eli Pasilan tason poikittainen pikaraitiotie
- Vantaan pikaraitiotiet

Mitä kerrottavaa foorumilaisilla on näistä suunnitelmista, erityisesti niiden torjumisesta?

Pitäisikö synkkään joukkoon lisätä Laajasalon pikaraitiotie sekä kuriositeettina vielä Suomenlinnan raitiotietunneli, vai vieläkö on toivoa ainakin Laajasalon osalta?

Tuo Pokeri on jäänyt ainakin minulta kokonaan ohi. Mistä se käytännössä olisi mennyt?

Käsite Vantaan pikaraitiotiet pitää avata vähän enemmän kanssa. Niitä lienee suunniteltu muitakin kuin Tikkurila-lentokenttä-Myyrmäki välille.

t. Rainer
 
Jotta tätä asiaa nyt vähän purettaisiin auki, niin pitäisi kai analysoida minkä laatuista pikaraitioteiden vastustus on ollut ja mistä se on johtunut, eli onko se ollut minkä hankkeen kohdalla:
- Poliittista vastustusta
- Virkamies-/asiantuntijatasolla
- Kansalaisaktivismin vuoksi (NIMBY etc)
- Etujärjestöjen painostuksen vuoksi (autoilujärjestöt ym)
- Hanke päälekkäinen toisen joukkoliikennehankkeen kanssa
- Hanke vanhentunut
- Hanketta ei ole missään vaiheessa pidetty ajankohtaisena toteuttaa seuraavaan 20-30 vuoteen

Itse näkisin että suurin osa on lykkäntynyt virkamiesten ja asiantuntijoiden vastustuksen vuoksi. Merkittävimpänä syynä rahojen ja visioiden puute.

t. Rainer
 
Merkittävältä tekijältä vaikuttaa myös yleinen mielipide. Suomalaiset tietävät vain yhden raitiotien, eli Helsingin ratikat. Niiden perustella on syntynyt mielikuva vain kantakaupunkiin sopivasta, verkkaisesta järjestelmästä, joka kulkee pyöränlaipat ulisten vanhanaikaisilla, mäkisillä ja mutkaisilla rataprofiileilla eikä pysty siirtämään nopeasti suuria massoja. Tämän luulon yleisyys kävi hyvin ilmi yleisön soitoista, kun Mikko Alameri oli Ylen Aikaisessa kertomassa Tramwestistä.

Harmi, että myös virkamiehet ja osa päättäjistä ovat tietämättömiä paremmasta.
 
Hei!

Nimim. Kani on aivan oikeassa. Monilla ei riitä mielikuvitus ja tieto. Sana "pikaraitiotie" ei herätä sitä mielikuvaa, joka pikaraitiotielle pitäisi olla: nopea, mukava, hiljainen, halpa ja joustava.
Sen sijaan mieleen tulee Helsingin 60-luvulle jämähtäneet raitiovaunut: hidas, ahdas, häiriöaltis, äänekäs ja vanhahtava.

Metro sen sijaan herättää positiivisia mielikuvia. Jos tarkastelee Saksan pikaraitioteitä, esim Stuttgart, Ruhr-alue, Köln jne. huomaa, että nimiongelma on hoidettu melko elegantisti. Berliinistä tutulla U-Bahn- merkillä (Maanalainen) varustetut pysäkit ja linjakartat tuottavat täysin erilaisen mielikuvan. Se, että U:n keskellä lukee hyvin pienellä "Stadtbahn", ei osu niin vahvasti silmään.
Matkustajille sanotaan siis, että he matkustavat nyt U-Bahnissa.
Itävallassa tapahtui juuri Helsingin tyylinen virhe kutsua tällaista nykyaikaista liikennevälinettä nimellä "Schnellstraßenbahn". Kaikille tuli tietenkin heti mieleen Wienin hitaat katuratikat ja projekti tyssäsi siihen.

Ehdottaisin Helsingissäkin sanasta "pikaraitiotie" luopumista. Suora käännös sanasta "Stadtbahn" ei ole järin toimiva Suomessa. "Kaupunkirata" tai "Kaupunkirautatie" tms tuo ehkä taas vääriä mielikuvia tai ei mielikuvia ollenkaan, joka on myös ongelmallista.

Sen sijaan sana "kevytmetro" tai "light-metro" tai jotain siihen suuntaan voisi sopia Helsingille hyvin. Se, että sanassa esiintyy metro, mutta se onkin halvempi ja parempi on varmasti monen päättäjän mieleen. Ongelma on vielä sana "kevyt". Jotkut voivat tarrautua siihen negatiivisessa mielessä..
 
Sen sijaan sana "kevytmetro" tai "light-metro" tai jotain siihen suuntaan voisi sopia Helsingille hyvin. Se, että sanassa esiintyy metro, mutta se onkin halvempi ja parempi on varmasti monen päättäjän mieleen. Ongelma on vielä sana "kevyt". Jotkut voivat tarrautua siihen negatiivisessa mielessä..

Laitanpa rouskutettavaksi ehdotuksen "katumetro."
 
Sen sijaan sana "kevytmetro" tai "light-metro" tai jotain siihen suuntaan voisi sopia Helsingille hyvin. Se, että sanassa esiintyy metro, mutta se onkin halvempi ja parempi on varmasti monen päättäjän mieleen. Ongelma on vielä sana "kevyt". Jotkut voivat tarrautua siihen negatiivisessa mielessä..

Te olette varmaan eri lehdissä törmännyt virheellisesti käytettyyn sanaan "kevytraitiotie" kun on tarkoitettu pikaraitiotietä. Lehtimiehet ja -naiset eivät ymmärrä sitä että pikaraitiotie on itse asiassa raskaampi kuin perinteinen raitiotie, mutta heille on syntynyt mielleyhtymä kevyestä radasta ja raitiovaunusta, ehkä siksi että niitä kutsutaan englanniksi "light rail", ja siksi monissa lehdissä lukee mm että "Kevytraitiotie haastaa länsimetron". Eli työsarkaa kielihuollolla olisi.

Yleisesti ottaen vastustus pikaraitioteitä kohtaan ei ole samantyyppistä kuin raskasta raideliikennettä vastaan jonka kimppuun on käyty sekä kansalaisaktivistien, etujärjestöjen että rahakirstunvartijoiden suunnalta. Pikaraitioteillä on jonkinlainen imago-ongelma, sitä ei oteta vakavasti ja koska suunnitelmat eivätole edenneet juuri karttoja pidemmälle, eivät ole törmänneet todellista vastarintaa.

Ainoa eturistiriitoihin törmännyt pikaraitiotiehanke Suomessa lienee Tampereelle suunnitellut radat.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Sen sijaan sana "kevytmetro" tai "light-metro" tai jotain siihen suuntaan voisi sopia Helsingille hyvin. Se, että sanassa esiintyy metro, mutta se onkin halvempi ja parempi on varmasti monen päättäjän mieleen.

Itselleni tulee väkisinkin mieleen Berlinin MetroTram. Se on aika oikeaoppinen: metropolitan railwayksi kutsuttiin ensimmäistä metroa, metropolitan tramway siis on metropolin raitiotie. Metroratikka ei taida kuitenkaan olla se oikea sana Suomessa.
 
Sana "pikaraitiotie" ei herätä sitä mielikuvaa, joka pikaraitiotielle pitäisi olla: nopea, mukava, hiljainen, halpa ja joustava.
Aika osuva ja hyvä kirjoitus nimimerkki GM 5 ja siihen viitaten pyydän vilkaisemaan avattaressani olevaa symboolia. Esimerksi Kölnissa, Bielefeldissä ja Hannoverissa menin "metrolla", vaikka se oli taatusti ratikka ja eräät niiden vaunut varsin lähellä Helsingin NrI ja II-nivelvaunuja. Vaan eipä taida kukaan kuvitellakaan noita Helsingin "saranoita" metrojuniksi tai edes kaupunkiradan juniksi. Kolisevia ratikoita ne vain ovat ;).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
On vaikea uskoa, että hyvin todellinen pikaraitioteiden vastustus johtuisi ensisijaisesti käsitteistä. Tehokkaimmat vastustajat esimerkiksi Helsingin kaupungin johtavissa viroissa ovat kyllä tietäneet, mitä "pikaraitiotie" tarkoittaa.

Käsitteillä voidaan tietysti markkinoida joukkoliikennettä.

Oleellisinta tämän ketjun kannalta on kuitenkin se, että Helsingin olemassaolevan raitiotien kehittämisen sabotointi (laajennusten estäminen, heikot ja huononevat etuudet, antiikkinen rataverkko, kuljettajien lipunmyynnin säilyttäminen) on vaikuttanut kielteisesti käsitteiseen "raitiotie" ja "raitiovaunu".

Kyse on ollut nimenomaan siitä, että negatiivinen kehittäminen on heikentänyt raitiotien perinteisesti hyvää imagoa Helsingissä.
 
Laitanpa rouskutettavaksi ehdotuksen "katumetro."

Tuohan on nokkela vaihtoehto!

Tampereen pikaraitioselvityksen esitteessä sanottiin, että "Pikaraitiotie ei ole raitiovaunu, sillä sen ideana ei ole kulkea lyhyiden pysäkkivälien tahdittamana ainoastaan katuverkossa. Pikaraitiotie ei myöskään ole juna, vaan kevyempi ja edullisempi järjestelmä.
Pikaraitiotietä voisi kutsua paremminkin kaupunkijunaksi. "
 
Pikaraitiotietä voisi kutsua paremminkin kaupunkijunaksi.
Googlettamalla asia sai entistäkin koomisemman käänteen. Laittamalla hakusanaksi kaupunkijunan Google tarjoaa alkuun tällaista (www.poritar.fi).

Väittäisin että Jokerin nostaminen raiteille muuttaa niin monen käsityksiä raitioteistä, ettei imagoa tarvitse kohottaa millään huvipuistotason nimikikkailuilla. Jokerin raiteistamista ei voine enää estää oikein mikään. Ensimmäistäkään järkisyytä hankkeen torpedoimiseen ei kerta kaikkiaan ole olemassa.
 
Väittäisin että Jokerin nostaminen raiteille muuttaa niin monen käsityksiä raitioteistä, ettei imagoa tarvitse kohottaa millään huvipuistotason nimikikkailuilla. Jokerin raiteistamista ei voine enää estää oikein mikään. Ensimmäistäkään järkisyytä hankkeen torpedoimiseen ei kerta kaikkiaan ole olemassa.
Arvatkaa vain, miksi hanketta on jarruteltu jo 18 vuotta.

Antero
 
Ei ole olemassa mitään pikaraitioteiden vastustusta. Pikaraitio on tulossa sinne missä soveltuva, riittävä ja tarpeellinen. Esimerkiksi Jokeri I. Jos pikaraitio on kuulunut joidenkin alueiden yksiin vaihtoehtoihin ja päädytty toiseen ratkaisuun, ei se tarkoita että kyse olisi erityisestä vastustamisesta. Pääkaupunkiseutu yhdistetään ja paikallista päätöksentekoa lisätään. Seutukokonaiset ratkaisut katsotaan vastaisuudessakin koko seutu huomioon ottaen, ei se mikä on kivoin Westendiläisille. Kehitys ja kasvutarve ei ole mutkitteleva hidasteleva seisova ratikka kestämättömillä matka-ajoilla verkotettuna ympäri seudun. Saatika Espoo spesifisti.

Itse kannatan raitioteiden kehittämistä ja jatkamista, sekä nopeuttamista juuri esim. autoliikennettä vähentämällä ottamalla tietullit käyttöön.
 
Hei!

Ei ole olemassa mitään pikaraitioteiden vastustusta. Pikaraitio on tulossa sinne missä soveltuva, riittävä ja tarpeellinen.

...

Kehitys ja kasvutarve ei ole mutkitteleva hidasteleva seisova ratikka kestämättömillä matka-ajoilla verkotettuna ympäri seudun. Saatika Espoo spesifisti.

Hetkinen: siis mielestäsi Helsingissä ei ole mitään pikaraitioteiden/kevytmetron vastustusta. Ja samalla kutsut sitä hidastelevaksi, mutkittelevaksi ja kestämättömäksi matka-aikojen suhteen. Eli käytät juuri niitä argumentteja, joilla torpedoidaan kevytmetroja. Ja juuri niitä argumentteja, jotka eivät yksinkertaisesti ole totuudenmukaisia. En ymmärrä tätä, voisitko selventää, kiitos.

Miksi Jokeria ei heti tehty kevytmetrona? Miksei nykyistä raitiotieverkkoa nosteta nykyaikaiselle tasolle? Miksi suunnitellaan edes metroa ties minne, jonne kevytmetro on kuulemma sopimaton? Miksei kevytmetron soveltuvuutta tutkita edes puoliasiallisesti ja rehellisesti?

Miksi jotkut kuvittelevat Helsingin olevan NIIN erikoinen kaupunki, että täällä kaikkialla muualla maailmassa hyväksi koetut ratkaisut eivät toimisi?

Minua muistutetaan melkein joka päivä opiskelujeni yhteydessä, että jokaista joukkoliikennejärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuudessaan. Tärkeimmät seikat ovat houkuttelevuus, kokonaismatkaan (HUOM: siis ei metroasemalta metroasemalle, vaan kotiovelta määränpäähän) kuluva aika ja taloudellisuus rakennusvaiheessa ja käyttövaiheessa. Ja juuri näissä seikoissa kevytmetro on/olisi melko lyömätön Helsingissä.

Juuri tästä syystähän täällä käydään tätä keskustelua, miksi Helsingissä on näin? Kuka siitä hyötyy? Ei ainakaan matkustajat ja Helsingin talous.

Moni on varmasti vilpittömän vakuuttunut metron paremmuudesta, mutta miltei pakkomielteinen metroverkon laajennus ja kaikin puolin parempien vaihoehtojen hylkääminen ja tahaton tai tahallinen väärentely ei ole kovin vakuuttavaa ja herättää kyllä epäilyksiä.

Olen sitä mieltä että tarpeeton ylimielisyys ja haluttomuus tarkastella tilannetta oman aidan tuolla puolen on nimiasioden lisäksi yksi syy kevytmetron heikkoon suosioon Helsingissä.
 
Takaisin
Ylös