Pikaraitioteiden vastustus Helsingin seudulla

GM5 esitti keskusteluun varsin tärkeitä näkökohtia.

Jos ylipäätään pidetään pikaraitiotietä tai modernia raitiotietä mahdollisena ja perusteltuna ratkaisuna liikennetarpeisiin Helsingin seudulla, miksi tällaisia hankkeita ei noin 20 vuoden keskustelun aikana ole toteutettu?

Erityisesti kannattaisi nostaa seuraavat asiat esille:
- Miksi Helsingin raitioteiden jo KANJO - selvityksessä 1990-luvulla esitettyjä nopeutustoimia (kuljettajarahastuksen poisto, liikennejärjestelyjen tarkistukset, etuuksien parantaminen) ei ole toteutettu, vaikka ne tuottaisivat suuret rahalliset säästöt?
- Miksi Helsingin raitioteiden pitkälle tutkittuja ja ilmeisiä taloudellisia etuja tuottavia pieniä jatkoja (esim. Munkkivuori, Koskela / Veräjämäki / Oulunkylä) ei ole toteutettu - ja miksi niiden eduista esitetään ilmeisen virheellisiä laskelmia HKL:n kustannusraporteista?
- Miksi HKL on aktiivisesti vastustanut Viikin pikaraitiotietä (VIIRA) ja estänyt sen rakentamisen samanaikaisesti Viikin asuntorakentamisen aikana?
- Miksi Jokeri toteutettiin bussimetrona, eikä pikaraitiotienä?
- Mihin perustuvat yhä jatkuvat puheet pikaraitiotiestä "neljäntenä järjestelmänä" vaikka pikaraitiotie on toteutettavissa nykyisen HKL-raitiotien kanssa yhteensopivana järjestelmänä?
 
Viimeksi muokattu:
Jos ylipäätään pidetään pikaraitiotietä tai modernia raitiotietä mahdollisena ja perusteltuna ratkaisuna liikennetarpeisiin Helsingin seudulla, miksi tällaisia hankkeita ei noin 20 vuoden keskustelun aikana ole toteutettu?

Koska kaikkia järkeviä hankkeita ei vaan toteuteta. Suomihan on täynnä toteuttamista odottavia kannattavia liikennehankkeita, mutta silti osaa niistä ei toteuteta koskaan. Erityisesti julkisella rahalla toteutettavien hankkeiden valitsemisesta on usein rationaalisuus kaukana, kun poliitikot pääsevät valitsemaan, mitä tehdään. En sanoisi vastustamiseksi sitä, että jotakin ei vaan tehdä, jos hanketta ei aktiivisesti jarruteta.

Pikaraitioteiden yksi ongelma on ollut Helsingin kantakaupunki. Siellä on kansainvälisestikin vertailtuna tiheästi liikennevaloja ja nopean maanpäällisen joukkoliikennejärjestelmän luominen on vähintäänkin haasteellista. Varsinkin, kun otetaan huomioon Helsingin liikennepoliittinen ilmapiiri, jossa autoilua ei saa haitata esim. ottamalla pois kaistoja. Yksi merkittävä tekijä Viiran hautautumiseen on ollut, että sille ei ole esitetty linjausta Helsingin keskustaan asti. Minä veikkaisin, että jos Helsingin halutaan nyt tehdä säteittäisiä pikaratikkalinjoja, pitäisi ne tunneloida kantakaupungissa. Jokerilla tälläistä ongelmaa ei ole ja siksi se on toteutumassa.

Niin kauan kun pikaratikoille ja Helsingin nykyisille ratikoille ei kukaan esitä konkreettista ja uskottavaa integrointisuunnitelmaa, minä ainakin pidän niitä erillisinä järjestelminä. Nykyiset ratikat vievät raidekapasiteettia sen verran keskustassa, että sinne on vaikeaa sovittaa sekaan uusia linjoja, jos niiden halutaan kulkevan täsmällisesti. Minä veikkaisin, että jos nykyisiä kiskoja halutaan käyttää metromaiseen esikaupunkiliikenteeseen, pitää suuri osa nykyisistä ratikkalinjoista raivata tieltä pois.

Pikaratikoilla on Helsingissä myös uskottavuusongelma. Pikaratikka on Helsingissä henkilöitynyt voimakkaasti Antero Alkuun, joka on julkisuuteen päästessään esittänyt usein varsin rajujakin kommentteja Helsingin joukkoliikenteestä. Se on yhdistänyt monien mielessä pikaratikan jonkinlaiseksi radikaaliksi ääri-ilmiöksi, jota maltillisten kansalaisten kuuluu vastustaa.
 
Ulkopaikkakuntalaisissa tuo näkyy juuri eniten. Kuvitellaan että kaupunkilaiset ovat valmiita vuosien jopa vuosikymmenien remontteihin milloin minkäkin maakunnista kumpuavan idean takia. Vironniemen ja kantakaupungin raitioliikenne täytyisi viedä tunneleihin jotta merkittävää nopeusetua koituisi nykyiseen järjestelmään verrattuna. Missään kantakaupungissa ei lätkäistä eristettyä pikaratikkarataa keskusta saavuttaen ja ohittaen, se ei ole mahdollista. Keskustassa ja kantakaupungissa menee jo raidetunneli ja tulossa on lisää, mm. toinen metrolinja ja Pisara. Nämä ovat ratoja joista vedetään esikaupunkien linjat.

Pikaratikka on tulossa sinne missä tarpeellinen, riittävä ja soveltuva, esim Jokeri I. Jos pikaratikka tuotaisiin Helsingin keskustaan tarvittaisiin Vironniemelle tällöin kolmas(3) raidepisara metro- ja lähijunaratojen lisäksi.

edit: typo
 
Viimeksi muokattu:
Pikaraitioteiden yksi ongelma on ollut Helsingin kantakaupunki. Siellä on kansainvälisestikin vertailtuna tiheästi liikennevaloja ja nopean maanpäällisen joukkoliikennejärjestelmän luominen on vähintäänkin haasteellista.
Keski-Euroopan kaupungeissa autoja ja liikennevaloja on vielä enemmän. Mutta siellä on myös enemmän halua korjata kaupunkiympäristöä ja niin tehdään. Toisin sanoen eläviä esimerkkejä siitä, ettei autojen ja liikennevalojen määrä ole mikään tekninen este, vaan selitys asenteille.

Varsinkin, kun otetaan huomioon Helsingin liikennepoliittinen ilmapiiri, jossa autoilua ei saa haitata esim. ottamalla pois kaistoja.
Aivan. Ehkä meillä ei ole tarpeeksi autoja, liikennevaloja ja ruuhkia, jotta ymmärrettäisiin, että ne ovat oikeasti kaupungin menestymisen ongelma. Nythän meillä edelleen ajatellaan, että kaupungin ongelma on, ettei sinne pääse tarpeeksi autoja.

Yksi merkittävä tekijä Viiran hautautumiseen on ollut, että sille ei ole esitetty linjausta Helsingin keskustaan asti. Minä veikkaisin, että jos Helsingin halutaan nyt tehdä säteittäisiä pikaratikkalinjoja, pitäisi ne tunneloida kantakaupungissa.
Niin, Viirahan tulee keskustaan Hämeentiellä olevia raiteita pitkin, joten ei ole tarpeen esittää mitään erillisiä linjauksia. Se, mitä tarvittaisiin, on vain sanoa että siitä se tulee Hämeentietä. Mutta sen sijaan, että sanottaisiin näin, sanotaan mieluummin, ettei Hämeentie ole syystä tai toisesta mahdollinen.

Tunneliusko on yksi keino vastustaa raitioteiden kehittämistä Helsingissä. Ja siihen liittyy vakuuttelu siitä, miten raitiovaunu on aina hidas kun se on maan päällä. Tunneleiden nopeus ja pintaliikenteen hitaushan eivät pidä paikkaansa. Sen osoittavat sekä teoria että käytännön esimerkit - jopa Helsingistä!

Jokerilla tälläistä ongelmaa ei ole ja siksi se on toteutumassa.
En oikein usko tällaista selitystä. Jokerilla on enemmän matkustajia huipputunnissa kuin Marjaradalla ja lähes koko Jokerin rakentamiselle tunneliin on vähintään yhtä paljon perusteluita kuin tunneliin tehtävälle Matinkylän metrolle. Metron kannattajat eivät vain koe Jokeria uhkana metrolle - kuten Viira ja Kruunuvuoren ratikka ovat - koska se ei ole osa raskaan raideliikenteen reviiriksi asetettua sormimallia.

Toisaalta Jokerin kanssa on pakko tehdä jotain matkustajamäärän vuoksi. PLJ:ssä pikaraitiotien vastustajat ovat lykänneet Jokerin vuosikymmenien päähän, mutta bussiversion salliminen on osoittanut käytännössä, että on edettävä nopeammin ja ettei sormimalli vastaa seudun joukkoliikenteen kehittämisen tarpeita.

Niin kauan kun pikaratikoille ja Helsingin nykyisille ratikoille ei kukaan esitä konkreettista ja uskottavaa integrointisuunnitelmaa, minä ainakin pidän niitä erillisinä järjestelminä.
Mistä tämä kenkä puristaa? Kun esikaupunkien raitiolinjat voivat ajaa keskustan rataverkolla, pikaraitiotiet on integroitu nykyiseen ratikkaverkkoon. Se ei edellytä muuta kuin samaa raide- ja korileveyttä. Yhtä lailla on meillä integroitu bussiliikenne, vaikka Länsiväylällä ajaessaan bussit ovat nopeampia kuin itämetro ja keskustan henkilöautoruuhkissa hitaampia kuin keskustan ratikat.

Nykyiset ratikat vievät raidekapasiteettia sen verran keskustassa, että sinne on vaikeaa sovittaa sekaan uusia linjoja, jos niiden halutaan kulkevan täsmällisesti. Minä veikkaisin, että jos nykyisiä kiskoja halutaan käyttää metromaiseen esikaupunkiliikenteeseen, pitää suuri osa nykyisistä ratikkalinjoista raivata tieltä pois.
Ei linjoja tarvitse lopettaa, vaan pitää siirtyä suurempaan yksikkökokoon ja muihin nykyaikaisiin käytäntöihin. Radan kapasiteettihan on mahdollinen vuoromäärä (esim. tunnissa) ja pysäkkien sallima suurin pituus. Meillä vaan ovat käytössä niin monet menneisyyden tehottomat käytännöt, että raitioliikenteen tehokkuus tuhraantuu niihin. Eli pieni vaunukoko, erillisajo, kuljettajarahastus, pieneen huippunopeuteen pakottava ratatekniikka ja nykyaikaisten liikenne-etuuksien puuttuminen.

Pikaratikoilla on Helsingissä myös uskottavuusongelma. Pikaratikka on Helsingissä henkilöitynyt voimakkaasti Antero Alkuun, joka on julkisuuteen päästessään esittänyt usein varsin rajujakin kommentteja Helsingin joukkoliikenteestä. Se on yhdistänyt monien mielessä pikaratikan jonkinlaiseksi radikaaliksi ääri-ilmiöksi, jota maltillisten kansalaisten kuuluu vastustaa.
Olen yhtä mieltä siitä, että minkään asian ei pitäisi henkilöityä. Se ei kuitenkaan muuta itse asiaa. Se, mitä tässä tapauksessa minä esitän ei ole oikein tai väärin sen perusteella, että minä esitän sen. Mutta suomalaiset ovat kovin auktoriteettiuskoisia. Kun tarpeeksi korkea virkamies tai virkamies yleensä sanoo jotain, se uskotaan, vaikka maallikkokin epäilisi asiaa.

Toisaalta, kuinka paljon mahtaa olla kysymys siitä, että pikaratikoiden vastustajat ovat henkilöineet asian. Kun ei kyetä kumoamaan asiaa, käydään kiinni henkilöön. Niinhän se usein menee täällä JLF:lläkin, eikä pelkästään minun kohdallani.

Minusta hyvä viimeaikainen julkinen esimerkki oli, ettei Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko, korkea virkamies siis, edes yrittänyt osoittaa vikaa TramWestistä, vaan moitti TramWestin tekijöitä ja toisaalta kehui metrosuunnitelmaa sillä, että sillä on ollut 200 tekijää.

Antero
 
Niin.. Miksihän pikaraitoteita vastustetaan Helsingin seudulla? No ettei vaan siksi, että nykyinen systeemi toimii ihan hyvin. Lähijunat, metro ja bussit muodostavat ihan hyvän kokonaisuuden. Mihin niitä ihan oikeasti tarvitaan sitten? On mielestäni silkkaa rahan- ja ajantuhlausta tällä hetkellä miettiä pikaraitioteitä. Saataisiin ensin se pirun kallis länsimetro valmiiksi. Sen tekemisestä jo tehty päätös ja se tulee näillä näkymin. Makso mitä makso. Päätökset on tehty ja piste. Tulisi kuitenkin kehittää nykyisiä joukkoliikennepalveluja.
 
No ettei vaan siksi, että nykyinen systeemi toimii ihan hyvin. Lähijunat, metro ja bussit muodostavat ihan hyvän kokonaisuuden.

Nykyisessä systeemissä on helppo havaita ainakin kolme merkittävää ongelmaa:
1. Joukkoliikenteen osuus seudun liikenteestä laskee koko ajan.
2. Nykyinen joukkoliikennejärjestelmä vaatii suuren liikennöintituen dieselbussien suuren osuuden vuoksi.
3. Nykyinen joukkoliikennejärjestelmä ei tarjoa kilpailukykyisiä matka-aikoja useilla yhteyksillä verrattuna henkilöautoon.

Pikaraitiotien pitäisi muilta Helsingin kokoisilta seuduilta, vaikkapa Tukholmasta tai Kölnistä saatavan kokemuksen mukaan soveltua ainakin joillekin reiteille juuri vastaamaan näihin ongelmiin.

Mihin niitä ihan oikeasti tarvitaan sitten? On mielestäni silkkaa rahan- ja ajantuhlausta tällä hetkellä miettiä pikaraitioteitä.

Osoitat kommentillasi nimenomaan sen, jota ajoin takaa. Pääkaupunkiseudulla on henkilöitä ja tahoja, kuten sinä, jotka periaattellisesti vastustavat pikaraitioteitä.

Pikaraitioteitä tarvitaan, jos pääkaupunkiseuduilla on reittejä, jotka ovat liian raskaita hoidettavaksi bussilla ja liian kevyitä hoidettavaksi lähijunilla tai metrolla. Voidaan tietysti väittää, ettei tällaisia reittejä ole.

Varsin laaja konsensus vallitsee siitä, että tällaisia reittejä ovat ainakin:
1. Jokeri
2. Kruunuvuorenrannan yhteydet
3. Helsingin kantakaupungin uudet asuntoalueet
 
Eikös näille kahdelle ole kuitenkin suunnitelmissa ihan nykyisen ratikkaverkon laajentaminen?

Otin ne esimerkeiksi alueista, joiden osalta on katsottu, että bussien kapasiteetti ei riitä ja metroa ei katsota mahdolliseksi toteuttaa ainakaan nyt suunnitellulla maankäytöllä.

Yksi Helsingin joukkoliikennepolitiikan suurimpia ongelmia on se, että "ratikkaverkko" katsotaan joksikin aivan eri asiaksi kuin moderni raitiotie. Tästä sitten seuraa se, että "ratikkaverkkoa" ei saa kehittää ja sillä hyväksytään takapajuiset ratatekniset ratkaisut sekä jopa aktiivinen liikennenopeuden haittaaminen.

On totta, että muutama rataosuus kantakaupungissa on sellaisia, että niillä on hankalaa liikennöidä kokomatalilla nykyaikaisilla vaunuilla. Tämä ongelma on kuitenkin helppo ratkaista jakamalla nykyinen raitiotieverkko ratoihin, joilla voi liikennöidä myös esikaupunkiratojen raitiovaunuilla ja ratoihin, joilla voi liikennöidä vain "kantakaupunkivaunuilla".
 
Höpö höpö. Raitiolinjastoja kehitetään jatkuvasti. Uusien keskustan läheisten alueiden myötä lähes kaikki raitiolinjat ovat joutumassa suurennuslasin alle. Linjastoa saatetaan muuttaa merkittävästi nykyisestä totutusta.

Kuljettajarahastusta ei ole poistettu koska on haluttu säilyttää monimuotoiset palvelut kaikkia käyttäjäryhmiä huomioon ottaen. Kuljettajarahastuksen aiheuttamat pienet viivästykset matka-aikoihin on kyllä tiedossa. Jotkin raitiopysäkit voitaisiin varustaa automaateilla ja joillain pysäkeillä yhteistyöyritys voisi hoitaa lipunmyyntiä. Mutta osa pysäkeistä jäisi vaille mitään lipunostomahdollisuutta. Ilman lippua matkustaminen lisääntyisi hieman.

Parhaiten raitioliikennettä nopeutetaan vähentämällä autojen ja bussien määrää tietulleilla sekä lisäämällä metroratoja sekä Pisaran rakentamisella. Mielestäni Helsingin raitiolinjastoja voisi hyvinkin jatkaa monella linjalla kilometrin tai viisi suuntaansa.

Helsinkiläiset ei missään tapauksessa luopuisi kolisevista ja pykivistä ratikoista. Katsokaa vaikka Jätkäsaarta ja Kalasatamaa, uutta rataa vedetään lähes kaikille keskustan uusille lähialueille. Tai Jokeri I. Julkeaa väittää että olisi toisin koska näin ei missään tapauksessa ole.

Puhe vastustuksesta on täysin hatusta heitettyä lähinnä turkulaisen lobbarin puoluepolitiikkapelurin aikaansaannosta. Se että pääkaupunkiseudulla on myös metro ja paikallisjunat ei tarkoita että täällä "vastustettaisiin". Huh. Mikko Laaksosen ja Antero Alun pikaraideunelma verkotettuna ympäri pääkaupunkiseudun on täysin kestämätön ratkaisu verrattuna mitä metrot ja lähijunat tarjoavat ja voivat tarjota. Pikaraitio kyllä täydentää olemassaolevia ja tulevia joukkoliikenneverkkoja mm. Jokeri I poikittaisratikkana.

Se että koko kaupunkia ei nyt myllätä vuosikymmenien remonteilla Mikko Laaksosen ja Antero Alun massiivisen lobbauksen ja hiustenhalkomisen seurauksena on mielestäni vain hyvä asia. Kaikke te keksittekin. Yritätte lyödä seudullista vuosikausien yhteistyötä nurin argumentilla kuin argumentilla välittämättä lainkaan seurauksista saati seudulla sovituista tavoitteista ja suunnitelmista.
 
Osoitat kommentillasi nimenomaan sen, jota ajoin takaa. Pääkaupunkiseudulla on henkilöitä ja tahoja, kuten sinä, jotka periaattellisesti vastustavat pikaraitioteitä.

Pikaraitioteitä tarvitaan, jos pääkaupunkiseuduilla on reittejä, jotka ovat liian raskaita hoidettavaksi bussilla ja liian kevyitä hoidettavaksi lähijunilla tai metrolla. Voidaan tietysti väittää, ettei tällaisia reittejä ole.

Kuinka olen periaattellisesti vastaan pikaraitioteitä? Olenko sanonut, että vastustan periaattelisesti pikaraitioteitä? En ole. Fakta on vain se, että päätös Länsimetron tekemisestä on tehty ja sitä ei tässä voi kukaan kyseenalaistaa. Tällöin on turha jahkata, että mitä jos mitä jos mitä jos.. Asia ei siitä sen kummaksi muutu vaikka ilmatyynyalus-yhteyttä länsimetron tilalle ehdottaisi täällä jlf:llä ja toteaisi sen kaikki hyvät puolet. Itse en ota kantaa Länsimetroon taikka samaa linjaa kulkevaan pikaraitotiehen.

Taas päästään tähän jossitteluun. Kilossa rakennettiin toiselle puolelle rataa 1990-luvun puolessa välissä. Tällöinhän linja 110 ohjattiin tältä "uudelta puolelta". "Vanha puoli" jäi ilman joukkoliikenneyhteyksiä. Ei olisi ollut kovin fiksua rakentaa sinne pikaraitiotietä Leppävaarasta, jo ihan sen takia kun rata kulki ja kulkee edelleen vierestä. Kun uusia asuinalueita tulee niin tulee myöskin katsoa palvelutarve. Onko esimerkiksi mahdollisesti liityntäliikenne metroon tai lähijunaan mahdollinen vai toteutetaanko suorilla bussiyhteyksillä taikka pikaraitiotiellä. Jos katsotaan, että pikaraitiotie on paras mahdollinen vaihtoehto joukkoliikenneyhteydeksi niin siitä vaan rakentamaan rataa..
 
Tämä "keskustelun" taso täällä on niin ala-arvoinen, että oikein hirvittää. Yhden mielestä piirretään karttaan ensin oranssia viivaa ja sitten päätetään, että "tehdään tehdään tehdään". Sitten mietitään että mitähän se maksaa ja onko siitä jollekin hyötyä. Mutta sillä ei olekaan mitään väliä, tehdään kuitenkin! Ja toinen toistaa mitäänsanomattomia liturgioitaan kuin ovelta toiselle kiertävä jehovantodistaja ja muistaa siinä välissä sitten aina mollata vääräuskoisia eli erimieltä olevia. Mahtaa turkulaiset nyt palaa helvetin tulessa ;)
 
Eikös näille kahdelle ole kuitenkin suunnitelmissa ihan nykyisen ratikkaverkon laajentaminen?

Ihan yhtä lailla myös Jokerille on suunnitelmissa nykyisen ratikkaverkon laajentaminen, jos asia halutaan nähdä niin. Tällä hetkellä todennäköisimmältä näyttää nimittäin metrinen jokeri 2,4 m leveillä vaunuilla. Teknisesti siis nykyisen verkon laajennus, jota voi ajaa vaikka telijunalla 9+505 1950-luvulta.

Eikö olisi jo aika päästä yhteisymmärrykseen edes siitä, ettei pikaratikka ole mikään uusi, ihmeellinen ja pelottava mörkö vaan ihan tavallinen raitiotie, jolla matkanopeus nyt vaan on suurempi kuin meidän ratikoidemme 15 km/h?

Ainoa kerta, kun tuo on todettu virallisissa helsinkiläisissä dokumenteissä, taitaa olla KSV:n Viikin joukkoliikenneselvitys. Mutta sehän onkin KSV:n tekemä. Siinä nimittäin todetaan, että Viira on pikalinja Kurvista pohjoiseen, ja siitä etelään "tavallinen raitiolinja". Näinhän se juuri on. Ja tuossa selvityksessä Viira kyllä tuli Hämeentietä pitkin ihan Kaivokadulle saakka, eli puheet siitä, ettei Viiralle olisi osoitettu paikkaa keskustasta, ovat puppua.

Kruunuvuoresta tulee osa keskustan verkkoa linjastomielessä, eli nykyiset linjat jatkuvat Laajasaloon. Mutta Liisankadulta eteenpäin rata on kyllä pikaraitiotie, jos sitä tutkaillaan nopeusmielessä. Sama juttu on nähtävissä jo nyt: nelosen ratikka on Tukholmankadun lopusta pohjoiseen pikaratikka, jos nopeutta katsotaan.
 
Kuljettajarahastusta ei ole poistettu koska on haluttu säilyttää monimuotoiset palvelut kaikkia käyttäjäryhmiä huomioon ottaen. Kuljettajarahastuksen aiheuttamat pienet viivästykset matka-aikoihin on kyllä tiedossa. Jotkin raitiopysäkit voitaisiin varustaa automaateilla ja joillain pysäkeillä yhteistyöyritys voisi hoitaa lipunmyyntiä. Mutta osa pysäkeistä jäisi vaille mitään lipunostomahdollisuutta. Ilman lippua matkustaminen lisääntyisi hieman.

Tämä lienee jonkinlainen tulkintasi mukainen epäonnistunut lyhennelmä jlk:n esityslistoista. Asiahan ei varsinaisesti ole niin, että kuljettajarahastus ensisijaisesti viivästyttää ratikoiden kulkua. Suurin osa lipuista myydään sinä aikana, kun ratikka muutenkin seisoisi pysäkillä. Toki se sitten viivästyttää, jos Kauppatorilta tulee kerralla kyytiin 20 turistia. Mutta se ei ole pääongelma.

Pääongelma on kuljettajarahastuksen aiheuttama ajoaikojen suuri hajonta. Se, että joskus seistään pysäkillä A 10 s ja joskus 30 s. Hajonta voidaan ottaa ajoajassa huomioon, ja vaunu ehtii kyllä päättärille niin, ettei seuraavasta lähdöstä myöhästytä. Mutta nykyaikaiselle ja tehokkaalle liikennevaloetuusjärjestelmälle tuo ei riitä. Etuisuusjärjestelmä edellyttää sitä, että koko ajan tiedetään, missä vaunu menee. Eli vaunulla on periaatteessa "pysäkkikohtainen" aikataulu jokaista liikennevalotolppaa kohden. Ja kun tuo aikataulu pitää, niin vaunulle voidaan saada nollaviive-etuudet, jolloin matkanteko nopeutuu. Jos hajonta on suuri, niin valokohtaiset aikataulut eivät pidä, ja nollaviiveiden käyttö on vaikeaa ja alkaa jo hankaloittaa muita tienkäyttäjiä.

Matka-aikojen hajontaan vaikuttaa tietysti kuljettajarahastuksen lisäksi muukin, esim. korkealattiaisuus. Jo parit lastenvaunut tai pyörätuoli (pyörätuoleilla nyt ei kyllä yritetä korkeaan vaunuun käytännössä könytä) pilaavat korkealattiavaunun matka-aikahajonnan. Samoin radan huono eristettävyys, eli jos Manskulla rekkojen peilit ovat ratikan reitillä silloin tällöin, niin hajonta kasvaa taas.
 
Pikaratikoilla on Helsingissä myös uskottavuusongelma. Pikaratikka on Helsingissä henkilöitynyt voimakkaasti Antero Alkuun, joka on julkisuuteen päästessään esittänyt usein varsin rajujakin kommentteja Helsingin joukkoliikenteestä. Se on yhdistänyt monien mielessä pikaratikan jonkinlaiseksi radikaaliksi ääri-ilmiöksi, jota maltillisten kansalaisten kuuluu vastustaa.

Mä nyt kuitenkin luulen, että liioittelet tätä puolta aika voimakkaasti. Jos kysyttäisiin kadulla sadalta satunnaiselta ohikulkijalta, että kuka on Antero Alku, niin veikkaan, ettei juuri kukaan osaisi vastata. Sori nyt vaan, Antero. :) Kyllä ne pikaratikoiden vastustusmotiivit löytyvät ihan jostain muualta.

Varmaan täällä foorumilla, ja ehkä HKL:n suunnitteluyksikössä tai Loukon hovissa Espoossa ajatellaan jossain määrin kuvaamallasi tavalla. Mutta sekin on sikäli huolestuttavaa, että virkamiehistön kyllä pitäisi osata etsiä oikeaa tietoa vaikka sitten muista lähteistä, jos ei AA kelpaa, eikä jumittua henkilöihin. Louko-raukkahan paljastikin kaiken "tietämyksensä" tässä asiassa, kun HS kyseli häneltä kommenttia TramWestiin. Kun ei Louko muuta osannut sanoa, niin haukkui suunnitelman tekijät ja kehui omiaan. :) No, onhan sekin tietysti yksi tapa, joskaan se ei ehkä anna kovin vakuuttavaa kuvaa siitä, millä asiantuntemuksella Espoo miljardihankkeitaan hoitaa.
 
Hetkinen: siis mielestäsi Helsingissä ei ole mitään pikaraitioteiden/kevytmetron vastustusta. Ja samalla kutsut sitä hidastelevaksi, mutkittelevaksi ja kestämättömäksi matka-aikojen suhteen. Eli käytät juuri niitä argumentteja, joilla torpedoidaan kevytmetroja. Ja juuri niitä argumentteja, jotka eivät yksinkertaisesti ole totuudenmukaisia. En ymmärrä tätä, voisitko selventää, kiitos.

Ei seba osaa sitä selventää. Hänen "mielipiteensä" eivät ole aitoja mielipiteitä, ne ovat vaan HKL-Suy:n virallisen liturgian epäonnistunutta toistamista. Ei niistä kannata sen enempää välittää.

Moni on varmasti vilpittömän vakuuttunut metron paremmuudesta, mutta miltei pakkomielteinen metroverkon laajennus ja kaikin puolin parempien vaihoehtojen hylkääminen ja tahaton tai tahallinen väärentely ei ole kovin vakuuttavaa ja herättää kyllä epäilyksiä.

Siinähän se juuri onkin, että täällä meillä asioista ei voi keskustella, koska metro on ainoa oikea lääke kaikkiin tauteihin. Joka muuta väittää, ei ymmärrä mistä puhuu. :)

Kun nyt esim. Jokerista tehdään yleissuunnitelma konsulttityönä, niin Helsingin tarjouspyyntö on tehty suomeksi ja tarjouksia saa jättää ja työ tehdä vain suomen kielellä. Eli estetään tehokkaasti se, että joku ihan oikeasti asiantunteva taho pääsisi tätä suunnitelmaa tekemään. Joku sellainen, joka olisi joskus suunnitellut ja toteuttanut pikaraitiotiejärjestelmän ja jolla olisi siitä kokemusta. No, eihän sellaisia uskalla tänne meille päästää, nehän saattaisivat tehdä vaikka mitä pahaa kun paljastaisivat yhtä sun toista tuolta suuresta maailmasta. Työn sitten tekee joku suomalainen konsultti, joka ei ole nykyaikaista ratikkaa koskaan nähnytkään, saatikka sitten että olisi kokemusta vastaavien töiden tekemisestä ja projektien toteutuksesta.
 
Takaisin
Ylös