Raide-Jokerin varikko

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,129
Keväällä käynnistyvässä jokerin alustavassa yleissuunnitelmassa tarkastellaan myös varikon paikkaa ja arvioidaan sen kustannuksia.

Lähtökohtana on, että varikko toteutetaan mitä todennäköisimmin maanalaisena kalliotilana. Mielellään se saisi sijaita linjan keskivaiheilla Pirkkolassa tai Patolassa.

Kuinka kalliiksi tällanen maanalainen varikko oikein tulee? Jos yhden metroasemaluolan hinta on 40-50 Me, niin ihan pienestä summasta ei voine tässä olla kysymys. Käsittäisin, että sinne varataan tilat n. 30 vaunulle taikka junalle ja tarvittavat huoltotilat.

Turun pikaraitiotieselvityksessä arvioitiin taannoin varikon hinnaksi 20 Me. Kuuluuko tähän hintaan ainoastaan rakennuskulut, ja kuinka suuresta varikosta on kyse?

Mitä mieltä foorumilaiset olette, minne varikko tulisi sijoittaa, ja onko maanalaisuus perusteltua?

Itse mietin mahdollista nykyisen metrovarikon hyödyntämistä tavalla tai toisella, mutta enpä tiedä onko se fiksua.
 
Ei ehkä Jokeria varten, mutta: Vallilan hallin alle sopii maanalainen kaupunkivaunuhalli. Sisäänajo Eurantien puolelta.

Koskelaan saa sitten tilaa kaukoraitiovaunuille.
 
Koskelaan saa sitten tilaa kaukoraitiovaunuille.

Mä olen ymmärtänyt, että alunperin Koskelan varikon tilat piti myydä asunnoiksi ja saada siitä rahat Vallilan maanalaisen varikon toteuttamiseksi. Mutta nyt kun asiaa ajattelee näin päin, se ei ole ollenkaan hullumpi.

Patolan/Pirkkolan varikkoa ei kuitenkaan voisi rahoittaa Koskelaa myymällä, koska asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Joten rakentamalla maan alle Vallilaan ja säilyttämällä Koskela ei tarvita lainkaan uutta varikkoaluetta. Maanalainen rakentaminen tuskin eroaa hinnaltaan Vallilassa ja Patolassa. Ei lainkaan hullumpaa.

Siirtymäajot varikolta linjalle maksavat tietysti rahaa. Koskelasta on pitkä matka jokerille, mutta sitten taas toisaalta Vallilasta on lyhyempi matka kantakaupunkilinjoille kuin Koskelasta tällä hetkellä. Kartasta katsoen plusmiinusnollatilanne, ja kun kantakaupunkilinjoilla vaunumäärä on suurempi kuin jokerilla, niin taitaa tulla plussaa vaakakuppiin.

Olisikos yhteys Koskelasta jokerille sitten Viikkiin vai Oulunkylään? Samalla tulee tietysti rakennettua yhteyksiä myös matkustajapalvelua varten.
 
Turun pikaraitiotieselvityksessä arvioitiin taannoin varikon hinnaksi 20 Me. Kuuluuko tähän hintaan ainoastaan rakennuskulut, ja kuinka suuresta varikosta on kyse?

Turun pikaraitiotieselvityksen varikon hinta oli aivan karkea arvio, paljon karkeampi kuin radan hinnat, koska sijoituksesta ei ollut mitään käsitystä. Hinnasta oli keskusteltu muistaakseni Norrköpingin kanssa. Tuohon hintaan ei kannata vedota. Ko. selvityksessä rata ja kalusto oli arvioitu huomattavasti täsmällisemmin.

Käytännössä pikaraitiotievarikko jakautuu tilana neljään osaan:
- Raitiovaunujen säilytystila, joka voi olla suhteellisen primitiivistä varastohalli- tai luolatilaa, tärkeintä on, että kosteus ja lämpötila ovat kohtuullisesti hallittavissa.
- Päivittäishuollon tilat tarvittavine laitteineen
- Kuljettajien ja muun henkilökunnan sosiaalitilat ja mahdollinen työnjohdon pieni toimistotila
- Määräaikaishuollon ja peruskorjausten tilat - joiden tarve riippuu siitä, onko nämä toiminnot keskitetty tai mahdollisesti ulkoistettu tms.
 
Lähtökohtana on, että varikko toteutetaan mitä todennäköisimmin maanalaisena kalliotilana. Mielellään se saisi sijaita linjan keskivaiheilla Pirkkolassa tai Patolassa.
Alan ihan oikeasti kohta uskoa pahoja kieliä joidenka mukaan kalliorakennusala on syöttäny ja juottanut HKL:n suunnittelijat oikein kunnolla. Miksi ihmeessä kallioluolaan?

Äkkiseltään olisi luontevaa käyttää olemassaolevia varikkoja, tai sitten vaikka metrovarikkoa. Jälkimmäisessä on parkkitilana pitkähkö tunneli, jos tämä on ihan pakko saada :)
 
En pidä ajatusta vaunujen säilytystilan sijoittamisesta kallioluolaan lainkaan huonona. Maanpäällinen varikko vie suuren tilan lähellä raitiotietä, jossa maan arvo nousee. Helsingin seudulla tämä arvo ei ole ihan pieni.

Kaksi aivan järkevää vaihtoehtoa varikon toteutukselle:
- Säilytystilat kallioon, jos löytyy sopiva geoteknisesti edullinen kallio
- Säilytystilat "korttelin alle" eli varikon päälle rakennetaan kaupunkikortteli.
 
Säilytystilat "korttelin alle" eli varikon päälle rakennetaan kaupunkikortteli.

Tämä tuntuisi kyllä huomattavasti järkevämmältä vaihtoehdolta. En oikein ymmärrä, miksi väljään lähiöympäristöön pitäisi louhia kallis luola ratikoille. Jos tarve on väestönsuojelullinen, niin maksakoon sitten joku muu kuin HKL ja jokeriprojekti.

Jos kaupungin tontille kaivetaan kuoppa varikkoa varten ja täytetään ja rakennetaan asuntoja, niin siinä kaupunki varmaan saa rahoista ainakin osan takaisin. Rakennus olisi sitten kaupungin vuokratontilla, mutta voisi kuitenkin olla vaikka yksityinen as. oy.
 
Eikö Alvikin varikko Tvärbanalla ole maanalainen, tunneleineen kaikkineen?
Tvärbananin kalustoa säilytetään ja kunnossapidetään Brommahallenissa, joka on ollut Nockebybananin käytössä vuosikymmenien ajan. Varikko on sinällään ihan normaali raitiovaunu- ja bussivarikko (ei maan sisällä). Varikkoa laajennettiin Tvärbananin käyttöönoton yhteydessä. Sitä vastoin yhdysraide Tvärbananilta varikolle menee tunnelin kautta ja varmasti senkin tunnelin louhiminen on maksanut hintansa. SL-alueella on toki maanalaisiakin varikoita, kuten Tb3:a palveleva Rissnedepån.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös