Joukkoliikenteen käytön edistäminen yritysten taholta

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
Joukkoliikenteen brändiä voivat edistää myös joukkoliikenteen ulkopuoliset tahot. Jokin aika sitten Jumbon kotisivuilla tiedot joukkoliikenteestä paikan päälle olivat kehnot. Annoin palautetta heille ja nyt ovat saaneet aikaiseksi upean joukkoliikennekartan! Joku on viitsinyt nähdä kunnolla vaivaa ja selvittää kaikki alueelle johtavat bussilinjat. Tästä mallia kaikille muillekin liikeyrityksille joukkoliikenteen käytön edistämiseksi:

http://www.jumbo.fi/julkisilla_jumboon
http://www.jumbo.fi/general/Uploads_files/iso_opas.jpg
 
Joukkoliikenteen brändiä voivat edistää myös joukkoliikenteen ulkopuoliset tahot. Jokin aika sitten Jumbon kotisivuilla tiedot joukkoliikenteestä paikan päälle olivat kehnot. Annoin palautetta heille ja nyt ovat saaneet aikaiseksi upean joukkoliikennekartan! Joku on viitsinyt nähdä kunnolla vaivaa ja selvittää kaikki alueelle johtavat bussilinjat. Tästä mallia kaikille muillekin liikeyrityksille joukkoliikenteen käytön edistämiseksi:

http://www.jumbo.fi/julkisilla_jumboon
http://www.jumbo.fi/general/Uploads_files/iso_opas.jpg

Komea kartta. Mutta eikö olisi parempi, että Jumbolla olisi vain yksi pysäkki, josta kaikki linjat kulkisivat?

Tiedän että tämä on fantasiaa, koska teitä ja katuja näyttää alueella risteävän niin paljon ettei tämä ehkä ole mahdollista. Mutta sehän vain kertoo siitä, että koko ympäristö on suunniteltu autolla kulkeville.

Itse aluetta tuntemattomana en valitettavasti lähtisi suunnistamaan Jumboon tämän kartan perusteella, vaikka se osoittaakin kauppakeskukselta melkoista yritteliäisyyttä joukkoliikenteen suosimisen suuntaan näin Suomen mittakaavassa ajateltuna.
 
Komea kartta. Mutta eikö olisi parempi, että Jumbolla olisi vain yksi pysäkki, josta kaikki linjat kulkisivat?

Tämä olisi tietysti selkeämpää. Osasyy sekavuuteen on Vantaan linjaston hajanaisuus ylipäätään, on paljon harvoin kulkevia linjoja, joista ei ota kukaan selvää. Jos linjastoa painotettaisiin tiheästi kulkeviin runkolinjoihin, selkeytyisi homma tätäkin kautta. Reittioppaan ja tuon kartan yhdistelmällä kyllä on minusta aika helppoa päästä tuonne perille.

Oikeastaan olennaisin bussi tuonne mennessä on 61, se menee usein ja vie aivan ostoskeskuksen viereen Jumbo-nimiselle pysäkille (kuten myös harvemmin kulkevat 60 ja 68). Muita käyttäessä joutuukin kävelemään vähän pitempään. Helsingin keskustasta paikan päälle ei ole valitettavasti olemassa hyvää suoraa yhteyttä. Helpoin vaihdollinen yhteys on mennä Tuusulanväylän linjoilla (613, 615, 623(Z), 633, 635, 640) pysäkille Tikkurilantie 1 ja jatkaa siitä 61:llä.
 
Ehkä hieman löyhästi aiheeseen liittyen, mutta joka tapauksessa; nimenomaan kauppakeskusten mainonnassa korostetaan hyvinkin usein sitä, kuinka parkkihallissa on x määrä parkkipaikkoja (yleensä tämä luku on hyvinkin tähtitieteellinen) tai kuinka pysäköinti kauppakeskuksen parkkihallissa on ilmaista jne. Vaikka Jumbonkin kaltaiseen kehätien laidalla olevaan hirviöön pääsee loppujen lopuksi melko hyvin julkisilla, puhumattakaan esimerkiksi Kampin keskuksesta tai Ruoholahden kauppakeskuksesta, joihin on erinomaiset yhteydet eri puolilta pääkaupunkiseutua (ja lähinnä Kamppiin myös kauempaa), en muista koskaan törmänneeni yhteenkään kauppakeskuksen mainokseen jossa olisi painotettu sitä, kuinka hyvät julkisen liikenteen yhteydet ko. paikkaan vievät.

Jotenkin absurdia koko asiasta tekee se, että tämän tyyppisiä ('tule autolla, pysäköinti viikonloppuisin ilmainen') mainoksia löytyy joukkoliikennevälineistä ja asemilta, kun niissä liikkuvat henkilöt ovat jo uskaltautuneet joukkoliikenteen kyytiin. Kauppakeskusten sivuilta löytyy kuitenkin ihan kiitettävästi infoa myös joukkoliikenneyhteyksistä ja jopa matka-ajoista, joten miksi sama tieto ei kulje enää mainoksiin asti?
 
Joukkoliikenteen brändiä voivat edistää myös joukkoliikenteen ulkopuoliset tahot. Jokin aika sitten Jumbon kotisivuilla tiedot joukkoliikenteestä paikan päälle olivat kehnot. Annoin palautetta heille ja nyt ovat saaneet aikaiseksi upean joukkoliikennekartan! Joku on viitsinyt nähdä kunnolla vaivaa ja selvittää kaikki alueelle johtavat bussilinjat. Tästä mallia kaikille muillekin liikeyrityksille joukkoliikenteen käytön edistämiseksi:

http://www.jumbo.fi/julkisilla_jumboon
http://www.jumbo.fi/general/Uploads_files/iso_opas.jpg
Hyvä, mutta mallikelpoiseksi suorituksen tekisi jos fontti olisi isompi ja pysäkien nimeä napsauttamalla pääsisi pysäkkiaikatauluun. Tuo on kai tosin tarkoitettu julisteeksi eikä webbiin.
 
Ehkä hieman löyhästi aiheeseen liittyen, mutta joka tapauksessa; nimenomaan kauppakeskusten mainonnassa korostetaan hyvinkin usein sitä, kuinka parkkihallissa on x määrä parkkipaikkoja (yleensä tämä luku on hyvinkin tähtitieteellinen) tai kuinka pysäköinti kauppakeskuksen parkkihallissa on ilmaista jne. Vaikka Jumbonkin kaltaiseen kehätien laidalla olevaan hirviöön pääsee loppujen lopuksi melko hyvin julkisilla, puhumattakaan esimerkiksi Kampin keskuksesta tai Ruoholahden kauppakeskuksesta, joihin on erinomaiset yhteydet eri puolilta pääkaupunkiseutua (ja lähinnä Kamppiin myös kauempaa), en muista koskaan törmänneeni yhteenkään kauppakeskuksen mainokseen jossa olisi painotettu sitä, kuinka hyvät julkisen liikenteen yhteydet ko. paikkaan vievät.
En ole törmännyt oikeastaan yhteen kauppakeskukseen jossa olisi oikeasti mietitty asioita joukkoliikennettä käyttävien asiakkaiden näkökulmasta, Kampissa ja Vuosaaressa on tosin yritystä. Esimerkiksi, jos menen autolla kauppakeskukseen, ostoskärryjä on auton vieressä johon ne voi sitten palauttaa ennen lähtöä. Miksei ratikkapysäkin vieressä tai metroasemalla?

Ei tässä ole kysymys siitä, että kauppoja ei kiinnostaisi, vaan että koko arkkitehtuuri ja toimintamallit tulee autojen varassa elävästä Yhdysvalloista. Koko arkkitehtuuri toimii erittäin huonosti joukkoliikenteen kanssa.

New Yorkerissä oli pari vuotta sitten aivan mainio artikkeli kauppakeskusten historiasta ja niitä suunnitelleesta arkkitehti Victor Gruenista:
New Yorker sanoi:
Gruen put stores on two levels, connected by escalators and fed by two-tiered parking. In the middle he put a kind of town square, a “garden court” under a skylight, with a fishpond, enormous sculpted trees, a twenty-one-foot cage filled with bright-colored birds, balconies with hanging plants, and a café....

Southdale Mall still exists. It is situated off I-494, south of downtown Minneapolis and west of the airport—a big concrete box in a sea of parking... It does not seem like a historic building, which is precisely why it is one. Fifty years ago, Victor Gruen designed a fully enclosed, introverted, multitiered, double-anchor-tenant shopping complex with a garden court under a skylight—and today virtually every regional shopping center in America is a fully enclosed, introverted, multitiered, double-anchor-tenant complex with a garden court under a skylight. Victor Gruen didn’t design a building; he designed an archetype.... Victor Gruen may well have been the most influential architect of the twentieth century. He invented the mall.
http://www.newyorker.com/archive/2004/03/15/040315fa_fact1?currentPage=1
Kuulostaako tutulta?
 
Kuulostaako tutulta?
Kyllä vaan.

Kauppakeskusten välinpitämättömyys muista kuin autolla liikkuvista näkyy myös siinä, että ostoskärryjen rinnalla on hyvin vähän tarjolla ostoskoreja. Julkisilla kulkeva asiakashan ei voi ostaa ostoskärryllistä tavaraa, koska ei voi kantaa sellaista määrää kotiinsa.

Tavallista on myös, että joukkoliikenne on kauempana kuin pysäköinti. Hyvä selitys tietenkin, että bussi kulkee siellä jossain kadulla, joka on marketin tontin ulkopuolella. Mutta eihän ole Itäkeskuksen, Vuosaaren tai Herttoniemenkään kaupat metroaseman päällä vaan vieressä - vaikka rata kulkeekin alta.

Leppävaaran Sello on iloinen pokkeus, siellä joukkoliikenne sijaitsee kohtuullisen keskeisesti rakennuksen sisäänkäyntiin nähden. Kannelmäen entisen Maxin ovien edessä on myös bussipysäkki, siis marketrakennuksen ja parkkipaikan välissä. Kantakaupungin tilanne on toinen, siellähän on yli 100 vuotta vanha asemakaava.

Antero
 
Leppävaaran Sello on iloinen pokkeus, siellä joukkoliikenne sijaitsee kohtuullisen keskeisesti rakennuksen sisäänkäyntiin nähden. Kannelmäen entisen Maxin ovien edessä on myös bussipysäkki, siis marketrakennuksen ja parkkipaikan välissä.

Käyn silloin tällöin ostoksilla Malmin Prismassa ja tulen sieltä bussilla (70/T tai 73/N) kotiin Kumpulaan enkä ole kokenut kävelyä Prismasta Kirkonkyläntien pysäkille mitenkään ylivoimaiseksi kahdenkaan kauppakassin kanssa. Ehkäpä olen liian hyväkuntoinen? ;)
 
Turkulaisella sisustusliike Reitalalla on usein ilmoitus Turun Sanomien etusivun vasemmassa yläkulmassa. Ilmoituksessa muistetaan aina mainita liikkeen liepeille ajavat bussilinjat 32, 42 ja P2, vaikkei mattoja ja verhotankoja kovin kätevästi bussissa kuljetetakaan.

Ko. ilmoitus on nähtävissä myös liikkeen nettisivulla.
 
Mutta eihän ole Itäkeskuksen, Vuosaaren tai Herttoniemenkään kaupat metroaseman päällä vaan vieressä - vaikka rata kulkeekin alta.


Tämäpä laittoikin miettimään - Vuosaaressa laiturin ei tarvitsisi olla kuin puoli laiturinmittaa idempänä mahdollistaakseen suoran liukuporrasyhteyden Columbuksen keskustorille. Nyt etenkin Ulappasillan päätyä käyttävälle Columbuksessa asiointi "pakottaa" poikkeamaan päivittäiseltä metroasema-koti -reitiltä.

Columuksen alakerran metrolaiturille ei olisi pitänyt olla kaupunkirakenteellisia esteitäkään, sillä ympäröivä kaupunkirakenne ei ole metroasemaa vanhempaa. Kääntöraiteellekin luulisi löytyvän tilaa 70 metriä idempänä jos satamaan asti ulottuvalle metrollekin on kerran varaus.

Olisi ihan mielenkiintoista tietää miksi päädyttiin nykyisenlaiseen ratkaisuun.
 
Muistaakseni eräs Hiekkaharjun aseman lähistöllä vaikuttava taho lehti-ilmoituksissaan ainakin vähän aikaa sitten (2007?) mainosti: Helsingistä 611+K ja P -junat, idästä 84, lännestä 53.

Työmatkoja yritykset voisivat edistää siten, että isompaan firmaan tuotaisiin väkeä tilauskyydillä rautatieasemalta. Usein julkinen liityntäliikenne on ruuhka-aikaan hankalaa ja hidasta. Kaukojunalla pitkäkin matka taittuu nykyään kohtuullisen tehokkaasti, ja tuollaiset täsmäkyydit kelpaisivat ehkä autoilemaan tottuneelle päivittäistä bussiseikkailua paremmin.

Tikkurilassa muuten Hotelli Vantaa antoi ennen lentoasemalle meneville asiakkailleen ilmaisen Vantaan bussilipun. Varmaankin hotellissa osattiin neuvoa aikatauluistakin. Noita matkustajia oli jonkin verran, vaikka linjaa liikennöitiin harvakseltaan. Kentälle on mentävä ajoissa, ei ole niin väliä, millä minuutilla auto lähtee.
 
Tikkurilassa muuten Hotelli Vantaa antoi ennen lentoasemalle meneville asiakkailleen ilmaisen Vantaan bussilipun.

Ulkomailla olen joskus todennut hotelleilla olevan tapana antaa ilmaisen majoitusajaksi kelpaavan päivälipun tai sitten myyvän erityisen edulliseen hintaan sellaisen. Esim. Rostockissa aseman vieressä olevan InterCity-hotellin huonehintaan kuului taannoin liikennelaitoksen päivälippu ja Frankfurt-Main-Hattanilla on myyty hotellimatkailijan päivälippuja erityisen edullisesti vastaanottotiskiltä. Niin halpaa tarjousta ei liikennelaitoksen koneista edes saanut, mutta se oli kuitenkin FVV:n lipputyyppi. Takavuosina myytiin VR:n "maakuntien asemien" lipputoimistoissa erityisen edullisia HKL:n päivälippuja Helsinkiin matkustaville junamatkustajille. Ostin joskus sellaisen Pieksämän aseman lippuluukulta. Se oli normikokoinen HKL-Almex-kortti, mutta halvempi kuin vastaavat matkailijainkortit ostettuna paikanpäältä Helsingistä. Siis VR:kin edisti joukkoliikenteen jatkomatkustusta Helsingissä. Saattoi noita lippuja olla myynnissä MH:nkin asemilla. Myynti on loppunut käytön puuttumiseen.
 
Ulkomailla olen joskus todennut hotelleilla olevan tapana antaa ilmaisen majoitusajaksi kelpaavan päivälipun tai sitten myyvän erityisen edulliseen hintaan sellaisen.

Samaa kokemusta on minullakin Saksasta. Hotellin aulassa annettiin huoneen avaimet ja viikon bussilippu, johon tussilla olivat kirjoittaneet voimassaolopäivät. Nyt kun muistelen tapahtunutta, niin vaikea oli aluksi uskoa, että sillä lipulla tosiaan matkustaa ilmaiseksi koko viikon. Meni siinä tovi ihmetellessä, että onko se tosiaan totta. Suomessa kun on tottunut siihen, että neuvotaan ensi alkuun parhaat pysäköintipaikat ja moottoritiet.

Tuo käytäntö olisi toivottavaa Suomessakin, onhan loogisesti perusteltua, että jos turisti tai liikemies vierailee jollakin paikkakunnalla, hänen tulee siellä liikkua.
Ei myöskään tarvitsisi lähteä autolla reissuun, jos tietäisi että perillä voi kulkea hotellin hintaan sisältyvällä bussilipulla.
 
Siis VR:kin edisti joukkoliikenteen jatkomatkustusta Helsingissä. Saattoi noita lippuja olla myynnissä MH:nkin asemilla. Myynti on loppunut käytön puuttumiseen.

VR voisi tehdä sopimuksen suurimpien kaupunkien liikenneyhtiöiden kanssa, että tarjoaisi näihin kaupunkeihin lipun ostaville ilmaisen vuorokauden turistilipun. Liikenneyhtiöt voisivat myydä liput könttäalennuksella edullisesti, niin saisivat paljon uusia matkustajia ja VR voisi parantaa palveluaan tältä osin tarjoamalla jatkoyhteyksiä ja tiedottamalla niistä.
 
Helsinkiin ainakaan ei ole kaupan järkevää, kätevää ja edullista ennakkoon myytävää lippua. Hotellissa homma loppui siihen, kun kertalippuja lakattiin myymästä ennakkoon. Silloin tällöin pakka lippuja jaksettiin ostaa, nykyään olisi liian monimutkaista.
 
Takaisin
Ylös