Viestiketju: Maunula / Viikki (toinen metrolinja)

Kumpulan ja Viikin metroasemat on vasta ensimmäisiä vaiheita. Viikin metro on mahdollista vetää aina Vantaalle asti.

Alunperin kirjoittanut Kolli

Kumpulaan voidaan tehdä syöttöterminaali Lahdenväylän busseille (vrt Slussen)

Miten hoidetaan liikenne Helsingin yliopiston kampusten välillä, jos Lahdenväylän bussit katkaistaan Kumpulaan. Nykyisin nämä bussit kulkevat yliopiston kolmen pääkampuksen kautta (keskusta, Kumpula, Viikki). Viikkiin (Hämeen- ja Kustaa Vaasan tietä) kulkeva ratikka palvelisi myös näitä yhteyksiä. Sen sijaan metrolinja palvelisi vain yhteyksiä Kumpula-Viikki. Toki myös yhteyksiä Meilahteen, mutta Meilahden kampus on monella tavalla erillinen muusta yliopistosta.

Alunperin kirjoittanut teme

500 miljoonaa on yhtä kuin 20 - 30 miljoonaa vuodessa. En tiedä, mutta veikkaisin että koko HKL:n raitioliikenteen vuosikustannukset ovat samaa luokkaa.

HKL:n vuoden 2006 tilastoarvoissa:
Bussiliikenne 89 M€
Raitioliikenne 48 M€
Metroliikenne 44 M€
Junaliikenne 48 M€

Luvut sisältävät ”kulkumuotokustannukset”, eli raideliikenteen ratojen ylläpidon.

Kun lasketaan metron kustannuksia, ei voi sivuuttaa sitä, että liityntäbussiliikenne on metrolle välttämätöntä. HKL:n raportointi ei erittele liityntälinjastoa ja muuta bussilinjastoa. Mutta Itä-Helsingin liityntälinjaston muutossuunnitelmasta käy ilmi jotain liityntälinjaston kustannuksista. Karkeasti voi sanoa, että liityntälinjaston liikennöinti maksaa yhtä paljon kuin metron liikennöinti. Jos lasketaan suunnilleen niin, että liityntäliikenne maksaa 20 M€ vuodessa, niin edellä oleva hinnoittelu menisi näin:

Bussiliikenne 69 M€
Raitioliikenne 48 M€
Metroliikenne + liityntä 64 M€
Junaliikenne 48 M€

Vastaavasti pitäisi metron matkustajakilometrin hinta laskea jakamalla metron + liitynnän kustannukset niissä yhdessä tehdyillä matkakilometreillä. Näin saadaan metrojärjestelmän kilometrikustannus, joka kuvaa todellista tilannetta. Mutta näitä nyt vain ei ole laskettu, eikä laskemiseen tarvittavia tietoja eritelty.

Tietenkään tilastoarvot eivät ole koko totuus. Jos rakennetaan runsaasti kävelyetäisyydelle metroasemista, liitynnän osuus vähenee ja metro tulee edullisemmaksi. Tehokas kerrostalorakentaminen ilman autopaikkojen viemää tilaa ei vain ole oikein suosiossa, joten metron käytännön mahdollisuudet jäävät sen vuoksi heikoiksi. Maunulan ja Viikin suunnissa ei ole edes sellaista potentiaalia kuin Itä- ja Länsiväylien varrella, edes liityntäliikenteen päässä.

Antero

Alunperin kirjoittanut sebastin

Taloudellisesti ei tarkoita pelkästään radan hintaa. Raitioliikennöinti on kallista verrattuna metroon.

Aivan oikein, ei pidä katsoa pelkästään hintaa, vaan tulosta. Raitioliikenne kattaa kulunsa, metro liityntäliikenteineen ei kata.

Eikä raitioliikenteen kustannukset ole kalliit verrattuna metroon, kun suhteutetaan palvelutasoon ja liikenneolosuhteisiin. Metro ei joudu pysähtelemään liikennevaloissa, ratikka joutuu. Pysähdyksiin nähden molempien liikennöintikustannukset ovat samat, täällä meillä Helsingissä.

Liikennevalojen ja muun autoilun haitta on eliminoitu metrolta täysin eristetyllä radalla. Se ei ole ainoa keino eliminoida muun liikenteen haittaa. Liikennevaloetuudet ja omat kaistat raitiovaunuille ovat 5–10 kertaa halvempi keino.

Olen pohtinut ja laskenut näitä nettisivujeni artikkelissa Onko raitiovaunu kalleinta joukkoliikennettä.

Antero

Mielestäni raitioliikenne kantakaupunkialueella on ylellisyyttä täällä asuville ja täällä liikkuville verrattuna liikennöintiin tiheämmällä metroverkostolla, mikä tavoittaa myös esikaupungit. Tärkeää tietenkin on, ettei raitioverkostoa päästetä rapistumaan vaikka metro laajeneekin.

Täytyy ottaa huomioon, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenne palvelee 1,2 miljoonan ihmisen aluetta. Raitioliikenne palvelee tästä murto-osaa (raitioliikennealueella asuu hieman reilu 100 000). Kunnolliseen vertailuun tarvittaisiin varmasti YTV:n tilastoja.

Alunperin kirjoittanut sebastin

Mielestäni raitioliikenne kantakaupunkialueella on ylellisyyttä täällä asuville ja täällä liikkuville verrattuna liikennöintiin tiheämmällä metroverkostolla, mikä tavoittaa myös esikaupungit.

Mistäköhän kaupungista mahdat nyt esimerkkisi ottaa? Helsingissä raitioliikenne ei tällä hetkellä ole mielestäni mitään järin suurta ylellisyyttä ja Helsingin metroverkkoa harvempaa saa maailmalta hakea vielä vuosikymmeniä. Esikaupungeistakaan metro ei tavoita kuin osan Itä-Helsinkiä ja senkin välillä vähän niin ja näin.

Alunperin kirjoittanut sebastin

Täytyy ottaa huomioon, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenne palvelee 1,2 miljoonan ihmisen aluetta. Raitioliikenne palvelee tästä murto-osaa (raitioliikennealueella asuu hieman reilu 100 000). Kunnolliseen vertailuun tarvittaisiin varmasti YTV:n tilastoja.

Kyllä. Ratikalla liikkuu vain muutama kantakaupungissa asuva ja yksi puoliksi Naantalissa asuva. Muut eivät uskalla vihreän vaunun kyytiin mennä. Varmaan kannattaisi ottaa ensin selvää ennen kuin antaa mitään arvioita.

No fakta on, että noita kustannuslukemia täytyy suhteuttaa asukasmääriin. Raitioliikenne on äärikallista verrattuna bussien ja metron/junien tavoittamiin asukasmääriin. Jos nyt katsoo HKL:n tilastoja, niin Helsingin 570 000 asukkaasta raitioliikenne maksaa 1/4 siitä millä tuotetaan joukkoliikenne 80% asukkaista. 470 000 asukaan alueen joukkoliikenne maksaa 181 miljoonaa€, 100 000 asukkaan ratikkaliikenne 48 miljoonaa€

Eli kallista on. Äärikallista.
Raitiovaunu on kalleinta mitä rahalla saa.

Alunperin kirjoittanut sebastin

No fakta on, että noita kustannuslukemia täytyy suhteuttaa asukasmääriin.

Ei, vaan fakta on, että kustannuslukemat täytyy suhteuttaa käyttäjämäärään eli siihen, kuinka montaa ihmistä se palvelee. Tämän luulisi olevan itsestään selvää.

Vaikka niin, mutta se ei poista sitä että ratikka on kalleinta mitä rahalla saa. Ratikkaliikennöinti maksaa reilusti tuplat verrattuna metroon ja tukeutuviin busseihin. Tällä menolla rakennuskustannuksissa ei säästä mitään. Ja se ratikka on yhtä kallis tunneliin kuin metrokin. On harhaanjohtavaa väittää että ratikan rakentaminen on oleellisesti halvempaa, kun se ei ole, ja vielä kun liikennöinti on monin verroin kalliimpaa. Luvut ovat selkeitä.

Alunperin kirjoittanut sebastin

Vaikka niin, mutta se ei poista sitä että ratikka on kalleinta mitä rahalla saa. Ratikkaliikennöinti maksaa reilusti tuplat verrattuna metroon ja tukeutuviin busseihin.

Sait luvut ja selityksen eteesi, ja lisäksi tätä on toistettu sinulle jo kuukausitolkulla. Miksi kirjoitat foorumille, jos et vaivaudu lukemaan muiden kirjoituksia?

Luen kyllä muiden kirjoitukset.

Helsingin joukkoliikennematkoista

3/5 tehdään bussilla
2/5 tehdään metrolla
1/5 tehdään ratikoilla

Ratikkaliikenteen korkea käyttöaste perustuu siihen, että ratikat palvelevat pääosin kantakaupunkia jossa liikkuvat muutkin kuin ne hieman reilu 100 000 asukasta.

Tässä tarvittaisiin kyllä YTV tilastoja. Tuputattehan ratikkaa kaikkialle pääkaupunkiseudulle joukkoliikennevälineeksi. Lähtökohta on, että pääkaupunkiseudulla asuu 1.2 miljoonaa ihmistä ja ratikka-alueella 100 000.

Alunperin kirjoittanut sebastin

Luen kyllä muiden kirjoitukset.

Helsingin joukkoliikennematkoista

3/5 tehdään bussilla
2/5 tehdään metrolla
1/5 tehdään ratikoilla

Ratikkaliikenteen korkea käyttöaste perustuu siihen, että ratikat palvelevat pääosin kantakaupunkia jossa liikkuvat muutkin kuin ne hieman reilu 100 000 asukasta.

Tässä tarvittaisiin kyllä YTV tilastoja. Tuputattehan ratikkaa kaikkialle pääkaupunkiseudulle joukkoliikennevälineeksi. Lähtökohta on, että pääkaupunkiseudulla asuu 1.2 miljoonaa ihmistä ja ratikka-alueella 100 000.

YTV:n ja HKL:n tilastoista selviää mm. seuraavaa:
vuonna 2007 pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä tehtiin matkoja
bussilla 154,6 milj.
raitiovaunulla 52,7 milj.
metrolla 56,2 milj.
junalla 46,5 milj

Tarkennuksena vielä nimenomaan Helsingissä tehdyt matkat vuonna 2007:
bussilla 79,2 milj.
raitiovaunulla 52,7 milj.
metrolla 56,2 milj.
Suomenlinnan lautalla 1,4 milj.
= n. 190 milj. matkaa.

Jos lisäksi lasketaan Helsingin sisällä tehdyt lähijuna ja seutubussimatkat, päästään n. 220 milj. matkaan.

Alunperin kirjoittanut Samppa

vuonna 2007 pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä tehtiin matkoja

Ei matkoja, vaan nousuja. Yhden vaihdon matka tuottaa kaksi nousua. Matkustajan kannalta olennaista on vain matka, joten merkittävä osa bussinousuista on vain osa matkaa, koska varsinkin Itä-Helsingin liityntäliikenne tuottaa suuren määrän bussinousuja, mutta matkat ovat yhteisiä metron kanssa. Raitiovaunulla taas vaihdollisten matkojen määrä on melko alhainen. Tarkkoja prosentteja en muista tähän hätään.

Matkustajakilometrit kertovat myös jotain, mutta niissä heijastuu taas se seikka, että raitiovaunu palvelee tällä hetkellä vain keskusta-aluetta, jossa matkat ovat myös kilometreissä lyhyempiä.

Todellisia matkamääriä saadaan selville vain laajalla liikennetutkimuksella, jollainen onkin nyt tekeillä. Edellinen onkin jo yli kymmenen vuotta vanha.