Luen kyllä muiden kirjoitukset.
Luitko myös linkkaamani artikkelini
Onko raitiovaunu kalleinta joukkoliikennettä? Ja jos luit, ymmärsitkö sen myös? Ja ymmärrätkö myös, mitä muut viesteissään kirjoittavat?
Anteeksi tämä, mutta minusta vaikuttaa siltä, että joko et lue, tai jos luet, et ymmärrä, tai sitten et vain halua uskoa mitään, mikä on ihailemasi tunnelimetron vastaista. Toivon, että kyse on viimeisestä vaihtoehdosta, koska olet kuitenkin ilmeisen innostunut joukkoliikenteestä, ja jotta toiveesi joukkoliikenteen menestyksestä toteutuisi, sinun on hyväksyttävä, ettei se menestys tule toteutumaan unelmasi ja uskosi mukaisena.
Ratikkaliikenteen korkea käyttöaste perustuu siihen, että ratikat palvelevat pääosin kantakaupunkia jossa liikkuvat muutkin kuin ne hieman reilu 100 000 asukasta.
Ratikkaliikenteen menestys, kuten sen erinomainen talous eli liikennöintikulujen kattaminen lipputuloilla, johtuu sen hyvästä palvelutasosta sillä alueella ja siinä tarkoituksessa, jossa ratikkaliikenne meillä toimii. Tilastojen perusteella et voi sanoa yhtään mitään siitä, miten hyvin ratikka palvelisi Helsingin seudulla siellä, missä nyt on vain busseja tai liityntäliikennemetro. Koska niiltä alueilta ei ole tilastoja, kun ei niillä alueilla ole ratikkaa.
Busseja ja metroa on ratikan palvelualueella. Kumpaakaan ei kuitenkaan tilastoida erikseen niiltä osin, kuin ne ovat ratikan kanssa samalla alueella. Siten et tilastoilla voi todistaa mitään siitäkään, miten hyvin tai huonosti bussi ja metro menestyvät suhteessa ratikkaan. Mutta vertailevia laskelmia voi toki tehdä, ja jos ne tehdään rehellisesti ja oikein kuten linkkaamassani artikkelissani, kumpikin häviää ratikalle.
Bussin ongelma on pieni koko, minkä vuoksi kustannukset ovat ratikkaa suuremmat. Metron ongelma on liian suuri koko ja siitä aiheutuvat valtavat investoinnit. Siis Helsingissä. Suuremmissa kaupungeissa, joissa myös rakentamisen tehokkuus on suurempi (taloissa on enemmän kerroksia kuin täällä), tilanne on metrolle otollisempi.
Siksi suuriin kaupunkeihin onkin tehty metrot jo 100 vuotta sitten, kun tekniikan kehitys sen salli. Koska niitä tarvittiin oikeasti, ja ne tehtiin heti kun se oli mahdollista. Meillähän asiaa palloteltiin vuosikymmenet. Sellainen ei olisi ollut mahdollista, jos metrolle olisi ollut oikeasti tarvetta. Mutta kun ei ollut, tultiin hyvin toimeen ilmankin.
Samaa koskee myös esittämiäsi metron laajennuksia. Jos ne olisivat todella tarpeen, ne olisi tehty jo. Voimme olla ilman niitä niin kauan kun ne eivät ole oikeasti tarpeen. Ja tulemme myös olemaan ilman, koska meillä ei ole varaa pröystäillä, kuten joissain muissa kaupungeissa maailmalla on tehty.
Antero
