Suomalaisen pikaraitiotien raideleveys

Minun mielestäni ei runkobussilinjalla pitäisi olla hidastintöyssyjä, koska ne nimensä mukaisesti hidastavat linjaa, jonka pitäisi olla mahdollisimman nopea.

Otetaan tuosta vielä "runko" pois niin ollaan samaa mieltä. Eikö aikoinaan ollutkin sellainen periaate, ettei bussien käyttämille kaduille rakenneta töyssyjä? No, nyt niitä on joka paikassa. Luontokin kiittäisi, kun autojen ei tarvitsisi koko ajan jarrutella ja kiihdytellä. Niin, ja melumittarit.
 
  • Oulunkylän aseman pysäkin kohdalla on tyynymallinen hidastetöyssy.
  • Norrtäljentiellä on neljä töyssyä.
  • Pitäjänmäentien ja Valimotien liikenneympyrässä on tyynytöyssy Itäkeskuksen suuntaan.
  • Otaniemessä on yksi töyssy.

Olen luullut, että tyynytöyssyjen mitoitus on sellainen, että bussi voi ajaa niistä yli varsin vauhdikkaasti, mutta kapeampi henkilöauto joutuu hidastamaan ellei halua tehdä iskareiden kuntotestiä. Asia ei ilmeisesti sitten olekaan näin.
 
Tämän nojalla, 1000mm:n raideleveyden valitseminen matalalattiavaunuun vääjäämättä aiheuttaa vaunuun ahtaat käytävät.
Hyvät kuvat, mutta niistä jäi nyt huomaamatta oleellinen: Berliinin vaunussa istumajärjestys on suunnilleen 2+1,5. Tietenkin silloin tulee leveämpi käytävä. Ja kuten kuvasta näkee, vieläkin leveämmäksi tulisi, jos myös kuvassa vasemmalla olisi 1,5-leveä yksittäisistuin kuten oikealla. Istuinten selkänojien takana näkyy harmaa ”laatikko”, joka sisältää telin tekniikkaa. Se on asia, joka tässä rajoittaa käytäväleveyttä telirakenten ja raideleveyden perusteella.

Oikeastaan tämä keskustelun kysymys, raideleveyden ja käytäväleveyden yhteys, ei ole ihan yksinkertainen.

Aluksi on olennainen ero sillä, onko kyse kiertyvästä telistä vai ei. Variotramissa ja Berliinin Felxityssä ei ole kiertyvää teliä, Articissa on. Kytävälle jää telirakenteessa rideleveydestä riippumatta enemmän tilaa, kun teli ei kierry. 1000 mm:n raideleveydellä kiertymättömän telin kanssa käytävälle on tilaa noin 900 mm. Combinon telin kuvasta näkee hyvin, että näin voi olla.

Kun telin täytyy kiertyä, vapaa tila kapenee, koska pyörät siirtyvät kiertyessä lähemmäksi vaunun keskiviivaa. Mitä pidempi telin akseliväli ja mitä jyrkemmät kaarevaatimukset, sitä enemmän pyörälle on oltava siirtymisen tilaa.

Toinen asia on vaunun sisustus. 2,65 m leveän vaunun sisällä on 2,55 m leveyssuuntaista tilaa. Miniminä yhden ihmisen istuinleveytenä pidetään 0,45 m, joten 2+2 istumajärjestys vie vaunun leveyttä 1,8 metriä. Vaunun sisällä voi siis olla maksimissaan 0,75 m leveä käytävä riippumatta raideleveydestä. 2,4 metriä leveässä vaunussa käytäväleveydeksi jää 0,5 metriä. Ja jälleen, raideleveydestä riippumatta.

Matalalattiaratkaisujen erityispiirre on, että niihin ei voi tehdä yksinkertaisesti korkealattiavaunujen tapaan 2+1 tai 1+1 istuinjärjestystä siten, että saataisiin lisää seisontatilaa. Tämä johtuu siitä, että telin tekniikkaa ei ole mahdollista nykyisin ahtaa enintään 0,45 metriä leveään tilaan. Tätä asiaa on kyllä kierretty, nimenomaan Berliinissäkin käytössä olevissa AEG:n vaunuissa. Ratkaisu on ollut sijoittaa moottori koriin. Mutta ei sekään riitä, sillä pyörä, sen laakerointi ja vaihdelaatikko ovat edelleen telissä ja leveysongelma pysyy niidenkin kanssa.

Berliinin Flexityn ratkaisu on kompromissi, jossa hukataan osa vaunun kapasiteetista siksi, että saadaan väljempi käytävä. Raideleveys vaikuttaa vain tähän kompromissiin vaunuissa, joissa on kiertyvä teli ja 2,65 m leveä kori. Kaikissa muissa tapauksissa käytävän leveyden rajoittaa vaunun korin leveys, koska istuimista jäävä käytäväleveys mahtuu yhtä hyvin telirakenteiden väliin raideleveydestä riippumatta. Tämä johtuu siitä, että 1000 mm:n ja 1435 mm:n telien ero on siinä, missä järjestyksessä pyörä ja telirunko ovat. 1000 mm:n telissä telirunko on pyörien ulkopuolella, 1435 mm:n telissä pyörien sisäpuolella.

Articin rakenteessa lähdettiin siitä, että istuinten väliin jää 0,5 m:n käytävä joka tapauksessa. Tämä oli lähtökohta vaunun muille mitoille. Eikä tälle asialle ollut merkitystä raideleveydellä. Articissa on nyt 1000 mm:n telit. Niiden tilalle voi asentaa myös 1435 mm:n telit, kunhan vain sellaiset suunnitellaan ja tehdään.

Antero
 
Olen luullut, että tyynytöyssyjen mitoitus on sellainen, että bussi voi ajaa niistä yli varsin vauhdikkaasti, mutta kapeampi henkilöauto joutuu hidastamaan ellei halua tehdä iskareiden kuntotestiä. Asia ei ilmeisesti sitten olekaan näin.

Kyse on oikeastaan raideleveydestä. Mitä leveämpi on pyörien sisäpintojen välimatka, sitä lujempaa tyynytöyssyn yli voi ajaa. Bussissa on takana paripyörät, joiden sisempien pyörien välimatka ei mututuntumalla ole paljonkaan suurempi kuin henkilöautossa. Täytynee joskus käydä bussin alla mittailemassa, niin saan tuohonkin asiaan faktaa.

Jokainen töyssy on lisäksi omanlaisensa kokemus.

Esimerkiksi tuo Oulunkylän aseman töyssy on sellaisessa paikassa, jossa bussin vauhti on muutenkin pieni, joten voin ajaa sen yli sitä vauhtia kuin muutenkin pysäkille tullessa tai lähtiessä ajaisin.

Tänään ajelin Reposalmentiellä, jossa toinen töyssyistä on suunnilleen pysäkkien puolivälissä. Ne tuntuvat kuljettajan paikalle paljon terävämmiltä ja leveämmiltä kuin Oulunkylässä, ja panin merkille, että suhtkoht tasaista töyssyn ylittämistä varten minun piti tiputtaa vauhtia 30 km/h rajoitusnopeudesta noin 5-10 km/h.

Vertailukohdaksi on esittää vain Hiihtomäen töyssyt, koska sitä kautta ajelin tänään töistä kotiin päin omalla henkilöautolla. Ylitysnopeus oli noin 15 km/h (rajoitus 40 km/h), mutta pitäisi käydä koeajamassa henkilöautolla nuo Reposalmentien töyssyt, jotta saisi paremman vertailun.
 
Hidastetöyssyt

  • Pitäjänmäentien ja Valimotien liikenneympyrässä on tyynytöyssy Itäkeskuksen suuntaan.
Tässä ei ole mitään järkeä, sillä autot tuntuvat tämän vuoksi ajavan ympyrän keskikaistan kautta (töyssy on vain ulkokaistalla) ja näin aiheuttavat suuremman potentiaalisemman vaaran, kuin jos ne ajaisivat ulkokaistaa "ohittaen" koko ympyrän. Vai onko ulkokaista bussikaistaa? Toisaalta siinä ei olisi siltikään järkeä, että bussikaistalla olisi töyssy, ja sekakaistalla ei..
Havaintojani aiheeseen liittyen:

  • Jos halutaan töyssyjä tasaisesti koko tielle, ei kannata rakennuttaa niitä rahalla, vaan säästää rahaa antamalla tien rapistua kuoppaiseksi (kuten Pirkkolantiellä on tehty)
  • Töyssyt rankaisevat kaikkia, myös sallittua nopeutta ajavia. Niistä tehdään yleensä liian kulmikkaita/teräviä. Kokeilkaapa huviksenne ajaa 40 tai 50 km/h rajoitusalueella töyssyyn suurinta sallittua nopeutta. Töyssyt voitaisiin muotoilla autoja ja busseja vähemmän runnovammin, jos haluttaisiin (kuten Mäkitorpantien töyssy) - eivät autoilijat silti kykene/halua ajaa siitäkään ylinopeutta.
  • Tyynyhidasteet rankaisevat vähemmän leveällä katumaasturilla porhaltavaa, kuin pikkuautolla ajavaa ja kaikki töyssyt ovat parempia rikkaille (joilla on mukavat iskarit ja varaa vaihtaa niitä tai vaikka koko autoa vuoden-parin välein) kuin köyhille tai keskituloisille
  • Nopeudet tasaisemmin laskevia ja vähemmän tuhoa aiheuttavia ratkaisuja on vaikka kuinka: keskikorokkeet, kavennukset, liikenneympyrät...
  • Liikenneympyröistä tehdään liian pieniä busseille (pakotetaan ajamaan korotetun osuuden päältä), eikä niistä voi kääntyä turvallisesti suurinta sallittua nopeutta - tämä aiheuttaa joskus vaaratilanteita. On myös vaikea päätellä pikkuympyrässä kanssa-autoilijan aikeita, kun niistä voi ajaa niin, ettei oikea vilkku näy eikä niissä ole välialuetta ulosmenijöiden ja sisääntulijoiden välillä, jolle ajaminen paljastaisi auton aikovan jatkaa kierrostaan. Pikkuympyröitä tehdään myös herkästi monta pientä peräkkäin sekä turhille paikoille, joissa on selvä päätie ja sivutie. Pienen ympyrän läpäisykyky on myös suurta pienempi. Hyvin tehty ympyrä on iso, kokoaa monta tietä ja risteystä yhteen ja on liikennevalo-ohjattu ruuhka-aikaan (kuten Vihdintien ympyrä). Lisäpisteet ympyröille, jotka ovat mäen päällä - auto hidastaa niihin automaattisesti (ylämäki) ja poistuminen voi tapahtua pintakaasulla (alamäki).
  • Täsmätöyssy (esim. korotettu suojatie) on parempi, kuin yksi töyssy. Yksi töyssy hidastaa autoja vain yhdestä suunnasta ennen suojatietä. Kaksi-kolme töyssyä taas on luonnollisesti autoja tuhoavampi ratkaisu, kuin yksi korotettu suojatie. Korotettu suojatie taitaa olla jopa mukavampi kuin töyssy, silti se laskee nopeuksia yhtä tehokkaasti - sillä ensin auto nousee tasanteelle ja sitten laskeutuu alas - näin ei siis tapahdu hyppyriefektiä. Täsmätöyssyt sopivat myös autoilijoille, sillä onhan Ruotsista rantautunut uusi trendi poistaa vähän käytettyjä/vierekkäisiä suojateitä turvallisuuden nimiin, joten täsmätöyssyjä tarvittaisiin perinteisiä vähemmän. Pidän siltikin kaikille suojatietöyssyille parempana vaihtoehtona keskikoroketta, mutta täsmätöyssyjä voitaisiin kuitenkin käyttää vaarallisimmilla/vilkkaimmilla ylityspaikoilla.
  • Töyssyjen merkintätapoja on kolme virallista (tien nopeusluokasta riippuen) sekä kaikenlaisia epävirallisia kaupan päälle. Eikä tämä vielä ole pahinta, vaan se, ettei töyssyjä tarvitse merkata ollenkaan, jos tien nopeusrajoitus on alle 50 km/h - eli tämä koskee suurinta osaa töyssyjä. 40 km/h rajoituksella on töyssyisestä tiestä mainittava kerran tieosuuden alussa, mutta tämä ei auta paikallistamaan täysin merkkaamattomia töyssyjä eikä sivutieltä tielle liittyviä. Rajoituksen ollessa alle 40 km/h ei merkintöjä tarvitse edes tien alkuun. Asfaltista tehdyt töyssyt eivät pimeällä välttämättä erotu lainkaan muusta asfaltista. Tälle olisi yksinkertainen ratkaisu - kaikkien töyssyjen kohdalle standardisoitu merkki, joka voisi olla nykyinen merkki 141a (yhden töyssyn kuva) kiiltokeltaisella pohjalla. Etukäteen töyssyistä ei tarvitsisi kuitenkaan mielestäni varoittaa taajamissa.
  • Bussien reitit ovat lähes poikkeuksetta lähiajoreittejä, joten töyssyt ovat niissä lähes poikkeuksetta turhia. Läpiajoreitit sijoitetaan yleensä turvallisiin paikkoihin ja niillä on usein myös siltoja tai alikulkukäytäviä. Töyssyt läpiajoreiteillä karkottavat autoilijat vaarallisemmille asuinkaduille. Esimerkiksi Puistolassa kaikki töyssyt ovat bussien reiteillä ja/tai läpiajoreiteillä - ei niinkään lapsia ja muuta vilskettä pursuavilla sivuteillä, joita pitkin töyssyt voi ohittaa.
 
Takaisin
Ylös