Sivu 1 / 5 12345 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/65

Viestiketju: Suomalaisen pikaraitiotien raideleveys

  1. #1
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Suomalaisen pikaraitiotien raideleveys

    Monessa yhteydessä on käynyt ilmi, että raideleveys ei ole keskeinen tekijä pikaratikassa, kun ajatellaan esim. vaunun kapasiteettia tai matkanopeutta. Jotain merkitystä raideleveydellä kuitenkin täytyy olla, kun ajatellaan kustannuspuolta ja synergiaetuja. En puhu nyt yleisellä tasolla, vaan ajattelen nimen omaan Jokerin, Turun ja Tampereen tilanteita.

    Mikä olisi siis optimaalinen raideleveys Jokeri-radalla, Turussa ja Tampereella?

    Ajatuksia:

    1524
    Mahdollistaa VR:n rataverkon käytön ja myös taajamajunien ajattamisen keskustan läpi (esim. duoratikka/Tre). Tosin toisessa topikissa totesimme, että VR:n radasta ei olekaan paljon hyötyä, sillä viemällä Treen linja katuverkkoon saadaan huomattavasti enemmän matkustajia.

    Tälle raideleveydelle tuskin on valmista kalustoa saatavana. Millainen vaikutus 1524:llä on kaluston hintaan ja toimitusaikaan?

    Onko VR:stä mitään muuta iloa pikaratikalle? Kaluston huolto, korjaukset ym. Entä Jokerin ja metron mahdolliset synergiaedut varikoiden ym. suhteen?

    1435
    Raideleveyttä ei käytetä Suomessa. VR:n verkkoa ei voida suoraan hyödyntää. Kalustoa on kuitenkin saatavana helpommin, valinnanvaraa on enemmän (ja onko hintakin edullisempi?). Jos kaluston hintaero on ratkaiseva, niin tämä voisi olla hyvä vaihtoehto, mutta synergiamahdollisuudet VR:n ja HKL:n kanssa menetetään.

    1000
    Kapea raideleveys ei ole esteenä korkeille nopeuksille eikä suurikapasiteettisille vaunuille. Kalustoakin on olemassa, tosin metriset matalalattiakonseptit eivät taida olla kovin onnistuneita.

    1000 on Helsingin raitioteiden raideleveys, eli voitaisiinko tällä saavuttaa jotain konkreettisia, rahanarvoisia synergiaetuja? Vaunujen yhteistilaukset Hki/Tku/Tre? Voisivatko Tku ja Tre hyödyntää Helsingin osaamista esim. vaunujen huolloissa ja korjauksissa? Onko Helsingissä kapasiteettia tällaiselle? Voitaisiinko näin säästää Turun ja Tampereen perustamiskustannuksissa?

    Olisiko Jokerin perustamiskustannus pienempi, jos raideleveys olisi 1000 eikä 1435? Olisiko Koskelassa tilaa Jokerinkin toiminnoille? Riittääkö esim. nykyinen hioma- harja- ja radanpuhdistusvaunukapasiteetti myös Jokerille?
    Helsinki tilaa joka tapauksessa 40-60 uutta vaunua tod. näk. 2010-luvun loppupuolella, jos jokerivaunut olisivat samaa sarjaa (tai saman perheen pidempiä vaunuja) niin kaipa siinä säästöä syntyisi, mutta olisiko säästö merkittävä?

    En tiedä, onko näihin kysymyksiin ja ajatuksiin edes olemassa selkeitä vastauksia. Loogiselta kuitenkin tuntuisi se, että ainakin Jokeri-linjalla raideleveys 1000 toisi sen kaltaisia synergiaetuja olemassa olevaan ratikkaan nähden, että valinta olisi siinä mielessä perusteltu.

    Tampereen ja Turun suhteen en oikein osaa päätellä yhtä selkeästi, jokaisella vaihtoehdolla on ainakin teoriassa hyviä puolia ja VR:n rataverkko tuo houkuttelevia mahdollisuuksia.

  2. #2
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Re: Suomalaisen pikaraitiotien raideleveys

    Olen itse selvitellyt samaa kysymystä ja alla muutamia pointteja:

    - 1524 mm raideleveydelle ei tällä hetkellä ole saatavissa nykyaikaista länsimaista kalustoa. Riikan, Vilnan ja Pietarin vaunuhankinnat voivat muuttaa tilanteen piankin, ainakin Riikaan ja Vilnaan hankitaan varmasti nykyaikaiset länsimaiset vaatimukset täyttäviä vaunuja.
    - Roomassa UITP:n seminaarissa useat kalustovalmistajat (Siemens, Alstom, Bombardier) ilmoittivat, että jos 1524 mm raideleveydelle hankitaan 20-25 vaunua, uusien telien suunnittelukulut saadaan katettua ja hinta on sama kuin vaunulla muutenkin. Pienemmässä sarjassa suunnittelukulut nostavat hintaa.
    - Tampereella ja Turussa sekä mahdollisissa muissa potentiaalisissa raitiotiekaupungeissa raitiotien yhdistäminen rataverkkoon avaa mahdollisuuksia ajaa paikallisjunat suoraan keskustaan. Tampereella duokaluston oikea käyttöalue olisi pikemminkin Vammalan, Oriveden tai Toijalan (tai jopa Porin, Rauman, Turun ja Jyväskylän) tasolle ulottuvilla linjoilla.
    - 1000 mm raideleveys säästää hieman radan rakennuskuluja. Rakennuskulujen ero kuitenkin jää hyvin pieneksi, jos käytetään modernia betonipölkkyrataa sepelöidyllä penkereellä. Ero on suurempi silloin, jos tehdään betonirataa koska silloin betonin menekki pienenee. Silloinkaan ei puhuta dramaattisesta kustannuserosta.

    Pitäisin perustilannetta sinä, että Helsingin seudulla ne linjat, jotka voi kytkeä keskustan 1000 mm ratikkaverkkoon, kuten JOKERI tai mahdollinen Etelä-Espoon pikaraitiotie, kannattaa toteuttaa 1000 mm raideleveydellä.

    Muut uudet pikaraitiotiet kannattaa toteuttaa 1524 mm raideleveydellä ja hankkia vaunuja, joissa ainakin telit ovat identtisiä, useamman alueen liikenteeseen.

    Tässä on tietysti semmoinen edullinen asia, että puhtaaseen paikallisjunaliikenteeseenkin soveltuvan duoraitiovaunukaluston telit voivat olla samanlaiset kuin 1524 mm katuraitiotien. Eli kaluston kokoa ja käyttöaluetta voi standardipaketin puitteissa muuttaa, kunhan telit ja muut paketin pääominaisuudet pysyvät samoina.

  3. #3
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus

    Tuo vahvisti epäilykseni siitä, että 1435 ei yleisyydestään huolimatta ole meille hyvä vaihtoehto.

    Ymmärsinkö oikein niin, että yhtä ja samaa duovaunua voisi hyvin käyttää ihan paikallisjunanakin, eli siis YTV-alueen lähiliikenteessäkin (monta vaunua yhteenkytkettynä)? Kyllähän se avaa uusia mahdollisuuksia, jos ajatellaan, että Turun ja Tampereen pienehköt kalustotilaukset voitaisiin yhdistää YTV-alueen lähiliikennejunien tilaukseen.

  4. #4
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Duoraitiovaunuja voisi todennäköisesti käyttää suurinakin junina. Kuitenkin, jos tarvitaan säännöllisesti varsin pitkiä yksikköjä, eikä katuliikenteeseen ole tarvetta, duoraitiovaunu ei välttämättä ole kustannuksiltaan edullisin yksikkö. Vaunussa on kuitenkin aika lyhyet nivelten välit (lisää niveliä = lisää nivelten huoltoa), vaunussa on kaksi ohjaamoa / 37,5 m jne. Tällöin yksinkertaisempi vaunu voi tulla edullisemmaksi.

    Mutta, olisi toki ollut edullista, jos ennen junakaluston hankintaa oltaisiin selvitetty mm. duokaluston käyttömahdollisuudet sekä se, voitaisiinko hankittua kalustoa hyödyntää muuallakin Suomessa. Tämä olisi ehkä johtanut kaluston määrittelyyn duovaunuratkaisun mahdollistavaksi.

  5. #5
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Pikaraitiotie tuskin olisi kuljettajarahasteinen, ja jos täysmataluus ei ole vaatimuksena, 1000 mm raideleveyden vaunutyyppejäkin on runsaasti tarjolla. Helsingin ongelmat, pohjoisuus ja ratageometria olisivat varmaankin samat raideleveydestä riippumatta, vaikka kalustovalikoima olisikin toinen.
    terveisin
    JE

  6. #6
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Emämoka tekeillä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Mutta, olisi toki ollut edullista, jos ennen junakaluston hankintaa oltaisiin selvitetty mm. duokaluston käyttömahdollisuudet sekä se, voitaisiinko hankittua kalustoa hyödyntää muuallakin Suomessa. Tämä olisi ehkä johtanut kaluston määrittelyyn duovaunuratkaisun mahdollistavaksi.
    Sanoisin, että tässä on tehty tai ollaan tekemässä emämoka. Nyt olisi erinomainen tilaisuus standardoida pk-seudun ja koko Suomen paikallisliikenteen kalustoa ja samalla siirtyä mittavasti liityntäliikenteestä suoriin yhteyksiin. Tämä merkitsee palvelun paranemista, lisää matkustajia, lisää tuloja ja kustannusten alenemista.

    Karlsruhen / Saarbrückenin tyyppisellä kalustolla on lähes sama kapasiteetti per yksikkö kuin Sm-sarjoilla. Akseleita on saman verran, samoin ohjaamoja. Niveliä on kaksi. Toki vaunut ovat 2,65-levyisinä pienempiä ja kapasiteetti pituuteen nähden pienempi kuin 3 m leveillä junilla. Mutta pidän tätä eroa pienenä haittana saavutettaviin etuihin nähden.

    On masentavaa seurata, miten täällä ollaan kohta ajasta jäljellä enemmän kuin entisessä itäblokissa! Kaikkialla etsitään tällaisiin ympäristöihin joustavia ratkaisuja, ja siirrytään keveimpiin duomallisiin vaunuihin. Vain täällä halutaan isompaa ja raskaampaa.

    Antero

  7. #7

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE
    Pikaraitiotie tuskin olisi kuljettajarahasteinen, ja jos täysmataluus ei ole vaatimuksena, 1000 mm raideleveyden vaunutyyppejäkin on runsaasti tarjolla. Helsingin ongelmat, pohjoisuus ja ratageometria olisivat varmaankin samat raideleveydestä riippumatta, vaikka kalustovalikoima olisikin toinen.
    Itse kannatan ensisijaisesti 1524 tai 1435, 1524 jos halutaan yhteensopivuutta metron ja rautateiden kanssa. Mikäli ei ole merkitystä, niin 1435 kin käyt. Vaikka 1000 on teknisesti mahdollista, niin jotkut seikat saavat karvani nousemaan pystyyn.

    Helsingin nykyiset raitiovaunut ovat liian ahtaita pidempiä esikaupunkimatkoja varten. Jos ei vaunuihin saada tuntuvasti leveyttä enemmän, vähintään 50 cm ja sisustusratkaisu muistuttamaan metron tai junan sisustusta, ne eivät ole kilpailukykyisiä junille tai edes busseille pidemmillä esikaupunkimatkoilla. Jos matka kestää yli 20 minuuttia pitää suuremmalle osalle matkustajia löytyä itumapaikka kuin mitä helsinkiläisessä raitiovaunussa nyt on. Lastenvaunuja pitäisi saada samalla vuorolla sisään vähintään 5 eikä vain 2. Jos vaunun sisällä on lattian korkeus vaihtelee riippuen olaanko vaunun etu, keski- vai takaosassa, ja osien välillä on portaita, suurin osa matkustajista änkee sinne missä lattia on matalimmalla.

    Mielestäni puoli- matalalattiaratkaisu on huonompi ratkaisu kuin esim korkealattiaratkaisu, jossa laiturit ovat korkeat. Jos ajatellaan toimivaa esikaupunkirataa, niin niiden tuominen keskelle katua kaupungin keskustassa ja mutkittelemaan kapeilla kaduilla ei ole tarkoituksenmukaista. Keskustassa ja tiheään rakennetuissa oloissa tehokkaan esikaupunkiradan pitää mieluiten kulkea tunnelissa tai silloilla, ei kadulla. Silloin laiturin säätäminen vaunun lattian mukaan ei ole ongelma.

    Jos matalalattiaratkaisu on tärkein ominaisuus, niin silloin on paras hankkia riittävän leveät vaunut niin että koko lattia on samalla tasolla, kaikki halukkaat mahtuvat istumaan ja ylipäänsä sisään, ja tingittävä siitä vaatimuksesta että vaunun on voitava kääntyä 90 astetta kadunkulmissa. Jos esikaupunkiratikasta puhutaan. Olemassaolevilla tekniikoilla en usko että 1000 mm raideleveys on täysin ongelmaton jos näiden ehtojen on täytyttävä. HKL:llä lienee kokemusta asiasta.

  8. #8
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Raitiovaunun maksimileveys on 2,65 m. Käytännön kokemusten mukaan siihen mahtuu hyvin neljä istuinta rinnakkain, matkustusmukavuus ja -väljyys on hyvä.

    Ahtauden osalta viittaat varmastikin lähinnä Varioihin. Niissä virhe on se, että 2,3 m leveään vaunuun on yritetty mahduttaa neljä istuinta rinnakkain, joka on mahdotonta totetuttaa onnistuneesti.

    Korkealattiapikaratikat ovat kyllä ihan mennyttä maailmaa. Uusia korkealattia-pikaratikoita ei tehdä minnekään länsimaissa, vain laajennetaan niitä järjestelmiä jotka ovat kokonaan sitoutuneet korkealattiaratikkaan. Samoin siitä ajatuksesta, että esikaupunkiratikan pitää mennä keskustassa tunneleissa ja silloilla on pääosin luovuttu.

    Toki Suomessa voidaan käyttää 1970-80-luvun virheelliseksi todettuja ratkaisuja, jos halutaan. Sitten pitää vain kärsiä seuraukset: korkeat investointikulut ja alhaisiksi jäävät matkustajamäärät.

  9. #9

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Raitiovaunun maksimileveys on 2,65 m. Käytännön kokemusten mukaan siihen mahtuu hyvin neljä istuinta rinnakkain, matkustusmukavuus ja -väljyys on hyvä.
    Mikä määrittelee maksimileveydeksi 2.65? Mikä on kaupunkibussin maksimileveys?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Korkealattiapikaratikat ovat kyllä ihan mennyttä maailmaa. Uusia korkealattia-pikaratikoita ei tehdä minnekään länsimaissa, vain laajennetaan niitä järjestelmiä jotka ovat kokonaan sitoutuneet korkealattiaratikkaan. Samoin siitä ajatuksesta, että esikaupunkiratikan pitää mennä keskustassa tunneleissa ja silloilla on pääosin luovuttu.

    Toki Suomessa voidaan käyttää 1970-80-luvun virheelliseksi todettuja ratkaisuja, jos halutaan. Sitten pitää vain kärsiä seuraukset: korkeat investointikulut ja alhaisiksi jäävät matkustajamäärät.
    Helsingin seudulla metron ja lähijunien matkustajamäärät eivät suinkaan ole alhaiset. Metro on toistuvissa mittauksissa äänestetty suosituimmaksi ja mukavimmaksi matkustusvälineeksi. Yksi joukkoliikenteen suosion kasvattamisen keskeisiä kysymyksiä on, miten enemmän miespuolisia matkustajia.

    Vaikka en ole mikään sovinisti, niin se, että mieshenkilöt pitävät paljon enemmän metrolla ja junalla matkustamisesta kuin bussilla tai raitiovaunulla, antaisi aihetta suunnitella raitiovaunuja muistuttamaan enemmän metroa kuin ratikkaa, eli on mahduttava istumaan ilman että polvista tekee kipeätä, sanomalehteä on voitava lukea matkan aikana, kyydin on oltava niin täsmällistä että aikatauluissa on pysyttävä vaikka kadulla olisi millaiset ruuhkat, sekä voitava lähteä käymään vieraisiin kaupunginosiin tai aluekeskuksiin ilman että raahaa mukanaan paria lakanan kokoista joukkoliikennekarttaa ja 3 kpl pokkarin kokoista aikataulukirjaa.

    Sitä ihanneratkaisua mitä minä ajan takaa vaikuttaa vanhanaikaiselta, se on pohjimmiltaan selllainen esikaupunkiradan tapainen jota Helsinkiin suunniteltiin 1950-luvulla, jota myöhemmin alettiin metroksi kutsua, samalla suurentuen ohi muiden tunnettujen suurkaupunkien metrovaunustandardien. Eli ihanneratkaisuni olisi eräänlainen "kevytmetro" jossa liikuttaisiin pienemmillä yksiköillä, mutta silti keskustoissa metromaisesti tunneleissa tai silloilla, ja vasta keskustan ulkopuolella avoradalla, jolloin investoinnit eivät olisi niin hulppeat kuin kokonaan suljetulla radalla kulkevalla raskaalla metrolla. Jos valmistajilla on tarjolla vain matalalattiakalustoa, niin mikä sen estää. En usko että ihan näinkään ole. Pääasia että tekniikka ei ole sellaista kompromissien kanssa kikkailua ja suoranaisia epäonnistumisia kuten Helsingin Variotramien kohdalla on käynyt, vaan hankittaisiin monessa muussa maailman surkaupungissa kokeiltua ja varmaksi todettua sarjavalmisteista tavaraa.

  10. #10
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Mikä määrittelee maksimileveydeksi 2.65? Mikä on kaupunkibussin maksimileveys?
    2,65 m on suurin kalustoleveys, jota EU:ssa voi käyttää katuliikenteeseen muun liikenteen kanssa samoilla kaistoilla. En näe mitään perusteita, miksi uusissa pikaraitiotiejärjestelmissä pitäisi estää mahdollisuus käyttää myös muun liikenteen kanssa samoja kaistoja tarvittaessa.

    Kaupunkibussin maksimileveys on muistaakseni 2,55. Joku bussiharrastaja voi tarvittaessa korjata.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Helsingin seudulla metron ja lähijunien matkustajamäärät eivät suinkaan ole alhaiset.
    Kyse ei nyt ollut siitä, mitkä ovat metron ja lähijunien matkustajamäärät josta voi toki keskustella omassa ketjussaan.

    Kyse oli siitä, että jos uusiin pikaraitiotiejärjestelmiin valitaan korkealattiaratkaisu, se johtaa korkeampiin investointikustannuksiin sekä alhaisempiin matkustajamääriin, kun linjauksia ei voi viedä esimerkiksi kävelyalueille yhtä hyvin kuin matalalattiaratkaisussa.

    Matalalattiaratikoiksi löytyy toimivia sarjavalmisteisia ratkaisuja, joissa on mukavat tilat, siitä ei ole huolta.

  11. #11

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    426

    oletus

    Matalalattiaratikoilla 1000-raiteilla on ongelmana, että käytävät jäävät pakostakin reilusti alle metrin kapeiksi, joten ne eivät oikein sovellu ruuhkaliikenteeseen. Mikä muuten on pienin kaarresäde 1000- ja 1524-raiteilla? Jos 1524:llä on huomattavasti suurempi, on suorakulmaisissa ahtaissa risteyksissä varsinkin oikealle kääntymisen järjestely hankalaa. Joudutaan rakentamaan vastakaarteet tai napsaisemaan jalkakäytävän kulmasta pala pois. Turussa jouduttiin käyttämään molempia ratkaisuja, vaikka oli 1000-raiteet ja raiteitten väli lyhyempi kuin Helsingissä nykyisin.

  12. #12
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Pikaraitioteillä yleensä minimikaarresäde on 20-25 m. Minimikaarresäde ei niinkään riipu raideleveydestä kuin vaunun ja sen telien rakenteesta. Pietarin ja Riikan raitioteitä nähneenä en usko että 20 m kaarresäde on ongelma.
    Turussa täytyy tehdä tarkempi tarkastelu tilavarauksista ja katsoa mikä on tilanne. Laskeskelin kertaalleen käyttäen Uudenmaankadun ja Hämeenkadun risteystä mallina, että 25 m kaarresäde mahtuu siitä risteyksestä.

  13. #13

    Liittynyt
    10.07.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    274

    oletus

    Tässä yksi 1435 mm radan kannattaja lisää. Jospa kerrankin hankittaisiin edullista ja koeteltua kalustoa eikä lähdettäisi teettämään virityksiä. Maallikkona kuvittelisin myös, että mitä leveämpi raideväli, sen tukevammin ajoneuvo siinä päällä kulkee, varsinkin käännöksissä --> suurempi ajonopeus.

    Aiheesta 'tunnelissa vaiko maan päällä' on ollut keskustelua toisaallakin. Tässä vain se huomio, että jotta ratikka olisi todellinen pikaratikka, tulisi sen nähdäkseni kulkea keskustassa pysähtelemättä joka ratikkapysäkille, kun suurin osa matkustajista kuitenkin on menossa ydinkeskustaan tai ehkä vaihtamassa jollekin poikittaisilinjoista (jos sellaisia olisi). Maan päällä ei keskustassa pahemmin ole tilaa lisäraiteille, sen sijaan alla olisi.

    Mihin pikaratikoita ylipäätään pitäisi rakentaa, niin mielestäni sinne missä on tilaa uusille asukkaille ja halukkaita muuttajia. Esimerkiksi Vihdintien varressa Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella olisi runsaasti tilaa rakentaa niin omakoti-, rivi- kuin kerrostaloja ja liike- ja teollisuustiloja, ja miksei rataa voisi jatkaa Vihtiin asti. Sipoo ja Etelä-Espoo olisi muita luontevia suuntia.

  14. #14
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Harri Turunen
    Tässä yksi 1435 mm radan kannattaja lisää. Jospa kerrankin hankittaisiin edullista ja koeteltua kalustoa eikä lähdettäisi teettämään virityksiä.
    Kalustovalmistajat ilmoittivat UITP:n Rooman seminaarissa, että koetellut kalustotyypit voidaan sovittaa 1524 mm raideleveydelle, ja kaluston hinta on sama jos hankitaan vähintään 25 vaunua. Muuten joudutaan maksamaan kertakorvaus suunnittelusta.

    1000 mm raideleveydelle on myös koeteltua ja toimivaa kalustoa. Variotram ei vain kuulu näihin tyyppeihin. Helsingissä keskustan eräiden ratojen ratageometria voi olla ongelma koetelluille vaunutyypeille.

    En näe kyllä mitään perusteita tehdä uusista pikaraitiotielinjoista raideleveydeltään yhteensopimattomia sekä rautatieverkon, metron että raitiotien kanssa.

  15. #15
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Eira
    Matalalattiaratikoilla 1000-raiteilla on ongelmana, että käytävät jäävät pakostakin reilusti alle metrin kapeiksi, joten ne eivät oikein sovellu ruuhkaliikenteeseen.
    Näin tietysti on, jos nykyisestä linjaston ulottumasta pidetään kiinni. Jos Helsinkiin kuitenkin tehtäisiin laajempi pikaraitioverkko, uudet linjat voisi rakentaa suurempia vaunujen leveyksiä silmälläpitäen. Kuormitetuimmat nykyisetkin linjat voisi tarvittaessa muuttaa. Trondheimissa kuitenkin metrin raideleveydellä liikennöidään 2,6 metriä leveillä vaunuilla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R. Silfverberg
    Mielestäni puoli- matalalattiaratkaisu on huonompi ratkaisu kuin esim korkealattiaratkaisu, jossa laiturit ovat korkeat.
    Korkealattiainen ratkaisu valittaessa otetaan hyvin ratkaiseva askel perinteisestä raitiotiestä raskaamman raideliikenteen suuntaan. Jos raideleveytenä olisi samalla 1524 mm, yhteensopivuus nykyisen metron kanssa olisi tietysti hyvä. Käsittääkseni M200-sarjassa on jopa varaus ajojohtovirroitukselle, joten oikealla rategeometrialla jopa niitä voisi ehkä käyttää esim. Jokerilla. Esimerkiksi Stuttgartissa korkealaiturinen ja normaaliraiteinen systeemi on korvannut perinteisen, metriraiteisen raitiotien lähes täysin ja melko onnistuneesti. Linjauksia on kuitenkin jouduttu muuttelemaan uuden kaluston kömpelyyden vuoksi, ja kustannukset lienevät olleet hirvittävät. Ongelmallinen olisi myös ratkaisu, jossa vaikkapa Jokerille valittaisiin korkeat laiturit, mutta yhteensopivuuden nimissä nykyisessä raideleveydessä pitäydyttäisiin. Ainutlaatuinen ratkaisu ei olisi, metrin raideleveydellä on korkeita laitureita ainakin Bielefeldissä ja Essenissä. Kaupungit ovat kuitenkin ongelmissa, koska yksikään valmistaja ei tällä hetkellä tarjoa tällaisille radoille kalustoa. Edessä saattaakin olla paluu mataliin laitureihin. Jos taas samalla linjalla on sekä matalia että korkeita laitureita, jommat kummat laiturit ovat liikuntaesteisille ym. väistämättä painajainen.
    terveisin
    JE

Sivu 1 / 5 12345 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Helsingin raitiovaunun raideleveys
    kirjoittanut padoz foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 17
    Viimeisin viesti: 07.01.2015, 19:28
  2. Jokerin raideleveys
    kirjoittanut hmikko foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 195
    Viimeisin viesti: 11.06.2012, 00:41
  3. Suomalaisen veturiteollisuuden vientimahdollisuudet
    kirjoittanut PNu foorumissa Junat
    Vastauksia: 33
    Viimeisin viesti: 14.04.2010, 12:43
  4. Kannelmäki - pikaraitiotien pääteasema
    kirjoittanut Compact foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 10
    Viimeisin viesti: 12.12.2008, 17:22
  5. Bussimetron ja pikaraitiotien kuvavertailu
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 18.10.2006, 11:17

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •