Tehokkaat joukkoliikennekaistat ja muut hyvät etuudet bussiliikenteelle

Kuva 1, jossa liikennetilanne Aleksis Kivenkatu Flemarin kohdalta, matkalla linjalla h58 Munkkivuoreen päin. Matkustajat odottavat pysäkillä, mutta bussilla ei autojonon takia vielä pääse ko. pysäkille.
Erittäin hyvää havainnointia!

Onko tässä kohtaa Aleksis Kivenkatua muuten aina ollut tuo keskellä oleva pyörätie, vai tehtiinkö se ysin kiskojen yhteydessä? Jos tehtiin niin silloin kyllä priorisoitiin joukkoliikenne ja pyöräily väärin. Pyöräilijät voivat olla eri mieltä, mutta kuinkahan moni tuotakin pyöräillessään käyttää?
 
Kuva 1, jossa liikennetilanne Aleksis Kivenkatu Flemarin kohdalta, matkalla linjalla h58 Munkkivuoreen päin.

Tuo on erittäin harmillinen ja surullinen näky. Vaikuttaisi tilanne vain pahentuneen siitä, kun asuin parinkymmenen metrin päässä tuosta suoraan vasemmalle. Ja tällainen linja kuin 58... Ei voi ymmärtää. :icon_frown:

Mahtaa olla kuskillekin todella veemäistä katsella. Ei näiden henkilöautoissa kököttävienkään työpaikoilla ole jatkuvasti idiootteja estämässä tai häiritsemässä heidän työntekoaan.

---------- Viesti lisätty kello 0:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 0:13 ----------

Onko tässä kohtaa Aleksis Kivenkatua muuten aina ollut tuo keskellä oleva pyörätie, vai tehtiinkö se ysin kiskojen yhteydessä?

Oli pyörätie aiemminkin. Käyttäjämäärä tuolla pyörätiellä ei todellakaan ole ollut mikään päätähuimaava, koiranulkoiluttajia on varmaan enemmän. Mutta kyllä silti priorisoitiin täysin väärin. Ja ysi on kuitenkin ymmärtääkseni helsinkiläisittäin "onnistunut" raitiolinja!
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni nyt vaan on niin, että puut joutuvat joskus väistelemään kehittyvän kaupunkirakenteen tieltä. Eivät ne ainakaan mikään esite saa olla tämänkaltaisilla, aivan keskeisillä pakoilla, myös joukkoliikenteen kannalla.

Vaikka yksi alueen bussilinja on korvattu raitiolinjalla ja yksi bussilinja on järkevästi yhdistetty toiseen, eikä se enää aja alulla (50+59=59), on jäljellä erittäin merkittäviä ja vilkkaita yhteyksiä Helsingin itäisten ja läntisten keskusten välillä, linjojen h58 ja h58B muodossa. Samaten alueen samoja kaipeita katuja kulkee h22, joka tuo alueelle yhden joukkoliikenne-elementin lisää. Ja kaikki edellä mainitut menevät toki Pasilan sillan kautta ja on aivan selvää, että sen liikenteen sujuvuudelle ollaan tulevaisuudessa tekemässä jotain.

Tarkoitan tällä kaikkella vaan sitä, että Helsingin keskeisiä poikittaisjoukkoliikennelinjoja johdetaan sellaisten kapeiden asuntokatujen läpi, jossa aina hieman epävarmaa, että pääseekö läpi (varsinkin nyt kun oli lunta hieman enemmän).

Minulle juuri sujuvuus, ja sen kautta lisääntynyt luotettavuus, olisi joukkoliikenteen kehittämisessä prioritetti numero 1.
 
Puukujia tuskin kaadetaan, en kannata, ja pyörillä tulee lisää kaistoja. Sivusuunnassa tila ei vaan kasva. Pitää keksiä jotain muuta.

AKK:n tapauksessa: Kaikista mahdollisista ihmisistä Antero ehdotti josku ramppia Teollisuuskadulta Pasilasta päin tultaessa Sturenkadulle Töölön päin. Tehdään se ja samalla suljetaan (siis ihan jotenkin fyysisesti) AKK henkilöautoilta Pasilaan päin. Korvaava ajoreitti Flemari - Satamaradankatu josta yksi kaista Teollisuuskadun eteläpuolella sille rampille. Kevyen liikenteen väylä Sturenkadun sillan ali kapenee noin kolme metriä leveäksi. Eli AKK:lta Sturenkatua Töölöön päin pääsee tuolta kautta, samoin takaisin AKK:lle. Liikenne käytännössä ohjautuu Teollisuuskadulle, joka on ihan hyvä juttu. En ylipäänsä ymmärrä miksi tuollaisten leveiden motarien vieressä pitää kulkea vielä toinen pääkatu autoille.
 
suljetaan (siis ihan jotenkin fyysisesti) AKK henkilöautoilta Pasilaan päin. Korvaava ajoreitti Flemari - Satamaradankatu josta yksi kaista Teollisuuskadun eteläpuolella sille rampille. Kevyen liikenteen väylä Sturenkadun sillan ali kapenee noin kolme metriä leveäksi. Eli AKK:lta Sturenkatua Töölöön päin pääsee tuolta kautta, samoin takaisin AKK:lle. Liikenne käytännössä ohjautuu Teollisuuskadulle, joka on ihan hyvä juttu. En ylipäänsä ymmärrä miksi tuollaisten leveiden motarien vieressä pitää kulkea vielä toinen pääkatu autoille.

Samaa mieltä liikenteen ohjaamisesta Teollisuuskadulle. Mutta se ei edes välttämättä tarvitse lisäramppia. Pasilan suunnasta tulijathan eivät ole ongelma AKK:llakaan: eivät tuki liikennettä, ja määrät ovat melko vähäisiä. Onglema on idästä tuleva liikenne. Nykyään järkevin reitti Sturenkadulle Töölöön päin menee AKK:n kautta. Jos kääntyminen AKK:lta vasemmalle Sturenkadulle kiellettäisiin, joutuisivat idästä tulevat nousemaan suoraan Teollisuuskadulta Sturenkadulle. AKK:ta Pasilan suuntaan jatkava liikenne lienee sen verran vähäisempää, ettei siitä tule ongelmaa. Se myös sopii kai paremmin valokiertoihin.

Riskiksi tuossa tulee, että Hok-Elannon autolla liikkujat saattavat ruveta menemään Flemarin ja Hesarin kautta, eivätkä ymmärrä kiertää Kustaankadun kautta Teollisuuskadulle ja sieltä Sturenkadulle.
 
Puukujia tuskin kaadetaan, en kannata, ja pyörillä tulee lisää kaistoja. Sivusuunnassa tila ei vaan kasva. Pitää keksiä jotain muuta.

Aleksis Kiven katuhan on yhtä leveä Sturenkadun molemmilla puolilla (noin 30 metriä, tarkistin kantakartasta). Voitaisiin siis käyttää samaa poikkileikkausta eli siirtää puut reunoille. Pysäköintiruudut vielä puiden väliin, niin pyöräkaistatkin mahtuvat. Näin ei vain ole haluttu tehdä.
 
Aleksis Kiven katuhan on yhtä leveä Sturenkadun molemmilla puolilla (noin 30 metriä, tarkistin kantakartasta). Voitaisiin siis käyttää samaa poikkileikkausta eli siirtää puut reunoille. Pysäköintiruudut vielä puiden väliin, niin pyöräkaistatkin mahtuvat. Näin ei vain ole haluttu tehdä.
KSV ei halunnut muutta AKK:n loppupäätä poikkileikkaukseltaan poikkeavaksi, eikä puutarhurit halunneet puita rakenusten viereen muista syistä. Ja siitä sitten syntyi tämä hölmö järjestely, jossa ratikka ja busit seikkailevat yhden AKK:n korttelin matkalla sivusuunnassa vähän miten sattuu.

Mutta perimmältään tässäkin ongelma ovat henkilöautot. Idästä Töölön suuntaan Sturenkadulle haluavan liikenteen reittiä ei ole oikeastaan suunniteltu ollenkaan. Teollisuuskadulta voi kääntyä vasemmalle AKK:lle tai Sturenkadulle. Molemmille on Teollisuuskadulla valkokilpinen viitoitus kadunnimillä, ei sininen kohteeseen ohjaava viitoitus. Loogisinta on ajaa AKK:n kautta, koska se tuntuu menemiseltä Töölön päin, vaikka reitti lienee hitaampi ja hankalampi. Mutta eipä ole suuri kapasiteetti Primulan edestä menevällä rampillakaan ja varmaan 70 % autoilijoista pelkää lähtöä ylämäkeen.

Muistelen, että jossain vaiheessa oli kielletty autoilijoilta ajaa Sturelle AKK:n kautta. Oisko ollut ratatöiden aikaan. Olisi pitänyt sekin jättää pysyväksi, kuten mm. Mikonkatu–Yliopistokatukin olisi pitänyt. Nyt on vielä sekaisin niin, että AKK:lla suoraan menevän joukkoliikenteen kaistalla on vasemmalle kääntyvät henkilöautot, ja joukkoliikenteen täytyy päästä jakakäytävän reunasta tälle kääntyvien autojen kaistalle.

Autot Teollisuuskadulta suoraan Sturelle ja AKK Sturen päästä vain joukkoliikennekaduksi. Sturelta Töölön suunnasta Teollisuuskadullehan mennään jo näin.

Antero
 
Olen samaa mieltä monen muunkin kanssa, että AKK voisi ihan hyvin, edes tuolla Sturenkatu-Flemari-pätkällä olla vain joukkoliikenteelle sallittu. Yksinkertaisin estein saataisiin jo paljon aikaiseksi, mutta Teollisuuskadun ja Sturenkadun kanssa pitäisi saada jokainen suunta toimimaan. Yksi ratkaisu voisi olla samanlainen liityntä Sturenkadun länsipuolelle kuin mikä on kahvipaahtimon nurkalla. Vaan kun pitäisi saada myös idästä Teollisuuskatua tulevat etelään menevät sille rampille. Ei taida helpolla onnistua. Tuo Primulan ramppi Teollisuuskadun pohjoispuolella on vähän huono eikä varmaan enää riittäisi sille automäärälle, joka AKK:lta siirtyisi. Yksi vaihtoehtohan olisi sitten kiertää kortteli ja liittyä Sturenkadulle Elimäenkadulta.

Tietenkin parasta olisi, jos Sturenkadun liikenne siirtyisi kokonaan pois jonnekin. Ja Hesarin myös. Mahtuisi hienosti ykkösen ratikallekin kiskot linjoilta Sturenkadulle. Kuinkakohan paljon silläkin reitillä on pelkkää läpiajoa kaupungin länsipuolelle?

---------- Viesti lisätty kello 13:17 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:07 ----------

Muistelen, että jossain vaiheessa oli kielletty autoilijoilta ajaa Sturelle AKK:n kautta. Oisko ollut ratatöiden aikaan.

Oli, mutta hirveä liikenne siinä silti oli. Aivan käsittämättömän härskisti mentiin. Vasemmalle kääntyvien valo olisi pitänyt poistaa kokonaan, mutta sitten bussiliikenne ei olisi toiminut. Muutaman kerran muistan paikalla olleen valvontaakin. Samoin oli Flemariltakin pätkä suljettu Vaasankadulta Hesarille (tai luultavasti Helsinginkujalle), kun puoli katua oli auki. Autoja tuli yhtä kaistaa pitkin sieltä ja bussit joutuivat kiltisti odottelemaan vuoroaan.
 
Perinteinen taksireitti muuteen menee AKK - Kustaankatu - Vaasankatu - Porvoonkatu - Läntinen Brahenkatu - Kalliolanrinne - Sturenkatu Töölöön päin. Väittävät että on nopeampi koska valot toimii paremmin ja niitä on vähemmän, sen verran monta kertaa ollut kyydissä että taidan jopa uskoa.

Aleksis Kiven katuhan on yhtä leveä Sturenkadun molemmilla puolilla (noin 30 metriä, tarkistin kantakartasta). Voitaisiin siis käyttää samaa poikkileikkausta eli siirtää puut reunoille. Pysäköintiruudut vielä puiden väliin, niin pyöräkaistatkin mahtuvat. Näin ei vain ole haluttu tehdä.
On siinä sekin puoli ettei haluta rikkoa siitä puukujan yhtenäistä linjaa. Jälkiviisaasti, olisi ehkä pitänyt tehdä niin että eteläpuoli AKK:ta olisi varattu (korjaus:) autoille ja pohjoispuoli joukkoliikennekaduksi. Ja sama järjestely myös Sturenkadun pohjoispuolella.

Liittyen lehtipuiden ongelmiin kiskojen kanssa: Säännöllisin väliajoin joku arkkitehti ehdottaa että niitä puukujia voisi toteuttaa havupuillakin, olisivat ympärit vuoden vihreitä. Ehkä tällaisia toisinajattelijoita on eksynyt KSV:n?
 
Viimeksi muokattu:
Arvatkaas muuten, missä joukkoliikenne (tässä tapauksessa bussiliikenne) on mielestäni yllättävänkin sujuvaa?

Olen tällä viikolla ajanut paljon linjaa h40 ja todennut, että koko se reitti kun käännytään Vihdintieltä Kauppalantielle ja siitä edelleen Etelä-Haagan Tunnelitielle ja Ilkantien kautta Näyttelijäntielle, on ihan todella riittävän sujuvaa. Aluen on nopeusrajoituksethan ovat pääasiassa 30 ja 40 km/h, joten niillä mennään. Liikennevaloja on jonkinverran, muttei kuitenkaan ihan jokapaikassa. Pääsääntöisesti körötellään rajoitusten mukaisesti pintakaasulla, pysähtyillään pysäkeillä (joita on aika tiuhaan) ja mennään taas verkkaisesti (mutta kuitenkin riittävän ripeästi). Mutta, mikä on merkittävintä tässä koko asiassa: pysytään jotaikuinkin aikataulussa.

Joukkoliikennetarjonta Haagan (ja koko tuolla akselilla; h40,h41,h43,h51,h52, h56) joillain osillahan on ihan vertaansa vailla ja joka suuntaan on yhteyksiä. Liikennevalojen vähyys ei juurikaan hidasta kulkua ja itseasiassa, juuri se on syynä bussien hyvään kulkuun. Esimerkiksi linjan h40 aikatauluun merkitty ajoaika 19 min (johonkin aikaa päivästä) Elielinaukiolta Thalianaukiolle on ihan realistinen.

Menoa hidastavat merkittävimmin oikeastaan vain tiheä pysäkkiverkosto, mutta nehän ovat niitä meidän "palvelupisteitä", jonka takia tätä hommaa teemme ;).
 
Menoa hidastavat merkittävimmin oikeastaan vain tiheä pysäkkiverkosto, mutta nehän ovat niitä meidän "palvelupisteitä", jonka takia tätä hommaa teemme ;).

Linjan 40 "palvelupisteistä" tuli mieleeni Mäkipellon aukion pysäkki, joka on olemassa vain ajosuunnassa kohti Pohjois-Haagaa. Luulisi siinä aukiolla kirkon edessä olevan hyvin tilaa busseille pysähtyä myös keskustan suuntaan ajettaessa (olen ollut kyydissä kun aukiolla nimenomaan tässä suunnassa tehtiin kerran kuljettajanvaihtokin, linja tosin saattoi olla 52, sitä en tarkasti muista). No kuten totesitkin, pysäkkiverkosto on alueella tiheä, joten kävelymatka edelliselle tai seuraavalle pysäkille ei ole pitkä esimerkiksi Mäkipellontiellä asuvalle, mutta onpahan tämä epäloogisuus aina pohdituttanut.
 
Pieni, mutta hieno uudistus linjalla h67 suunnassa II (eli Torpparinmäki-RT): Helmi-liikennevaloetuus on käytössä Osuuskunnan- ja Pakilantien risteyksessä ja se näyttäisi olevan "nollaviiveen" luokkaa. Etuuden "merkkituikku" palaa liikennevalon yhteydessä merkiksi jo pitkältä edellisestä mäestä ja pitää vihreän (vaikka edessä olisi muita autoja) kunnes bussi on risteyksessä ja kääntynyt Pakilantielle.

Tämä aikasäästö lienee vain minuutti-pari luokkaa, mutta mielestäni juuri tuollainen antaa kuvaa sujuvasta joukkoliikenteestä. Mielikuvat vaikuttavat paljon, vaikka aikasäästö olisi todellisuudessa vain muutamien minuuttien luokkaa.

Jos liikennevaloin ohjatuun risteyksessä joutuu matelemaan tai seisomaan kauemmin, kuin yhden valonkierron, se antaa helposti mielikuvan "hitaasta ruuhkabussista". Jos taas pysähdys liikennevalohin on lyhyt tai niistä pääsee läpi pysähtymättä on bussin (tai muun joukkoliikennevälineen) kulku "sujuvaa ja nopeaa".

Olen yhä enemmän sitä mieltä, että Helmi-järjestelmä puolustaa paikkaansa, varsinkin liikennevaloetuuksien suhteen, kun se toimii oikein ja sitä käytetään oikein (eli siihen ollaan kirjauduttu). Esimerkiksi linjalla h59 helmittömällä bussilla jää nykyään auttamattomasti jälkeen aikataulusta, kun taas helmillsellä bussilla (jos siis Helmiin ei olla kirjauduttu tai se ei toimi ollenkaan) pääsee muutamista risteyksistä ratkaisevasti nopeammin (esimerkkinä Jämsäkadun ja Teollisuuskadun risteys).
 
Tämä aikasäästö lienee vain minuutti-pari luokkaa, mutta mielestäni juuri tuollainen antaa kuvaa sujuvasta joukkoliikenteestä. Mielikuvat vaikuttavat paljon, vaikka aikasäästö olisi todellisuudessa vain muutamien minuuttien luokkaa.

Ei kannata vähätellä: viisi vastaavaa parannusta tarkoittaa 5 - 10 min säästöä. Yksittäisten risteysten vaikutus kertautuu. Niin hyvässä kuin pahassakin.
 
Ei kannata vähätellä...
En missään nimessä vähättele, en ollenkaan.

Vahvat etuudet strategisesti juuri oikeissa paikoissa (risteyksissä) nopeuttavat koko linjan kulkua ratkaisevasti ; ajoajat toteutuvat, kuljettajien tauot toteutuvat, aikataulu pitää paikkansa, matkustajien matka on joutuisampaa, mikä puolestaan tekee heistä kenties tyytyväisempiä joukkoliikennepalveluihin. Kenties jotain kustannussäästöjäkin.
 
Takaisin
Ylös